The theory of classical Greek music

Luettelointi kesken

Greek by Steven Berkoff (1980): The Risky Transformation of Sophocles’ Oedipus Rex into a Love Story

[eng] Can Sophocles’ Oedipus Rex really be transformed into a love story, as in Steven Berkoff’s drama entitled Greek? This article will show that, although Greek may be viewed by some critics as simply a provocative drama by no means intended to justify incest, directors, actors and critics in the end become enthralled by the powerful love story that ensues between Eddy and his wife and mother. This perspective reveals that Berkoff’s adaptation, intended to portray the social degradation of 1980s Great Britain, is in reality a quite risky proposition since it represents a flat denial of the tragic awareness of contemporary men and women. However, if this is the case, the audience, apart from enjoying the performance of Berkoff’s drama, might question, even from a non-fundamentalist perspective within the classical tradition, to what degree it makes sense to take inspiration from a text by Sophocles that precisely illustrates the great tragic awareness of the ancient Greeks.

Greek de Steven Berkoff (1980): L’arriscada conversió de l’Èdip rei de Sòfocles en una love story

[cat] ¿Podem convertir l’Èdip rei de Sòfocles en una història d’amor com ho fa Berkoff a Greek?. Tot i que alguns crítics llegeixen Greek només com un drama provocador que de cap manera intenta justificar l’incest, directors, actors i crítics resten finalment captivats per la impactant història d’amor entre Eddy i la seva esposa-mare. Això demostraria que l’adaptació de Berkoff, pensada per a il·lustrar la degradació social de la Gran Bretanya dels 80s, esdevé una proposta arriscada, car significa negar de fet la consciència tràgica dels homes i dones contemporanis. Tanmateix, si aquest és el cas, lectors i espectadors, a banda de l’indubtable plaer d’assistir a la representació de Greek, poden preguntar-se, fins i tot des d’una perspectiva no fonamentalista de la tradició clàssica, si té sentit inspirar-se en el text de Sòfocles, el qual mostra precisament la gran consciència tràgica dels grecs.

Romanssien ja runouden aikakausi. Thomas Warton keskiaikaa määrittelemässä 1750–1790

Tutkimukseni käsittelee keskiajan nousua historian tärkeäksi periodiksi 1700-luvun Englannissa näkökulmanaan Thomas Wartonin (1726–1790) kirjoitukset. Warton oli Oxfordin yliopistossa toiminut oppinut antikvaari. Wartonin pääteos History of English Poetry (1774–1781) ei nimestään huolimatta ollut moderni kirjallisuushistoria vaan 1000–1500-luvun kirjoitettua kulttuuria laajasti käsitellyt vernakulaariin kirjallisuuteen pohjautunut esitys. Warton ja hänen lähipiiriinsä kuuluneet tutkijat tarjoavat erityisen mahdollisuuden tarkastella, miten käsitys keskiajasta omana aikakautenaanmuodostui 1700-luvun lopulla. Tutkin Wartonin ja hänen aikalaistensa toisen vuosituhannen alusta kirjoittamia arvioita Michel de Certeaun historiografisen operaation käsitteen avulla. Se koostuu kolmesta vaiheesta: Alue määrittelee sosiaaliset riippuvuussuhteet ja vaikuttimet, jotka ohjaavat tutkimusta. Käytäntö viittaa siihen, miten historioitsija valitsee materiaalinsa ja muokkaa siitä historiankirjoituksena hahmottuvan kokonaisuuden. Lopuksi kirjoitus konkreettisena ja fyysisenä ilmiönä luo illuusion lopullisuudesta ja huonosti sopivien osien yhteenkuuluvuudesta. de Certeaun teoria soveltuu paremmin vanhemman historiankirjoituksen ja oppineisuuden tarkasteluun kuin historiantutkimuksen narratiiveja analysoivat teokset, koska se kontekstualisoi laajemmin historiankirjoitukseen vaikuttavat ilmiöt. Thomas Warton ja muut 1700-luvun puolivälin oppineet määrittelivät keskiajan fiktiivisten tekstien avulla. Warton tutustui tarkasti romansseihin ja kronikoihin. Erityisen suuri merkitys keskiajan hahmottamisen kannalta oli Geoffrey Monmouthilaisen kronikalla Historia regum britanniae, joka esitteli Englannin myyttisen varhaisen historian yhdistämällä Rooman ja oman kansallisen perinteen. Geoffreyn kronikan avulla Warton huomasi keskiaikaisten tarinoiden laajan vaikutuksen; hän kirjoitti erityisesti kuningas Arthuriin liittyneiden kertomusten merkityksestä, joka jatkui aina 1500-luvulle asti. Näin Warton löysi antiikin perinteelle haastajan keskiaikaisesta kulttuurista. Wartonin tapa esitellä keskiaikaa perustui osittain valistusajan sulavasti kirjoitetuille universaalihistorioille, osittain oppineelle luettelomaiselle esitystavalle. Käytännössä Wartonin pitkät johdantotutkielmat kuitenkin johdattavat lukijaa keskeisiin teemoihin. Niitä ovat mielikuvituksen väheneminen uusimmassa kirjallisuudessa ja toisaalta hienostuneisuuden ja tiedon kasvu. Warton ei missään vaiheessa kerro, liittyvätkö nämä teemat yhteen, mutta tulkintani mukaan ne liittyivät. Warton ajatteli kirjallisuuden menettäneen olennaisen mielikuvituksen samaan aikaan, kun yhteiskunta oli kehittynyt. Tämä auttaa hahmottamaan koko kirjallisuuden historiaa: Warton etsi alkuperäistä mielikuvitusta niin antiikin Kreikasta, Orientista kuin muinaisesta Skandinaviasta. History of English Poetry ei pohtinut vain kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhdetta, sillä Warton ajatteli voivansa tutkia keskiajan yhteiskuntaa kronikoiden ja romanssien avulla. Hänen käsityksensä feodalismista, hovien elämästä ja keskiaikaisista tavoista perustuivat niihin. Warton ei huomannut, että hänen käyttämänsä lähteet olivat tietoisia kirjallisia konstruktioita vaan hän piti niitä totuudenmukaisina kuvauksina. Toisaalta Wartonin tulkintaan heijastuivat myös 1700-luvun käsitykset yhteiskunnasta. Keskiajan lähteiden kuvaukset ja 1700-luvun ideaalit vaikuttivat lopulta siihen, millaiseksi populaari kuva keskiajasta kehittyi.

SME internationalisation from a network perspective : an empirical study on a Finnish-Greek business network

The study examines the internationalisation process of a contemporary SME firm and explores the impact of its business network on this development. The objective of the study is to understand SME internationalisation and its dynamics from a network perspective. The purpose of this research project is to describe and explore the development process of a firm and its business network by identifying the changes, critical events and influence factors that form this development. It is a qualitative case study, which focuses on a Finnish focal firm and its respective business network as it expands into the Greek market. It is a longitudinal research process, which covers a period of time from 1994 to 2004. The empirical study concentrates on the paper trading and converting business. The study builds on the network theory and the framework provided by Johanson and Mattsson's (1988) model on network internationalisation. The incremental internationalisation theories and network theories form the theoretical focus. The research project is organised according to a process view. The focal firm evolves from a domestically-oriented small subsidiary into an internationally experienced company, which has activities in several market areas and numerous business networks in various market segments and product categories. The findings illustrate the importance of both the domestic and foreign business network context in a firm's internationalisation process. The results of the study suggest theoretical modifications on a firm's internationalisation process by broadening the perspective and incorporating the strategic context of a firm. The findings suggest that internationalisation process is a non-linear process, which does not have a deterministic order in its development. The findings emphasise the significance of relational networks, both managerial and entrepreneurial, for establishing position in foreign markets. It implies that a firm's evolution is significantly influenced by its business network and by critical events. Business networks gain coherence due to common goals and they use accumulated capabilities to exploit market opportunities. The business network sets constraints and provides opportunities, which makes the related decision making strategically important. The firm co-evolves with its business network. The research project provides an instrumental case study with a description of an SME internationalisation process. It contributes to existing knowledge by illustrating dynamics in an international business network and by pinpointing the importance of suppliers, customers, partners, ownerships and competition to the internationalisation process.

Integration or a Greek tragedy?: How crisis spillovers affect Central and Eastern European States

Tutkielma siitä, miten Euroopan entisten sosialistivaltioiden markkinoiden integroituminen on edistynyt Kreikan ja EMU-alueen kanssa euron käyttöönoton ajalta. Tutkimus vertaa maiden markkinoiden reaktioita Kreikasta ja EMU-alueelta kantautuviin sokkeihin ennen ja jälkeen vuonna 2007 alkanutta kriisiä.

Mythology as a key to historical ways of thinking

Kirjallisuusarvostelu

Manipulating Greek musical modes and tempo affects perceived musical emotion in musicians and nonmusicians

The combined influence of tempo and mode on emotional responses to music was studied by crossing 7 changes in mode with 3 changes in tempo. Twenty-four musicians aged 19 to 25 years (12 males and 12 females) and 24 nonmusicians aged 17 to 25 years (12 males and 12 females) were required to perform two tasks: 1) listening to different musical excerpts, and 2) associating an emotion to them such as happiness, serenity, fear, anger, or sadness. ANOVA showed that increasing the tempo strongly affected the arousal (F(2,116) = 268.62, mean square error (MSE) = 0.6676, P < 0.001) and, to a lesser extent, the valence of emotional responses (F(6,348) = 8.71, MSE = 0.6196, P < 0.001). Changes in modes modulated the affective valence of the perceived emotions (F(6,348) = 4.24, MSE = 0.6764, P < 0.001). Some interactive effects were found between tempo and mode (F (1,58) = 115.6, MSE = 0.6428, P < 0.001), but, in most cases, the two parameters had additive effects. This finding demonstrates that small changes in the pitch structures of modes modulate the emotions associated with the pieces, confirming the cognitive foundation of emotional responses to music.

Bonds away : baseball mythology and the 2007 home run chase

In 2007, Barry Bonds hit his 75 6th home run, breaking Hank Aaron's all-time record for most home runs in a Major League career. While it would be expected that such an accomplishment would induce unending praise and adulationfor the new record-holder, Bonds did not receive the treatment typically reserved for a beloved baseball hero. The purpose of this thesis is to assess media representations of the 2007 home run chase in order to shed light upon the factors which led to the mixed representations which accompanied BOlTds ' assault on Aaron's record. Drawingfrom Roland Barthes ' concept of myth, this thesis proposes that Bonds was portrayed in predominantly negative ways because he was seen as failing to embody the values of baseball's mythology. Using a qualitative content analysis of three major American newspapers, this thesis examines portrayals of Bonds and how he was shown both to represent and oppose elements from baseball's mythology, such as youth, and a distant, agrarian past. Recognizing the ways in which baseball is associated with American life, the media representations of Bonds are also evaluated to discern whether he was portrayed as personifYing a distinctly American set of values. The results indicate that, in media coverage of the 2007 home run chase, Bonds was depicted as a player of many contradictions. Most commonly, Bonds' athletic ability and career achievements were contrasted with unflattering descriptions of his character, including discussions of his alleged use of performance-enhancing substances. However, some coverage portrayed Bonds as embodying baseball myth. The findings contribute to an appreciation of the importance of historical context in examining media representations. This understanding is enhanced by an analysis of a selection of articles on Mark McGwire 's record-breaking season in 1998, and careful consideration of, and comparison to, the context under which Bonds performed in 2007. Findings are also shown to support the contemporary existence of a strong American baseball mythology. That Bonds is both condemned for failing to uphold the mythology and praised for personifYing it suggests that the values seen as inherent to baseball continue to act as an American cultural benchmark.

The New Testament of our Lord and Saviour Jesús Christ, translated out of the original Greek ; and with the former translations diligently compared and revised.

UANL

Amphilochos : étude sur la légende du héros grec et le sanctuaire oraculaire de Mallos

Le héros grec Amphilochos, descendant mythique de la célèbre famille des hérosprophètes Mélampodides, était, comme son père Amphiaraos, un devin reconnu et un soldat aux aptitudes militaires formidables. Après avoir participé à la seconde expédition contre Thèbes et à la guerre de Troie, celui-ci aurait pérégriné dans bon nombre de contrées en fondant plusieurs cités situées entre l’Espagne et la Syrie. Quelque temps après sa mort brutale en combat singulier contre un autre devin nommé Mopsos, Amphilochos fut élevé au rang de divinité oraculaire à Mallos de Cilicie, une cité dont il avait été lui-même le fondateur. À l’époque romaine, Amphilochos avait acquit, en plus d’un statut ontologique supérieur, une très grande réputation dans cette région où il rendait des oracles à des pèlerins qui venaient eux-mêmes le visiter dans son antre. Cette recherche, qui vise d’une part à étudier de façon exhaustive la légende d’Amphilochos, tente surtout de déterminer, malgré un nombre restreint d’indices, les modalités de la révélation oraculaire dans le sanctuaire de Mallos de Cilicie.

Mythes et monstres dans Folle et À ciel ouvert de Nelly Arcan

L’œuvre de Nelly Arcan s’inscrit dans un pan de la littérature contemporaine accueillant les monstres comme figures de la transgression qui, par leur é-normité, interrogent la norme dont ils s’écartent. Ces êtres à la fois fascinants et inquiétants hantent la littérature depuis les récits fondateurs de la mythologie antique. Arcan, à l’instar de plusieurs femmes auteurs, recourt au procédé de la réécriture de plusieurs grands mythes grecs dans Folle (2004) et À ciel ouvert (2007). Dans les deux récits, elle met en scène des personnages en fuite qui, face à leur destin néfaste, se métamorphosent en femmes-monstres et en hommes-monstres. Les personnages masculins empruntent des traits à Jason, Narcisse et Pygmalion, mais sont, par leur déviance sexuelle et leur propension à la domination, beaucoup plus monstrueux que leurs modèles antiques. Contaminées par la monstruosité des hommes qu’elles aiment jusqu’à l’annihilation de soi, les protagonistes des deux récits affichent certains traits de Médée, de Méduse et des Amazones, tirant parti de la puissance de ces figures nocives pour donner une leçon aux personnages masculins. Elles acquièrent ainsi de nouveau leur statut de sujet. Dans ce mémoire, il s’agira, par le biais de la mythocritique, des théories de la réécriture et de l’effet-personnage, d’étudier les causes, le processus et les effets du « devenir-monstre » des personnages féminins et d’examiner la reconfiguration de mythes antiques par Arcan. En s’intéressant à la greffe des mythes antiques sur les personnages arcaniens, au déplacement et au renversement des mythèmes caractéristiques des figures prédécesseures, cette recherche espère montrer comment Nelly Arcan dissèque les relations de couple qui mènent au « devenir-monstre » des partenaires. Il ressortira de cette analyse une vision apocalyptique du vivre ensemble, entre hommes et femmes, qui rejoue l’ancienne « guerre des sexes » que l’on croyait terminée.