999 resultados para kansanperinne - työ
Resumo:
Darlow & Moule,
Resumo:
Preservation photocopy on alkaline paper.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
(Holliday on left, Tyson on right]
Resumo:
(Holliday on left, Tyson on right]
Resumo:
Käsityöoppiaine sekä sille ominainen toiminnallinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö tarjoavat erinomaiset puitteet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Käsityöoppiaineen sekä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat ovat yhteneviä. Yrittäjyydessä sekä elämässä ylipäätään yksi olennainen ominaisuus on kyky ottaa riskejä. Käsitöiden tekeminen on luovaa toimintaa, johon riskin ottaminen liittyy olennaisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden kokonaiseen käsityöprosessiin liittyviä riskinottotilanteita Ristimäen (2004) yrittäjyyteen liittyvien taloudellisen, psykologisen ja sosiaalisen riskin luokittelun näkökulmasta. Tutkielmassa luodaan omat määritelmät edellä mainituille riskeille käsityöprosessissa, koska aiempia määritelmiä ei ole saatavilla. Tutkielmassa selvitetään, millaisia riskinottotilanteita oppilaat kohtaavat käsityöprosessinsa eri vaiheissa, ja voidaanko riskinottotilanteista erottaa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset riskit. Lisäksi tutkitaan eroaako oppilaiden riskin ottaminen ryhmässä, jossa käsityön opetus on järjestetty yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen verrattuna ryhmään, jonka opetuksessa yrittäjämäistä pedagogiikkaa ei ole huomioitu, ja mikäli eroja on, niin millaisia ne ovat. Tutkimusaineistona on kaksi eri aineistoa: ensimmäinen on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tutkimushankkeessa vuonna 2013 kerätty haastatteluaineisto 7. luokkalaisten oppilaiden tekstiilityön ja teknisen työn opetusjaksoilta. Toinen aineisto on kerätty keväällä 2016 7. luokkalaisten oppilaiden oppimispäiväkirjateksteinä tekstiilityön opetusjaksolta, jossa opetus toteutettiin yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen. Tutkimusaineistot analysoidaan käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Edellä mainitut Ristimäen (2004) riskin luokittelut ohjaavat analyysia. Tulokset osoittavat, että oppilaat kohtaavat kaikissa käsityöprosessin vaiheissa riskinottotilanteita, joissa he joko ottavat riskejä tai välttävät niiden ottamista. Suunnitteluvaiheessa riskinottotilanteet liittyivät päätöksentekoon valmistettavasta tuotteesta sekä valmistustekniikasta. Valmistusvaiheessa riskinottotilanteina korostuivat työn aloittaminen sekä työvaiheissa eteneminen. Arviointivaiheessa riskinottotilanteet liittyivät sosiaalisen ympäristön reaktioihin omaa valmista tuotetta kohtaan. Osoittautui, että näistä riskinottotilanteista on mahdollista erottaa taloudellisia, psykologisia ja sosiaalisia riskejä. Tämän tutkielman tulosten perusteella yrittäjämäisellä pedagogiikalla ei ole merkittävästi yhteyttä siihen, miten oppilaat riskin ottamiseen suhtautuvat. Erot, joita oppilaiden riskin ottamisessa ilmeni, liittyivät opetuksen toteuttamisen menetelmää enemmän oppilaiden valmistamaan tuotteeseen ja sen valmistustekniikkaan.
Resumo:
Käsityöoppiaine sekä sille ominainen toiminnallinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö tarjoavat erinomaiset puitteet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Käsityöoppiaineen sekä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat ovat yhteneviä. Yrittäjyydessä sekä elämässä ylipäätään yksi olennainen ominaisuus on kyky ottaa riskejä. Käsitöiden tekeminen on luovaa toimintaa, johon riskin ottaminen liittyy olennaisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden kokonaiseen käsityöprosessiin liittyviä riskinottotilanteita Ristimäen (2004) yrittäjyyteen liittyvien taloudellisen, psykologisen ja sosiaalisen riskin luokittelun näkökulmasta. Tutkielmassa luodaan omat määritelmät edellä mainituille riskeille käsityöprosessissa, koska aiempia määritelmiä ei ole saatavilla. Tutkielmassa selvitetään, millaisia riskinottotilanteita oppilaat kohtaavat käsityöprosessinsa eri vaiheissa, ja voidaanko riskinottotilanteista erottaa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset riskit. Lisäksi tutkitaan eroaako oppilaiden riskin ottaminen ryhmässä, jossa käsityön opetus on järjestetty yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen verrattuna ryhmään, jonka opetuksessa yrittäjämäistä pedagogiikkaa ei ole huomioitu, ja mikäli eroja on, niin millaisia ne ovat. Tutkimusaineistona on kaksi eri aineistoa: ensimmäinen on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tutkimushankkeessa vuonna 2013 kerätty haastatteluaineisto 7. luokkalaisten oppilaiden tekstiilityön ja teknisen työn opetusjaksoilta. Toinen aineisto on kerätty keväällä 2016 7. luokkalaisten oppilaiden oppimispäiväkirjateksteinä tekstiilityön opetusjaksolta, jossa opetus toteutettiin yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen. Tutkimusaineistot analysoidaan käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Edellä mainitut Ristimäen (2004) riskin luokittelut ohjaavat analyysia. Tulokset osoittavat, että oppilaat kohtaavat kaikissa käsityöprosessin vaiheissa riskinottotilanteita, joissa he joko ottavat riskejä tai välttävät niiden ottamista. Suunnitteluvaiheessa riskinottotilanteet liittyivät päätöksentekoon valmistettavasta tuotteesta sekä valmistustekniikasta. Valmistusvaiheessa riskinottotilanteina korostuivat työn aloittaminen sekä työvaiheissa eteneminen. Arviointivaiheessa riskinottotilanteet liittyivät sosiaalisen ympäristön reaktioihin omaa valmista tuotetta kohtaan. Osoittautui, että näistä riskinottotilanteista on mahdollista erottaa taloudellisia, psykologisia ja sosiaalisia riskejä. Tämän tutkielman tulosten perusteella yrittäjämäisellä pedagogiikalla ei ole merkittävästi yhteyttä siihen, miten oppilaat riskin ottamiseen suhtautuvat. Erot, joita oppilaiden riskin ottamisessa ilmeni, liittyivät opetuksen toteuttamisen menetelmää enemmän oppilaiden valmistamaan tuotteeseen ja sen valmistustekniikkaan.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miten uusliberalistisia kuluttajasubjekteja rakennetaan kaunokirjallisessa kerronnassa. Lähestyn aihetta tarkastelemalla aineistossani esiintyvää talousdiskurssia: rahan merkitystä toiminnan mahdollistavana välineenä, uuden työn rakenteita, jotka määrittelevät kuluttajasubjektin toiminta-aluetta sekä kulutusvalintoja, joilla subjekti haluaa ilmaista kuuluvansa johonkin sosiaaliseen ryhmään tai erottautuvansa siitä. Aineistona on kolme romaania, jotka kritisoivat ja parodioivat ironian keinoin kapitalistisen yhteiskunnan arvoja ja toimintamalleja. Miika Nousiaisen Metsäjätti (2011) käsittelee palkkatyöläisyyden ja yhteisökulttuurin muutosta jälkiteollisen työn globaaleille työmarkkinoille, joilla pärjäävät ne, jotka onnistuvat haalimaan eniten resursseja: koulutusta, verkostoja, rahaa. Tuomas Kyrön Kerjäläisessä ja jäniksessä (2011) romanikerjäläinen matkustaa ihmissalakuljettajan avulla Suomeen tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta ja pääsyä länsimaiseen kulutuskulttuuriin. Venla Hiidensalon Mediahuora (2012) kertoo pakkopienyrittäjyydestä, jossa tekstityöläisellä, vapaalla toimittajalla, ei ole oikeutta tai mahdollisuutta sosiaaliturvaan tai moraaliin, mikäli haluaa pysyä työn syrjässä kiinni ja ruokkia jälkikasvunsa. Tutkimusta ohjaavina käsitteinä käytetään kuluttajasubjektia, talousdiskurssia, yhteiskuntaluokkaa ja identiteettiä. Teoriani rakentuu yhdistämällä kirjallisuudentutkimusta, kulttuurintutkimusta sekä sosiologista tutkimusta. Käytän Pierre Bourdieun pääoma-mallia, Beverley Skeggsin yhteiskuntaluokkatutkimusta, Jussi Ojajärven tutkimuksia kaunokirjallisuuden uusliberalistisesta käänteestä, Stuart Hallin identiteetti- ja subjektiteoria sekä Raija Julkusen uuden työn tutkimusta. Tutkimukseni osoittaa, että huumorin keinoja käyttävä kaunokirjallisuus toimii kritiikkinä luonnollistunutta valtaideologiaa sekä puhetapoja kohtaan ja tekee uusliberalismin ongelmia näkyväksi, samalla kerrontatapa uusintaa uusliberalistista menestystarinaa, kun se näyttää, että kuluttajasubjektit päätyvät sattumanvaraisesti haluamiinsa yhteiskuntaluokkiin ja kuluttajaryhmiin.
Resumo:
Tässä tutkielmassa tarkastellaan TSL:n, KvhL:n ja VirkamL:n sääntelemää oikeasuhtaisen seuraamuksen valintaa moitittavan sananvapauden käytössä oikeuskäytännössä muotoutuneiden kriteerien valossa. Tarkasteltavana on, millaisilla arviointiperusteilla huomautuksen ja varoituksen antamiskynnys sekä palvelussuhteen päättämiskynnys täyttyvät moitittavan sananvapauden käytössä työ- ja virkasuhteissa. Menetelmänä käytetään lainoppia tarkastelemalla TSL:n, KvhL:n ja VirkamL:n sanamuodosta tehtäviä tulkintoja hyödyntäen lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä. Valtion virkamiehen, kunnallisen viranhaltijan sekä työntekijän sananvapaus on turvattu PL 12 §:ssä ja EIS 10 art.:ssa. Sananvapaus ei oikeuta loukkaamaan muiden oikeuksia, ja työnantajalla on oikeus reagoida sananvapauden käyttöön, mikäli sillä esimerkiksi loukataan yrityksen tai viranomaisen oikeuksia taikka muiden työntekijöiden tai ulkopuolisten asiakkaiden oikeuksia. Sananvapauden rajoittamisen oikeusperustana on työsuhteessa TSL 3:1 mukainen lojaliteettivelvoite ja virkasuhteissa asiallisuusvaatimus (KvhL 17 §, VirkamL 14 §). Keskeistä seuraamusharkinnassa on työntekijän, viranhaltijan, valtion virkamiehen sananvapauden käytön moitittavuuden aste. Seuraamuskynnystä nostaa ja madaltaa oikeuskäytännössä muotonsa saaneet vertailuperusteet, joita tutkielmassa tarkastellaan. Mitä moitittavampaa sananvapauden käyttö on, sen todennäköisemmin seuraamuskynnys ylittyy. Arviointi tehdään kokonaisarviona in casu. Kaikkiin tapauksiin soveltuvaa yleissääntöä ei ole mahdollista asettaa lakien joustavien sananmuotojen vuoksi.
Resumo:
W niniejszym artykule przedstawiono komponenty wchodzące w skład źródeł teoretycznych, będących podstawą powstania konspektu warsztatów. Treść artykułu nie wychodzi poza obszar metodologii teologicznej. Badania ukazujące przesłanki procesów zaaranżowanych w czasie warsztatów oraz podane wnioski końcowe wynikają z badań przeprowadzonych w polu analiz teologii fundamentalnej. Ta dziedzina teologiczna zakłada interdyscyplinarne łączenie metod i osiągnięć teologii i nauk antropologicznych. W kolejnych odsłonach ukazane zostały trzy aspekty odkrywania ludzkiego JA w dialogicznym napięciu z TY. Dzięki analizie transakcyjnej Erica Berne’a można ukazać, przy pomocy prostych technik edukacyjnych, że człowiek w poznaniu siebie potrzebuje drugiego w każdym aspekcie swego istnienia. Tym, co umożliwia mu bycie z sobą i innymi do zdolność wczucia. Tę kategorię badawczą analizowała Edyta Stein jako podstawę realnych relacji JA-TY, gdzie poprzez TY może zostać określony sam człowiek jako nie-ja, inny, drugi, czy ostatecznie osobowy Bóg. Możliwość zastosowania procesów opartych na wczuciu w przestrzeni relacji wiary doprowadza ku teologii duchowości. W jej ramach wypracowany został model antropologiczny, który widzi człowieka w ciągłym stawaniu się wobec innych i Boga. Przyjęta do badań praktyczno-biblijna antropologia Ignacego Loyoli pozwala na uwiarygodnienie kroków podjętych w czasie warsztatów, tak by nie były manipulacją a służyły wolnemu wyborowi uczestników w świadomym poszukiwaniu sensu i celu istnienia.
Resumo:
Pesquisas e reflexões sobre ensino, história e epistemologia das Ciências da Terra têm sido desenvolvidas, em grande parte, intimamente associadas às práticas docentes dos professores/pesquisadores universitários. Nessa mesma perspectiva, buscamos neste trabalho compreender relações que os estudantes de licenciatura em Geografia estabelecem entre o conteúdo/forma trabalhado numa disciplina universitária e o conteúdo/forma profissional, ou seja, pensado na relação com a escola básica, com o tornar-se professor. As respostas dos estudantes a uma questão por nós formulada indicou como eles representaram uma das atividades desenvolvidas na disciplina na relação com seu imaginário sobre ser professor da educação básica. As análises mostraram também que essas significações se produzem de maneiras muito diferentes entre os estudantes, fazendo intervir no imaginário a partir do qual essas significações se produzem, aspectos da memória escolar de alguns estudantes e da maneira como representam o conhecimento escolar e as práticas de ensino na disciplina Geografia da educação básica. As análises mostraram que a atividade não é transparente quanto ao que seja o "conteúdo" de ensino da atividade, posto que essas significações são o trabalho de diferentes memórias discursivas, implicado em diferentes posições-aluno. Este estudo aponta para a importância de considerar e para a possibilidade de trabalhar com os imaginários dos futuros professores sobre ensino na relação que estabelecem com os conteúdos/formas em suas disciplinas científicas universitárias.