Château d'Åbo

Stockholm 1801, M.R. Heland.

Vyer af Helsingfors och dess omgifningar : lithografierade och utgifne af F. Liewendal

Julkaisussa oleva kartta: Plan af Helsingfors 1859

Fr. Tengström

Kuvan alle kirjoitettu musteella: " Allt ting föråldras, sjelf livet med alla dess fröjder och sorger ... Fr. Tengström." - Z. Topeliuksen kokoelma n kuva.

Nummisuutarit

Aleksis Kiven näytelmä Nummisuutarit lienee edelleen Suomen suosituin puhenäytelmä, ja siitä tehdään teattereissa yhä uusia sovituksia. Kirjailijan ystävä Robert Svanström on muistellut Kiven kirjoittaneen (n. 1856) näytelmän varhaisena versiona tunnetun "Bröllopsdansen på ljungheden" hänen ilokseen. Kiven yliopisto-opettajista ainakin Fredrik Cygnaeus ja Zachris Topelius, mahdollisesti myös J. V. Snellman ovat lukeneet tätä versiota, joka kuitenkaan ei ole jälkipolville säilynyt. Aleksis Kivi päätti ottaa Nummisuutareillaan osaa Senaatin 1863 julistamaan kirjoituskilpailuun, jossa yhtenä sarjana oli kaunokirjallinen teos. Kivi oli muokannut näytelmää suomeksi ja erityisen intensiivisesti Siuntiossa kesästä 1863 lähtien. Hän julkaisi sen omalla kustannuksellaan 500 kappaleen painoksena seuraavana vuonna. Rahat lainasi Suomalaisen teatterin tuleva johtaja Kaarlo Bergbom. Kilpailun tulokset julkistettiin keväällä 1865 ja voittajaksi julistettiin ylioppilas Aleksis Stenvall teoksellaan Nummisuutarit. Lisäansiona oli saman kirjoittajan Kullervo-näytelmä, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli julkaissut. Kilpailuun osallistuivat myös J. L. Runeberg "Kungarne på Salamis" -näytelmällään, Johan Julius Wecksell "Daniel Hjort" -näytelmällään sekä A. Oksanen (August Ahlqvist) "Säkeniä" -runokokoelmallaan. Huolimatta Nummisuutarien menestyksestä oli sen ensi-ilta näyttämöllä vasta 24.9.1875 Oulussa, jossa Suomalainen teatteri vieraili. Helsingissä Nummisuutarit esitettiin ensi kerran 1.1.1876.

Sjöhistoria

Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi (SHIÅA) är ett specialarkiv och bibliotek med inriktning på sjöhistoria och maritimetnologi. En närmare presentation av institutet och dess samlingar finns under adressen www.abo.fi/instut/sjohistoriska. I samlingarna ingår stora depositioner t.ex. från Navigationsskolan. Mycket material har kommit genom donationer av enskilda privata samlingar. Bland donatorerna kan nämnas Björn Landström, Jarl Gallén, Göran-Fredrik Mustelin, Börje Herold, Rainer Westman, Sven Andersson, Alfons Kvarnström, Sven Olof Ahlstedt, Nils-Erik Wikeström, Holger Stolzmann, Christoffer H. Ericsson, Laivateollisuus, Wärtsilä och Sjöofficersföreningen. Samlingarna i biblioteket är finindelade enligt ämne i 30 klasser. Litteraturen i Sjöhistoriska institutets bibliotek söks i Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HF Sjöhist. Den sjöhistoriska litteraturen vid huvudbiblioteket finns i klassen HB Xg till och med år 1999 och ingår därefter i en numerus currens-samling

Vyer af Helsingfors och dess omgifningar

Fredrik Liewendal (1818-1890) oli nuorukaisena Ruotsista Suomeen muuttanut kaivertaja, joka työskenteli F. Tengströmin kivipainossa, ja myöhemmin osti myös tämän kirjapainon itselleen. Vyer af Helsingfors jatkaa suosittua Helsinki-aiheiden litografiasarjaa.

Språk - Tyska

Samlingen med signum HF Germ. finns vid Humanistiska biblioteket i anslutning till ämnet Tyska. I samlingen ingår litteratur om tysk språkvetenskap och litteraturvetenskap liksom en del tysk skönlitteratur. Akademibiblioteket har fått emotta flere större donationer tysk litteratur såsom Maud Greulings, konsulinnan H. Pacius och FD Gudrun Lundströms boksamlingar. Inköp har kompletterat samlingen. Litteraturen i samlingen söks i Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HF Germ.

Teologi

Samlingen med signum HB IIc1 finns vid huvudbiblioteket och innehåller littertur om teologi till och med år 1999. Vid Teologiska biblioteket har den teologiska litteraturen signum TF. Många tusen volymer teologisk litteratur har genom åren donerats till akademibiblioteket. En del littertur har fogats till samlingarna vid huvudbiblioteket medan andra donationer överförts till Teologiska biblioteket. Några donatorer från tidigare år kan nämnas såsom Fredrik Lindström, John Söderholm, Irja Weilin, Axel Rikberg och Eric Hammarberg. Litteraturen i samlingen söks med sökfunktionen Signum och söktermen HB IIc1. Litteratur tryckt före 1980 söks manuellt i den systematiska kortkatalogen. Retroaktiv inmatning i databasen Alma gör att litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 med tiden blir sökbar i Alma. Från och med år 2000 ingår den teologiska litteraturen vid huvudbiblioteket i en numerus currens–samling.

Johdanto Suomen kirjallishistoriaan

Rietrik (Fredrik) Polén (1823-1884) oli toimittaja, kustantaja ja opettaja, suomalaisuusaatteen ajaja. Hän toimitti Suometarta vuosina 1851-1866 ja julkaisi Lönnrotin toimittamaa Mehiläistä vuosina 1859-1863. Kummallekaan lehdelle ei ollut tuolloin riittävää lukijakuntaa, vaan ne päätyivät lakkautukseen, ja Polén itse puolestaan henkilökohtaiseen vararikkoon. Sittemmin Polén toimi suomen kielen ja historian opettajana, ja avusti vielä kirjoituksillaan useaa eri lehteä. Suomalaisen koululaitoksen kehittäminen ja kansansivistys olivat Polénin ydinaatteita. Vuonna 1858 ilmestynyt Polénin opinnäyte oli ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja, ja sen ohjaajana toimi Elias Lönnrot. Polén halusi myös tieteellisen tutkimuksen olevan kaikelle kansalle avointa.

Vuer af Helsingfors år 1838 / stentryck af F. Tengström

Vuorimestari Fredrik Tengström (1799-1871) perusti Helsinkiin Suomen ensimmäisen kivipainon vuonna 1834. Tätä aikaisemmin kuva- ja karttatyöt oli jouduttu teettämään ulkomaisissa painoissa. Myös kaivertajista oli Suomessa ollut pulaa. Tengströmin painama ja osittain piirtämäkin Helsinki-sarja esitteli kaupungin uutta empire-keskustaa, josta tuli maisemakuvauksen suosittu kohde. Osa kuvista pohjautui Magnus von Wrightin ja C. E. Westlingin luonnoksiin. Rakennustaide herätti ihastusta, ja aikalaiset kyselivätkin, oliko Perikleen Ateena yhtäkkiä siirtynyt Helsinkiin. Senaatintori-panoraamassa näkyvä päävartio purettiin vuonna 1840 Nikolainkirkon portaiden tieltä.

De lege resistentiae aëris in projectilia

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A4.

De virtute

Invocatio: I.N.J.C.