Meta-analysis of telomere length in 19 713 subjects reveals high heritability, stronger maternal inheritance and a paternal age effect

Telomere length (TL) has been associated with aging and mortality, but individual differences are also influenced by genetic factors, with previous studies reporting heritability estimates ranging from 34 to 82%. Here we investigate the heritability, mode of inheritance and the influence of parental age at birth on TL in six large, independent cohort studies with a total of 19 713 participants. The meta-analysis estimate of TL heritability was 0.70 (95% CI 0.64–0.76) and is based on a pattern of results that is highly similar for twins and other family members. We observed a stronger mother–offspring (r=0.42; P-value=3.60 × 10−61) than father–offspring correlation (r=0.33; P-value=7.01 × 10−5), and a significant positive association with paternal age at offspring birth (β=0.005; P-value=7.01 × 10−5). Interestingly, a significant and quite substantial correlation in TL between spouses (r=0.25; P-value=2.82 × 10−30) was seen, which appeared stronger in older spouse pairs (mean age ≥55 years; r=0.31; P-value=4.27 × 10−23) than in younger pairs (mean age<55 years; r=0.20; P-value=3.24 × 10−10). In summary, we find a high and very consistent heritability estimate for TL, evidence for a maternal inheritance component and a positive association with paternal age.

Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä.

Correlación entre la personalidad y los factores de la Teoría del Comportamiento Planeado (TCP) en adolescentes escolarizados de 11-19 años del Caribe Colombiano

The increasing rate of pregnancies in teenagers and the high incident of the infections of sexual transmission (HIV/ AIDS, for example), these are health related issues (and especially the sexual and reproductive health), which have received great attention on the part of investigators and of the public opinion in general. Recently, there has been evidenced that teenagers carry out very easily risk sexual behaviors, and those who have not presented the above mentioned behaviors also show high levels of intention to carry out them. There is the hypothesis that besides cognitive variables such as attitudes, subjective norms, perceived behavioral control and intention, the personality of the young persons is an aspect that plays an important paper in their sexual and reproductive health. Significant correlations were found between the variales of the TPB and the personality traits; the results suggest that the direction of these correlations is associated with the specific type of behavior or situation that is assessed. Keywords: personality, theory of planned behavior, adolescents, reproductive sexuality.

Jacobi-Schlossberg family papers, undated, 1870-2000.

The collection documents the lives Sarah Simon Jacobi (1857-1943), Freda Moritz Jacobi (1886-1939), Alice Jacobi Schlossberg (1912-1987) and Deda Schlossberg Miller (1940- ), through diaries, baby books, photographs, and correspondence. Also included in the collection are a silver card case, a silver coffee pot and creamer, and an etching of the Jacobi family home. For further information on these objects see the museum curator.

Baron de Hirsch Fund records undated, 1870-1991.

Contains Deed of Trust, By-Laws, Annual Reports, Corporation Minutes (1909, 1913-1919, 1923-1924, 1926-1933), Minutes of the Board of Trustees (1893, 1899, 1907, 1910, 1915-1916, 1918, 1923, 1926-1927, 1930-1933), and the minutes, correspondence, and reports of the various national and local committees. Financial materials include income and expenditure records (1891-1933), audits (1919-1923, 1926-1928), the records of agricultural loans and mortgages, bond and real estate holdings, and bequests. Includes also correspondence and other materials regarding the establishment of the Fund, correspondence of and other papers concerning the Baron and Baroness de Hirsch, and several histories of the Fund. Included in the wide range of activities are material on the work of the Agriculture Bureau and the Jewish Agriculture Society, Housing, English Classes, Immigration (including monthly reports for several ports of entry 1885-1916) and Immigrant Aid, German Refugee Aid in the early years of the Holocaust, Kings Park, N.Y. Test Farm, the Laundry Project, Peekskill Farm, Public Baths, Student Loans, the Baron de Hirsch Trade School, and the Woodbine Colony and Baron De Hirsch Agricultural & Industrial School. Contains also materials on the Colonization attempts made in Colorado, Connecticut, Florida, Louisiana, Michigan, Minnesota, North Dakota, New Jersey, New York, Pennsylvania, South Dakota, Galveston, Texas, The Southwest, Washington, Canada, and Mexico.

Zacharias Hamburger Collection 1803-1870

Photocopies of family papers, such as birth-, citizenship-, and marriage certificates, as well as a permit to trade in Schmiegel, Posen. Also included is a family tree, circa 1787-1880.

Letter to K.K.S.I. from Moses and Simon Content, August 19, 1828

Digital image

Mendelsohn Family Collection, Zeitz, Saxony 1870-1945

Names and dates of 5 members of the Mendelsohn family from Zeitz, Saxony, who were killed during World War I and during the Holocaust

Khersonskye fondy Uchastky N 1-9 i N 17-19

Digital image

Plan zemelʻnogo uchastka poselka Abramichevo N 19

Digital image

H-1 and F-19 NMR relaxation time studies in (NH4)(2)ZrF6 superionic conductor

H-1 and F-19 spin-lattice relaxation times in polycrystalline diammonium hexafluorozirconate have been measured in the temperature range of 10-400 K to elucidate the molecular motion of both cation and anion. Interesting features such as translational diffusion at higher temperatures, molecular reorientational motion of both cation and anion groups at intermediate temperatures and quantum rotational tunneling of the ammonium group at lower temperatures have been observed. Nuclear magnetic resonance (NMR) relaxation time results correlate well with the NMR second moment and conductivity studies reported earlier.

Relationship between annual rainfall and tree mortality in a tropical dry forest: Results of a 19-year study at Mudumalai, southern India

Variability in rainfall is known to be a major influence on the dynamics of tropical forests, especially rates and patterns of tree mortality. In tropical dry forests a number of contributing factors to tree mortality, including dry season fire and herbivory by large herbivorous mammals, could be related to rainfall patterns, while loss of water potential in trees during the dry season or a wet season drought could also result in enhanced rates of death. While tree mortality as influenced by severe drought has been examined in tropical wet forests there is insufficient understanding of this process in tropical dry forests. We examined these causal factors in relation to inter-annual differences in rainfall in causing tree mortality within a 50-ha Forest Dynamics Plot located in the tropical dry deciduous forests of Mudumalai, southern India, that has been monitored annually since 1988. Over a 19-year period (1988-2007) mean annual mortality rate of all stems >1 cm dbh was 6.9 +/- 4.6% (range = 1.5-17.5%); mortality rates broadly declined from the smaller to the larger size classes with the rates in stems >30 cm dbh being among the lowest recorded in tropical forest globally. Fire was the main agent of mortality in stems 1-5 cm dbh, elephant-herbivory in stems 5-10 cm dbh, and other natural causes in stems > 10 cm dbh. Elephant-related mortality did not show any relationship to rainfall. On the other hand, fire-related mortality was significantly negatively correlated to quantity of rainfall during the preceding year. Mortality due to other causes in the larger stem sizes was significantly negatively correlated to rainfall with a 2-3-year lag, suggesting that water deficit from mild or prolonged drought enhanced the risk of death but only with a time lag that was greater than similar lags in tree mortality observed in other forest types. In this respect, tropical dry forests growing in regions of high rainfall variability may have evolved greater resistance to rainfall deficit as compared to tropical moist or temperate forests but are still vulnerable to drought-related mortality.