996 resultados para kartat - historialliset kartat - Eurooppa - 1500-luku
Resumo:
1 kartta :, käsinpiirros, vär. ;, 71,5 x 52,5 cm, lehti 76 x 58 cm
Resumo:
1 kartta ; 60,3 x 46 cm. Pahville liimattu.
Resumo:
Mittakaava 1:105000
Resumo:
Täydellinen nimeke: Inneming van Tavasthus in Finlant, door den Graef van Apraxin etc. nevens de groote nederlage der Zweden, met verlies hunner Trommels en Velt tekenen, en een groot getal van Krygs benden; voorgevallen den 6 van Wynmaent 1713 = Tavasthusa in Finlandia expugnata a Comite Apraxino etc. cum magna clade Suecorum, et jactura tympanorum et vexillorum, multarumque copiarum militarium 6 die Oct: an: 1713.
Resumo:
1 kartasto ([35] s., [24] karttalehteä (7 taitettuina)) : 24 karttaa, vär. ; 56 cm
Resumo:
1 kartta :, käsinvär. ;, 31,8 x 28 cm, lehti 39,5 x 47,5 cm, Mittakaavaa ei määritelty
Resumo:
1 kartasto (12 s.) : 8 karttaa, vär. ; 129 x 93 cm
Resumo:
Nimeke- ja tekijätiedot nimiönkehyksissä
Resumo:
Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan
Resumo:
Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan
Resumo:
Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan
Resumo:
Kaupunkikartoituksen historia alkaa Suomessa Olof Gangiuksen piirtämästä kaupunkikartasta vuodelta 1634. Tämä kartta on Suomen vanhin mittauksiin perustuva kaupunkikartta. Myöhemmin Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista, on julkaistu karttoja runsaasti, joista tässä työssä käsitellään kymmentä aikakaudelleen tyypillistä kuvausta vuodesta 1634 vuoteen 2011. Tutkimuksessa vertaillaan karttoja, joiden mittaustavassa tai valmistusajankohdassa on jokin tietty erikoisuutensa tai tunnusmerkkinsä. Kaikki tutkittavat historialliset kartat on oikaistu koordinaatistoon paikkatieto-ohjelmalla. Tutkimuksessa selvitetään miten koordinaatistoon oikaistut eri aikakausien kartat kuvaavat Turun ruutukaava-aluetta. Vertailussa keskitytään pääasiassa tiettyihin kohteisiin (tuomiokirkkoon, Turun linnaan, Vartiovuorenmäkeen ja Kauppatoriin), koska ne ovat löydettävissä suurimmassa osassa kartoista. Tutkimuksessa tarkastellaan tapahtuneita kaupunkikuvaamisessa tapahtuineita muutoksia vuosisatojen ajalta ja syitä niihin. Lisäksi pohditaan paikkatieto-ohjelmien hyötyjä ja haasteita historiallisiin karttoihin perustuvissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa vertaillaan historiallisia kaupunkikarttoja retrospektiivisesti toisiinsa sekä lisäksi jokaista karttaa verrataan nykyiseen ruutukaavarakenteeseen.. Tutkimuksessa on myös selvitetty kaupunkikartoituksen historiaa laajasti. Tuloksissa esiin nousi Turun kaupungin muuttuminen maaseutumaisesta asutuskeskittymästä runsasväestöiseksi kaupungiksi. Kasvanut väestömäärä ja runsastunut rakennus- ja liikennekanta ovat muovanneet kaupunkirakennetta vahvasti ja nämä muutokset näkyvät kartoilla selkeästi. Teknologian sekä mittausvälineiden ja -tapojen kehittyminen ovat osaltaan muokanneet eri aikakauden karttoja. Tutkimuksessa selvisi karttojen mittaustulosten tarkkuuden suuri vaihtelevuus riippumatta kartan valmistusvuodesta. Aineiston vanhin kartta on virhekeskiarvoa vertaillen parempi mittaustarkkuudeltaan kuin aineiston nuorin oikaistu kartta. Tutkimustulosten perusteella Turun ruutukaava-alueella on suuri määrä kohteita, joiden kuvaaminen kartoilla on ollut tärkeää kartoitustoiminnan aloituksesta asti.
Resumo:
Kaupunkikartoituksen historia alkaa Suomessa Olof Gangiuksen piirtämästä kaupunkikartasta vuodelta 1634. Tämä kartta on Suomen vanhin mittauksiin perustuva kaupunkikartta. Myöhemmin Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista, on julkaistu karttoja runsaasti, joista tässä työssä käsitellään kymmentä aikakaudelleen tyypillistä kuvausta vuodesta 1634 vuoteen 2011. Tutkimuksessa vertaillaan karttoja, joiden mittaustavassa tai valmistusajankohdassa on jokin tietty erikoisuutensa tai tunnusmerkkinsä. Kaikki tutkittavat historialliset kartat on oikaistu koordinaatistoon paikkatieto-ohjelmalla. Tutkimuksessa selvitetään miten koordinaatistoon oikaistut eri aikakausien kartat kuvaavat Turun ruutukaava-aluetta. Vertailussa keskitytään pääasiassa tiettyihin kohteisiin (tuomiokirkkoon, Turun linnaan, Vartiovuorenmäkeen ja Kauppatoriin), koska ne ovat löydettävissä suurimmassa osassa kartoista. Tutkimuksessa tarkastellaan tapahtuneita kaupunkikuvaamisessa tapahtuineita muutoksia vuosisatojen ajalta ja syitä niihin. Lisäksi pohditaan paikkatieto-ohjelmien hyötyjä ja haasteita historiallisiin karttoihin perustuvissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa vertaillaan historiallisia kaupunkikarttoja retrospektiivisesti toisiinsa sekä lisäksi jokaista karttaa verrataan nykyiseen ruutukaavarakenteeseen.. Tutkimuksessa on myös selvitetty kaupunkikartoituksen historiaa laajasti. Tuloksissa esiin nousi Turun kaupungin muuttuminen maaseutumaisesta asutuskeskittymästä runsasväestöiseksi kaupungiksi. Kasvanut väestömäärä ja runsastunut rakennus- ja liikennekanta ovat muovanneet kaupunkirakennetta vahvasti ja nämä muutokset näkyvät kartoilla selkeästi. Teknologian sekä mittausvälineiden ja -tapojen kehittyminen ovat osaltaan muokanneet eri aikakauden karttoja. Tutkimuksessa selvisi karttojen mittaustulosten tarkkuuden suuri vaihtelevuus riippumatta kartan valmistusvuodesta. Aineiston vanhin kartta on virhekeskiarvoa vertaillen parempi mittaustarkkuudeltaan kuin aineiston nuorin oikaistu kartta. Tutkimustulosten perusteella Turun ruutukaava-alueella on suuri määrä kohteita, joiden kuvaaminen kartoilla on ollut tärkeää kartoitustoiminnan aloituksesta asti.
Resumo:
The tests that are currently available for the measurement of overexpression of the human epidermal growth factor-2 (HER2) in breast cancer have shown considerable problems in accuracy and interlaboratory reproducibility. Although these problems are partly alleviated by the use of validated, standardised 'kits', there may be considerable cost involved in their use. Prior to testing it may therefore be an advantage to be able to predict from basic pathology data whether a cancer is likely to overexpress HER2. In this study, we have correlated pathology features of cancers with the frequency of HER2 overexpression assessed by immunohistochemistry (IHC) using HercepTest (Dako). In addition, fluorescence in situ hybridisation (FISH) has been used to re-test the equivocal cancers and interobserver variation in assessing HER2 overexpression has been examined by a slide circulation scheme. Of the 1536 cancers, 1144 (74.5%) did not overexpress HER2. Unequivocal overexpression (3+ by IHC) was seen in 186 cancers (12%) and an equivocal result (2+ by IHC) was seen in 206 cancers (13%). Of the 156 IHC 3+ cancers for which complete data was available, 149 (95.5%) were ductal NST and 152 (97%) were histological grade 2 or 3. Only 1 of 124 infiltrating lobular carcinomas (0.8%) showed HER2 overexpression. None of the 49 'special types' of carcinoma showed HER2 overexpression. Re-testing by FISH of a proportion of the IHC 2+ cancers showed that only 25 (23%) of those assessable exhibited HER2 gene amplification, but 46 of the 47 IHC 3+ cancers (98%) were confirmed as showing gene amplification. Circulating slides for the assessment of HER2 score showed a moderate level of agreement between pathologists (kappa 0.4). As a result of this study we would advocate consideration of a triage approach to HER-2 testing. Infiltrating lobular and special types of carcinoma may not need to be routinely tested at presentation nor may grade 1 NST carcinomas in which only 1.4% have been shown to overexpress HER2. Testing of these carcinomas may be performed when HER2 status is required to assist in therapeutic or other clinical/prognostic decision-making. The highest yield of HER2 overexpressing carcinomas is seen in the grade 3 NST subgroup in which 24% are positive by IHC. (C) 2003 Elsevier Science Ltd. All rights reserved.