Kansallinen metatietovaranto kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena

Vuoden 2012 ELY-kiertueella käytetyt esityskalvot

Kulttuuriperintö itseisarvona ilman välinearvoa

Kirja-arvio

Akkulturaation monet kasvot

Kirjallisuusarvostelu

Johdatus tekoälyyn

Kirjallisuusarvostelu

Lapin joukkoliikenteen palvelutaso 2012-2016

Joukkoliikennelaki ja Palvelusopimusasetus velvoittavat joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Tässä työssä on määritetty Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2012–2016. Palvelutasomäärittely palvelee joukkoliikenteen suunnittelua ja kehittämistä sekä toimii lähtökohtana liikenteen hankinnalle. Määrittely on tehty yhteysvälikohtaisesti. Määritelty palvelutaso on tavoitteellinen ja luokat joustavat alueellisten tarpeiden mukaan. Tavoitteet on asetettu talviajan näkökulmasta ja kesäaika vaikuttaa palvelutasoa laskevasti. Palvelutason määrittelyssä on otettu huomioon myös matkailuliikenne ja sen edellyttämät matkaketjut. Palvelutasotavoitteet päivitetään viiden vuoden välein, mutta tarvittaessa jo aikaisemmin suunnitelmakaudella. Tavoiteltavaan palvelutasoon ei ole mahdollista edetä kerralla, vaan palvelutaso toteutuu käytettävissä olevien rahoitusresurssien puitteissa. Lapissa on Lapin ELY-keskuksen lisäksi kaksi itsenäistä toimivaltaista viranomaiskaupunkia, Rovaniemi ja Kemi, jotka määrittelevät alueensa palvelutason omien tarpeidensa perusteella. Kaukoliikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelytyö on jatkuva prosessi, joka tehdään yhteistyössä alueella toimivien toimivaltaisten viranomaisten, kuntien, maakuntaliittojen sekä palvelujen tuottajien kanssa. Joukkoliikenteen palvelutaso liittyy kiinteästi maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun sekä kuntien palvelujen ja lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämiseen. Jatkossa palvelutason toteutumisen seuranta liitetään osaksi Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaa.

Patron Driven Acquisition (PDA) e-kirjojen hankintamenetelmänä

Esitys Kirjastoverkkopäivillä 23.10.2012 Helsingissä

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) on valtakunnallinen monivuotinen tutkimus- ja kehittämishanke. POSKI-projektin tavoitteena on turvata laadukkaiden kiviainesten sekä hyvälaatuisen pohjaveden saanti yhdyskuntien tarpeisiin sekä osoittaa kiviainesten ottoon soveltuvia maa-ainesten ottamisalueita pitkällä aikavälillä. POSKI-projekteja on toteutettu maakunnittain ja ne ovat valmistuneet Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Valtakunnallisen projektin periaattein työtä on jatkettu Etelä-Savossa. POSKI-projektissa kootaan ja yhdistetään aikaisempaa tietoa sekä uutta aineistoa pohjavesistä, maa-aineksista, maa-ainesten otosta ja tulevasta kiviainestarpeesta, vesihuollosta ja erilaisista suojelukohteista. Näitä tietoja yhdistämällä saadaan aiemmin eri paikoissa säilytettyä tietoa koottua paremmin viranomaisten ja eri toimijoiden käyttöön. Tietoa hyödynnetään erityisesti maa-ainesten ottoon liittyvässä lupakäsittelyssä sekä alueiden käytön suunnittelussa kaavavarauksia laadittaessa. POSKI-projekti käynnistyi Etelä-Savon alueella vuonna 2004. Yhteistyötahoina projektissa ovat olleet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen tiepiiri sekä tutkimusalueen kunnat. Hanketta ovat rahoittaneet Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Tiehallinto. Projektia valvoneessa ja ohjanneessa ohjausryhmässä oli edustettuna hankkeen kaikki osallistujatahot. Tämä loppuraportti on laadittu vuonna 2010 Geologian tutkimuskeskuksen laatimien väliraporttien pohjalta. Työn tekijänä oli Eeva-Maija Hyvönen ja työ kuului Pohjavesien suojeluohjelma- Itä-Suomi –hankkeeseen.

Ajankohtaista Melindasta

Nina Hyvösen esitys Kuvailun tiedotuspäivillä Helsingissä 21.3.2013.

Lelukuvasta kuvaleikkiin : lelukulttuurin kuriositeetti ja kaksoisrepresentaatio valokuvassa

Teemanumero 4/2011: Valokuvan kulttuuriset kontekstit.

Tutkimuksellinen lukutaito ei ole mysteeri

Kirjallisuusarvostelu

Mahdollisuudet sisäilmaoireiden poistamiseen huonekohtaisen ilmanpuhdistimen avulla eri aikakauden rakennuksissa

Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää sisäilmaongelmien aiheuttajia ja keinoja niiden poistamiseen. Kokeellisessa osuudessa on tavoitteena selvittää kenttämittauksin sisäilman epäpuhtauspitoisuuksia ja ilmanpuhdistimien vaikutusta sisäilman laatuun. Työ toteutetaan kirjallisuustutkimuksen, sisäilmamittauksien sekä asiantuntija- ja sisäilmakyselyjen avulla. Tutkimukseen valittiin viisi erilaisia puhdistustekniikoita käyttäviä ilmanpuhdistimia. Valitut ilmanpuhdistimet olivat viikon ajan viidessä eri koululuokassa, joissa tehtiin sisäilmamittauksia ennen puhdistimen käynnistystä ja sen jälkeen. Luokista kerättiin ilmanäytteitä Andersen keräimellä ja VOC-pumpulla sekä pölynäytteitä pintasivelynä. Tutkimuskohteissa ei havaittu merkittäviä sisäilmaongelmia ja ilmanäytteiden pitoisuudet olivat pääasiassa alhaisia. Poikkeavia sienisukuja ei myöskään esiintynyt valtalajeina. Rakennetutkimukset ja materiaalinäytteet ovat ensisijaisia tutkimusmenetelmiä ongelmakohteissa. Syytä sisäilman aiheuttamaan oireiluun ei vielä tarkalleen tiedetä. Suunnitteluun, valvontaan ja kunnossapitoon tulee panostaa enemmän. Mittausmenetelmiä tulee myös kehittää lisää ja huolehtia ilmanvaihdon toimivuudesta. Tutkimuksia tuleekin tehdä aina kokonaisvaltaisesti.