Osakeindeksioption implisiittisen volatiliteetin informaatiosisältö

Volatiliteetilla mitataan arvopaperin toteutuneen tuoton epävarmuutta ja sillä on keskeinen rooli riskienhallinnassa sekä arvopapereiden hinnoittelussa. Volatiliteetin estimoimiseen on kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa. Historiallinen volatiliteetti estimoidaan toteutuneesta hintadatasta, kun taas implisiittinen volatiliteetti voidaan johtaa optioiden markkinahinnoista käyttämällä Black-Scholes-Merton-hinnoittelumallia tai vaihtoehtoisesti Britten-Jonesin ja Neubergerin kehittämää mallia (mallivapaa implisiittinen volatiliteetti), joka ei ole riippuvainen mistään tietystä hinnoittelumallista, vaan johdetaan suoraan optioiden markkinahinnoista. Implisiittinen volatiliteetti edustaa näin ollen markkinaosapuolten näkemystä option jäljellä olevana juoksuaikana toteutuvasta volatiliteetista. Toteutuvan volatiliteetin ennustamista implisiittisen ja historiallisen volatiliteetin avulla on tutkittu laajalti 1970-luvulta lähtien ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia sekä historiallisen ja implisiittisen volatiliteetin keskinäisessä vertailussa että kahden eri implisiittisen volatiliteetin vertailussa. Tämän tutkielman tavoite on selvittää ennustaako implisiittinen volatiliteetti toteutuvaa volatiliteettia. Tutkielmassa syvennytään erityisesti vertailemaan historiallisen volatiliteetin, Black–Scholes-implisiittisen sekä mallivapaan implisiittisen volatiliteetin paremmuutta toteutuvan volatiliteetin ennusteina. Tutkielman empiirinen osuus on suoritettu eurooppalaisella aineistolla käyttämällä EURO STOXX 50 -indeksin, siihen liittyvien osto-optioiden sekä VSTOXX-volatiliteetti-indeksin hintatietoja vuosilta 2006–2014. Aikasarjatutkimus on suoritettu ei-päällekkäisillä havainnoilla niin, että jokaista volatiliteettiennustetta kohden on tasan yksi kuukauden mittainen periodi, jolta toteutunut volatiliteetti lasketaan. Empiirinen tarkastelu on suoritettu PNS-regressioanalyysillä, jolla on ensin tutkittu jokaisen volatiliteettiennusteen kykyä selittää toteutuvaa volatiliteettia sekä erikseen että yhdessä. Tulosten perusteella mallivapaa implisiittinen volatiliteetti on harhainen, mutta tutkituista ennusteista selkeästi tehokkain ennustamaan toteutuvaa volatiliteettia ja sisällyttää itseensä sekä Black–Scholes-implisiittisen että historiallisen volatiliteetin sisältämän informaation

Three Essays in Empirical Asset Pricing

The financial crisis of 2007-2008 led to extraordinary government intervention in firms and markets. The scope and depth of government action rivaled that of the Great Depression. Many traded markets experienced dramatic declines in liquidity leading to the existence of conditions normally assumed to be promptly removed via the actions of profit seeking arbitrageurs. These extreme events motivate the three essays in this work. The first essay seeks and fails to find evidence of investor behavior consistent with the broad 'Too Big To Fail' policies enacted during the crisis by government agents. Only in limited circumstances, where government guarantees such as deposit insurance or U.S. Treasury lending lines already existed, did investors impart a premium to the debt security prices of firms under stress. The second essay introduces the Inflation Indexed Swap Basis (IIS Basis) in examining the large differences between cash and derivative markets based upon future U.S. inflation as measured by the Consumer Price Index (CPI). It reports the consistent positive value of this measure as well as the very large positive values it reached in the fourth quarter of 2008 after Lehman Brothers went bankrupt. It concludes that the IIS Basis continues to exist due to limitations in market liquidity and hedging alternatives. The third essay explores the methodology of performing debt based event studies utilizing credit default swaps (CDS). It provides practical implementation advice to researchers to address limited source data and/or small target firm sample size.

Relación entre el liderazgo adaptativo e inteligencia emocional

Hoy por hoy la academia ha identificado el liderazgo y la inteligencia emocional como factores clave para la transformación de la sociedad, las comunidades e incluso las mismas organizaciones, puesto que, se ha demostrado que un líder es capaz de influenciar a sus seguidores para fomentar un cambio en sus estructura de valores, lo que permite adaptarse, afrontar diferentes situaciones y retos que se les presenten. Investigaciones han demostrado que las personas que ejercen el liderazgo adaptativo de manera adecuada cuentan con un conjunto de habilidades y herramientas que les permiten influir en la sociedad, en los individuos que la componen y los valores que tienen, lo que permite generar cambios positivos dentro de la estructura social a la que pertenezca.

Reflexões sobre o Estatuto das Línguas nos Contextos Bi-multilíngues de Educação para Surdos no Brasil

RESUMO: A educação de surdos hoje no Brasil vive um período de transição,  de conflitos e contradições: por um lado o discurso da diferença cada vez mais presente na fala de educadores e em parte da legislação educacional em vigor; por outro lado a “diferença” surda continua sendo representada nas práticas escolares em geral sob a ótica da normalização que insiste em invisibilizar as especificidades linguísticas e culturais dessa minoria, apesar dos avanços alcançados pelo decreto 5626. Com esse cenário em mente objetivamos refletir sobre as pressões normativas guiadas por ideologias monolíngues (BLACKLEDGE, 2000) que tentam formatar um suposto uso ideal de português e de Libras. O capítulo está dividido em três partes: primeiro, apresentamos algumas considerações no âmbito da legislação acerca do estatuto de Libras no Brasil. Em seguida, tematizamos o processo de (in)visibilização das línguas de sinais com vistas a mostrar que a (re)construção do conceito de língua como algo fixo, também, em relação às línguas de sinais, pode ser usado para sedimentar desigualdades em relação ao surdo na escola. Por fim, refletimos, a partir de alguns dados de pesquisa, sobre as tensões existentes entre as línguas nos contextos bi-multilíngues que caracterizam a escolarização de surdos e as ideologias linguísticas que geram efeitos de hierarquização sobre os usos de Libras e de Português.