Satamafuusiot keinona vahvistaa satamien markkina-asemaa

Tämän päivän satamaympäristö on yhä kilpaillumpi ja toimijoilta vaaditaan jatkuvaa tehokkuuden parantamista. Satamien välinen kilpailu on kiristynyt, kun ne pyrkivät kasvattamaan houkuttelevuuttaan ja saavuttamaan mittakaavaetuja, jotka johtavat parantuneeseen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Yksittäisten toimijoiden kyky saavuttaa mittakaavaetuja voi olla rajallista, joten satamat ovat alkaneet soveltaa yhteistyöstrategioita eri muodoissaan. Satamien välinen strateginen yhteistyö ja satamafuusiot ovat olleet kasvava trendi viime vuosikymmeninä, ja trendin voi odottaa kasvavan tulevaisuudessa edelleen. Tässä tutkielmassa käsiteltiin satamafuusioita selvittämällä, miten fuusio voi vahvistaa satamien markkina-asemaa. Aiheesta on tehty vasta verrattain vähän tieteellistä tutkimusta, mihin tämä tutkimus pyrkii tuomaan oman panoksensa ymmärryksen lisäämiseksi aiheesta. Aihetta on käsitelty teoreettisesti talousmaantieteen teorioiden, kuten polkuriippuvuus- ja instituutioteorioiden, satamatutkimuksessa vakiintuneiden sataman spatiaalisen kehityksen teorioiden, EU:n satamapolitiikan, satamien välisen kilpailun ja yhteistyön, sekä toimitusketjujen viitekehyksessä. Päätutkimusongelmaan liittyi neljä alatutkimusongelmaa, jotka käsittelivät fuusioon johtaneita tekijöitä, onnistumisen tekijöitä, tavoiteltuja hyötyjä, sekä fuusion asettamia haasteita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin haastattelemalla kahden fuusioituneen sataman johtohenkilöstöä. Nämä satamat, HaminaKotka Satama Oy ja Kvarken Ports Ltd ovat ainoat Suomessa fuusioituneet satamat. Näin ollen niiden voidaan katsoa olevan satama-alan pioneereja Suomessa. Tutkitut tapaukset olivat hyvin erilaisia luonteeltaan, mikä on jo itsessään osoitus siitä, että satamafuusioita voidaan toteuttaa onnistuneesti monenlaisista lähtökohdista. Tutkimus osoitti, että saman kuljetuskäytävän satamien välinen fuusio sekä samalla rannikolla sijaitsevien, samoja takamaita palvelevien satamien välinen fuusio, on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, jos institutionaaliset, poliittiset ja kulttuuriset seikat, sekä toimijoiden välinen luottamus ovat riittävän yhtenäisellä tasolla. Mahdollisia haasteita voi syntyä poliittisesta kateudesta tai epäluuloista, instituutioiden ja kulttuurien yhteensopimattomuudesta, sekä sisäisistä tekijöistä, kuten sisäisen kommunikoinnin heikkoudesta tai henkilöstön sitouttamisen puutteesta uuteen organisaatioon. Yksi keskeinen johtopäätös tutkimuksesta oli, että varsinkin pienet satamat voivat hyötyä yhteistyönsä tiivistämisestä ja fuusioista, sillä integroitumiskyvyn osoittaminen EU:lle voi toimia keinona saavuttaa rahoitusta tulevaisuuden projekteihin.

Luomu- ja lähiruoan kuluttajille tuottama arvo

Suuret yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristötietoisuuden kasvu ovat viime vuosina vaikuttaneet kuluttajien uudenlaisiin ruokatottumuksiin. Kuluttajat ovat yhä enenevissä määrin kiinnostuneita siitä, mitä he suuhunsa laittavat, mikä on osaltaan vaikuttanut luomu- ja lähiruoan kulutuksen kasvuun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaista arvoa kuluttajat kokevat luomu- ja lähiruoan kulutuksesta saavuttavansa ja onko näillä arvon kokemisilla merkittäviä eroja. Tutkimusongelmaa selvennetään kahden alakysymyksen avulla: miten kuluttajat määrittelevät luomu- ja lähiruoan ja minkälaista arvoa kuluttajat kokevat saavansa luomu- ja lähiruoan kulutuksesta. Tutkimuksessa vertaillaan kahden eri ikäryhmän kokemuksia luomu- ja lähiruoasta arvontuottajana, Tässä tutkimuksessa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastatteluna toteutettavaa teemahaastattelua. Ensimmäinen ryhmä muodostui 60–70-vuotiaista kuluttajista ja toinen ryhmä muodostui 30–40-vuotiaista kuluttajista. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat naisia, ja tutkimukseen osallistuneet valittiin lumipallo-otannalla. Haastateltavat määrittelivät luomuruoan pitkälti sen virallisen määritelmän mukaan. Lähiruoan määritelmissä oli suurempaa vaihtelua, mutta yhteistä määritelmille oli aluetaloudellinen näkökulma. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Holbrookin (1999) arvotypologiaa ja arvon rakentumista lähestyttiin myös hyödyn ja uhrausten näkökulmasta. Haastateltavien käsitykset luomu- ja lähiruoasta arvontuottajana eroavat vain vähän toisistaan. Luomu- ja lähiruoan kuluttamiseen liitetään paljon samoja ominaisuuksia, ja kuluttajilta menevät käsitteet sekaisin keskenään. Luomuruoan tuottama arvo perustuu sen hyvään laatuun ja oletettuun parempaan makuun. Kuluttamalla sitä tuetaan kestävää maataloutta sekä turvataan tuotantoeläimille paremmat elinolot ja suojellaan luonto. Lähiruoan tuottama arvo perustuu sen kotimaisuuteen ja ruokaan, jonka taustalla on tarina. Kuluttamalla sitä tuetaan paikallista elinkeinoa ja palvelujen pysymistä maaseudulla. Luomu- ja lähiruoan kohdalla arvostetaan helppoutta ja vaivatonta kuluttamista. Luomuruoan kulutukseen vaikuttaa negatiivisesti korkeampi hinta ja lähiruoan kulutukseen vaikuttaa negatiivisesti huonompi saatavuus. Kiinnittämällä erityistä huomiota luomuelintarvikkeiden hinnoitteluun ja lähiruoan heikompaan saatavuuteen ja tunnistettavuuteen sekä parantamalla luomu- ja lähiruoan valikoimia, voidaan olettaa luomu- ja lähiruoan kulutuksen ja arvostuksen lisääntyvän kuluttajien keskuudessa.

Valmistaja-jakelija-suhteiden kehittäminen, case: Arvo Piiroinen Oy

Kansainväliset markkinat ovat muuttuneet huomattavasti globalisaation ja informaatioteknologian kehityksen vuoksi. Kilpailu on kiristynyt ja jakelijoista on tullut yhä suurempia ja vaikutusvaltaisempia. Tehokkaalla jakelulla yritykset voivat saada aikaan huomattavia säästöjä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia mikä tekee valmistaja-jakelija-suhteesta toimivan ja millä keinoin jakelijasuhteita voidaan kehittää. Hyvä suhde on avoin, rehellinen ja perustuu yhteiseen luottamukseen, jota seuraa molemmin puoleinen sitoutuminen. Sitoutuneet suhteet ovat kestäviä, koska kilpailijoiden on vaikea ymmärtää, kopioida tai syrjäyttää niitä. Sitoutumiseen pystytään vaikuttamaan erilaisilla toimilla, kuten kouluttamisella, yhteisellä mainonnalla tai markkinointitapahtumilla. Luottamuksen tunne johtaa korkeaan tyytyväisyyteen, joka puolestaan lisää pitkäaikaista orientoitumista ja jatkuvuutta sekä vähentää konflikteja. Tyytyväiset jakelijat ovat motivoituneempia jatkamaan ja kehittämään suhdetta. Tutkimus toteutettiin yhden tapauksen tutkimuksena ja tutkittavana kohteena oli julkitilakalusteita valmistava perheyritys Arvo Piiroinen Oy. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää Arvo Piiroisen kansainvälistä jakelijaa, jotka toimivat Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Hollannissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa sekä Japanissa. Haastatteluilla pystyttiin tuomaan esille jakelijoiden omat näkemykset, kokemukset ja mielipiteet heidän suhteestaan Piiroiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan luottamusta pidettiin erittäin tärkeänä elementtinä. Hyvin hoidetut reklamaatiot ja toimitusongelmat sekä toimitusjohtajan henkilökohtainen osallisuus koettiin kasvattavan luottamusta. Jakelijat olivat sitoutuneita Piiroiseen ja sitoutuneisuuden taustalla oli vahvasti luottamus. Jakelijat olivat erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä suhteeseen. Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten jakelijoiden tarpeissa oli selkeitä eroja. Lyhytaikaiset jakelijat kaipasivat lisää kommunikointia ja informaatiota sekä pitivät motivointikeinoja, kuten yhteisiä markkinointitoimenpiteitä erittäin tärkeinä. Pitkäaikaiset jakelijat puolestaan olivat tyytyväisempiä kommunikaatioon eivätkä kaivanneet motivointikeinoja. Tuloksista voitiin nähdä, että lupausten pitäminen, tehokas kommunikaatio, henkilökohtainen kanssakäyminen ja markkinoinnin jatkuva kehittäminen ovat jakelijoiden mielestä tärkeimpiä elementtejä suhteen kehittämisessä.