Kuvia todistuksissa, todistuksia kuvissa

Kirjallisuusarvostelu

Sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä yhteensä 1246 nidettä. Kesällä 2008 luotu kokoelma on uusi ja elävä. Koska valtiotieteellisessä tiedekunnassa on sosiaali- ja kulttuuriantropologian oppiaine, haluttiin sille luoda kirjastoon oma kokoelmansa. Kokoelma muodostettiin siirtämällä aineistoa kirjaston muista kokoelmista tietokannassa suoritettujen hakujen perusteella. Pääosin aineistoa siirrettiin sosiologian kokoelmasta mutta myös lähes kaikista muista kirjaston kokoelmista. Kokoelman kartuttaminen siirroin jatkuu yhä: kokoelmaan siirretään jatkuvasti harkinnan mukaan aineistoa muista kokoelmista. Kokoelma karttuu myös ostoin. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian kokoelma tukee sekä alempaa että ylempää tutkintoa suorittavia opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita. Systemaattisen satunnaisotannan perusteella aineistosta yli 60 prosenttia on tieteellistä kirjallisuutta, joka tukee ylemmän tutkinnon opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita. Erityisesti alemman tutkinnon opiskelijoita tukevia kirjoja, esimerkiksi alan oppikirjoja, puolestaan on noin 20 prosenttia kokoelmasta. Kokoelmaan kuuluu myös yleistajuista kirjallisuutta, esimerkiksi matkakertomuksia ja kulttuurikuvauksia sekä kuvateoksia. Yleistajuisen kirjallisuuden osuus kokoelmasta on systemaattisen satunnaisotannan perusteella kaikkiaan noin 15 prosenttia. Sosiaali- ja kulttuuriantropologisessa tutkimuksessa tarkastellaan ihmistä kulttuurisena, sosiaalisena, kielellisenä ja luovana olentona. Kiinnostuksenkohteita ovat esimerkiksi sosiaalisen elämän monimuotoisuus ja kulttuurierot. Vaikka sosiaali- ja kulttuuriantropologia ovat nimenmukaisesti kokoelman selviä painopisteitä, siihen sisältyy myös folkloristiikkaan ja kansatieteeseen eli kansan henkiseen ja aineelliseen perinteeseen liittyvää aineistoa. Kokoelman sisältöihin on vaikuttanut lahjoituksena saatu aineisto, esimerkiksi entiseltä kansatieteen laitokselta saadut kirjat. Kokoelman kirjojen julkaisuvuosien mediaani on 1983. Kirjoista 230 (18 %) on julkaistu 2000-luvulla puolella ja 216 (17 %) 1990-luvulla. Varsin suuri osa kirjoista (574 nidettä, 46 %) on 1970–1980-luvuilta. Ennen vuotta 1970 julkaistua aineistoa on 224 nidettä (18 %). Aineisto on valtaosin englanninkielistä (947 nidettä, 76 %). Suomenkielistä aineistoa on 160 nidettä (13 %) ja ruotsinkielistä 67 nidettä (5 %).

Ruhtinas-johtajan aikakausi

Kirjallisuusarvostelu

Kirjoittajuus ja lukijuus kaupunkien verkkoteksteissä

Tutkielma käsittelee viiden suuren suomalaisen kaupungin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun ja Jyväskylän omilla verkkosivustoillaan porttisivuina julkaisemia niin kutsuttuja kaupunki työnantajana -tekstejä. Tutkimusaiheena on se, miten teksteissä ja erityisesti niihin sisältyvässä kirjoituksessa eksplisiittisesti ja implisiittisesti konstruoidaan kirjoittajaa ja lukijaa. Tarkoituksena on muodostaa kuvaa tekstilajille tyypillisestä tekijyydestä ja sen luonnollistumista tulkitsemalla kirjoittajan ja lukijan sekä näiden keskinäisen suhteen representointia. Vertailuaineistona on viiden suuren suomalaisen yrityksen vastaava teksti. Tutkielma kuuluu tekstintutkimuksen ja erityisesti kriittisen diskurssianalyysin alaan, joiden mukaan tekstiä analysoimalla on mahdollista tuoda näkyväksi siihen sisältyvä merkityspotentiaali, sillä kielenkäytöllä ja kielenkäytössä tuotetaan tekijän kategorisaatiota. Keskeisiä teoreettisia lähteitä ovat Norman Fairclough, M. A. K. Halliday ja Vesa Heikkinen. Muita tärkeitä lähteitä ovat esimerkiksi Iso suomen kielioppi, Pekka Pällin väitöskirja ryhmädiskurssista ja Pirjo Hiidenmaan kirjoitukset viranomaisviestinnästä. Aineistoa käsitellään tutkielmassa institutionaalisena. Tutkielman päätelminä todetaan, että kaupunki työnantajana –tekstin kirjoittaja on kollektiivi, joka kirjoittaa tekstiä viranomaisena. Tekstiin konstruoitu lukija ei välttämättä ole työnhakija, vaikka aihe niin antaisikin olettaa: kaupunkia edustava kirjoittaja rakentaa tekstillä kaupungin brändiä. Kirjoittaja ei sisällytä lukijaa sisäryhmäänsä mutta tarjoaa tälle mahdollisuutta samastua potentiaaliseksi työntekijäksi. Lukija arvostaa hyvää työpaikkaa, erityisesti kannustavaa työyhteisöä ja kehittymismahdollisuuksia, mutta palkka ei ole lukijalle tärkeä. Lukija on kotoisin muualta kuin kyseisestä kaupungista ja hän on luultavimmin käytännönläheinen ammattilainen, joka ei ole kiinnostunut internetistä toimintaympäristönä.

Ristiriitainen lapsilukija : suhtautuminen lasten lukemisharrastukseen 1940–50 -lukujen Kirjastolehdissä

Abstrakti

Aidon humanismin puolustajat ja vastustajat

Kirjallisuusarvostelu

Ein interessanter Beitrag für die Erforschung des Ostmansischen

Kirjallisuusarvostelu

Einblicke in die saamischen Sprachen

Kirjallisuusarvostelu