Margaret Archerin dualistinen yhteiskuntateoria – kriittinen tarkastelu pragmatistisesta näkökulmasta

Margaret S. Archer (s. 1943) on tunnettu sosiologi ja yhteiskuntateoreetikko, niin kutsutun kriittisen realismin koulukunnan johtavia edustajia. Leimallisinta hänen teorialleen on erottaa ihmisten toiminta ja sosiaaliset rakenteet toisistaan ja mieltää ne dualistiseen tapaan kahdeksi emergentiksi todellisuuden tasoksi. Kummankin tason olioilla on omanlaisensa olemukset ja omia, mihinkään muuhun palautumattomia voimia, joiden ansiosta ne voivat olla aidoissa vuorovaikutuksissa muiden olioiden kanssa. Archerin mukaan tämä ontologinen oppi ja siihen tukeutuva analyyttinen dualismi on tärkeää yhteiskuntatieteiden metodologian kannalta, sillä toiminnan ja rakenteiden välistä vuorovaikutusta ei voida oikein ymmärtää, ellei niitä tällä tavoin eroteta toisistaan. Tässä tutkielmassa Archerin yhteiskuntateoriaa esitellään, eritellään ja arvioidaan kriittisesti pragmatistisesta, eritoten John Deweyn (1859– 1952) ajattelusta ammentavasta näkökulmasta, josta on luontevaa kyseenalaistaa monet perinteiset filosofiset dualismit. Samalla kun Archerin teoria paikannetaan yhteiskuntateorioiden kenttään, sen enemmän tai vähemmän julkilausutut käsitykset yhteiskunnasta ja kollektiiveista, ihmisyydestä, toimijuudesta, mielestä, kielestä ja sosiaalisista mekanismeista sekä niitä etsivistä tieteenaloista nostetaan tarkasteltaviksi. Archerin teorian vertailu monessa suhteessa erilaiseen pragmatistiseen lähestymistapaan, joka ei erota toimintaa ja rakenteita ontologisesti toisistaan vaan kannustaa ymmärtämään ne olennaisesti toisistaan riippuvaisiksi, valaisee Archerin teorian kriittisiä pisteitä ja paikoin kiistanalaisia oletuksia. Tutkielma paitsi selventää, myös haastaa ja koettelee Archerin teoriaa ja puntaroi parhaita argumentteja sen puolesta ja sitä vastaan.

Una valigia caduta in mare: Jaume Serra Hunter e la "Scuola di Barcellona"

Nella storiografia filosofica spagnola non esiste, probabilmente, una definizione ambigua e problematica come quella che riguarda la cosiddetta "Scuola di Barcellona". La tesi principale di questo articolo è che tale scuola non giunse mai a nascere, ma ne esistette soltanto una forma embrionale che non poté maturare perché, in conseguenza della situazione politica venutasi a creare con la guerra civile (1936-1939), i suoi componenti si dispersero nell'esilio. Ciò nonostante, è possibile riconoscere alcuni tratti comuni, seppur labili e (forse) non sostanziali, nella diaspora degli intellettuali catalani che rendono possibile definirla, con le dovute cautele, "Scuola di Barcellona". Tali caratteristiche comuni si possono far risalire a colui che, in un certo senso, fu il fondatore della scuola, essendo il principale maestro delle nuove leve filosofiche della Catalogna all'inizio del XX secolo: Jaume Serra Hunter.

Miss Margaret Bondfield qui serait candidate au siège de M. Mc Curdy [élection au Parlement anglais] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 58324

Commerçants détaillants. Sociétés coopératives d'achats en commun . [Lois des 10 septembre 1947 et 2 août 1949.] Edition mise à jour au 10 avril 1956

[Code]