Pallomaisen rullalaakerin vauriotutkimus kartonkikoneen kiertoöljyvoidellulla kuivatusosalla

Tämä työ on tehty Stora Enson Imatran kartonkitehtaan kunnossapidosta vastaavalle Efora Oy:lle. Tavoitteena oli selvittää syy Imatran Kartonkikone 5:n kuivatussylinterien laakerivaurioiden suureen määrään verrattuna tehtaiden kolmeen muuhun kartonkikoneeseen. Tutkimuksissa keskityttiin laakerien käyttöolosuhteisiin. Syyn selvittämiseksi työssä vertailtiin eri kartonkikoneiden kiertoöljyvoitelujärjestelmiä, voiteluöljyjä, voiteluolosuhteita, öljyjen kuntoa ja kunnon seurantaa. Myös laakereihin kohdistuvia kuormia arvioitiin. Alan kirjallisuuden avulla on käyty läpi kartonkikoneen rakennetta ja toimintaa tarvittavassa laajuudessa, voitelun ja laakerin vaurioitumisen teoriaa sekä voiteluaineiden ominaisuuksien ja koostumuksen perusteita. Vertailevissa tutkimuksissa ei löytynyt vauriomäärien eroja selittäviä eroavaisuuksia Imatran tehtaiden eri kartonkikoneiden välillä, joskin Kartonkikone 5:n kiertovoiteluöljyn puhtaustaso oli muita Imatran kartonkikoneita heikompi. Laakerikuormien osalta havaittiin joidenkin laakerien käyvän laakerille asetetun vähimmäiskuorman alittavilla kuormituksilla. Vähimmäiskuormaa pienempi radiaalikuorma voi johtaa laakerin virheelliseen toimintaan ja edelleen vaurioitumiseen. Voiteluolosuhteet todettiin erittäin vaikeiksi ja niillä on epäilemättä vaikutusta voiteluöljyn ja laakerien lyhentyneeseen käyttöikään.

Search and Paper SKU Analysis of Recipes Meeting EUPS Standard

The theoretical research of the study concentrated on finding theoretical frameworks to optimize the amount of needed stock keeping units (SKUs) in manufacturing industry. The goal was to find ways for a company to acquire an optimal collection of stock keeping units needed for manufacturing needed amount of end products. The research follows constructive research approach leaning towards practical problem solving. In the empirical part of this study, a recipe search tool was developed to an existing database used in the target company. The purpose of the tools was to find all the recipes meeting the EUPS performance standard and put the recipes in a ranking order using the data available in the database. The ranking of the recipes was formed from the combination of the performance measures and price of the recipes. In addition, the tool researched what kind of paper SKUs were needed to manufacture the best performing recipes. The tool developed during this process meets the requirements. It eases and makes it much faster to search for all the recipes meeting the EUPS standard. Furthermore, many future development possibilities for the tool were discovered while writing the thesis.

Kunnossapidon tieto- ja koneiden seurantajärjestelmät nykyajan konepajassa

Tämän työn tavoitteena on tutustua kunnossapidon tieto- ja koneiden seurantajärjestelmiin Ponsse Oy:n näkökulmasta. Hitsaamon ja koneistamon tuotantokoneisiin hankittava koneiden seurantajärjestelmä tulisi toimia kunnossapidon tietojärjestelmän kanssa yhteensopivasti. Vertailussa arvostellaan ohjelmien toimintoja ja ominaisuuksia, sekä tutkitaan mahdollisuuksia, uhkia, vahvuuksia ja heikkouksia SWOT -analyysin (engl. Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) kautta.

Kirja-arvostelu : Suomen kalojen loiset

Kirjallisuusarvostelu

Suomenlahdelta Laatokalle - ja takaisin

Kirjallisuusarvostelu

Kaloissakin kannattaa loisia

Kirjallisuusarvostelu

Tehokalastuksen vaikutukset Lappajärvessä : Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä -hankkeen vuosien 2001-2006 seurannan loppuraportti

Lappajärven, Etelä-Pohjanmaan suurimman järven, ekologinen tila on heikentynyt ja se luokitellaan nykyisin tyydyttäväksi. Rehevöityminen, 1990-luvun muikkukato ja yhteiskunnan rakennemuutos ovat vähentäneet kalastajien ja kalansaaliin määrää. Ammattikalastuksen edellytysten parantamiseksi toteutettiin vuosina 2001–2004 ”Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä” – hanke. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja järven ekosysteemiin seurattiin vuosina 2001–2006. Kokonaissaalis vuosina 2001–2004 oli 1655 tonnia (n. 29 kg/ha/vuosi). Vaikka saalistavoitetta (2100 tn) ei täysin saavutettu, oli hankkeella runsaasti myönteisiä, joskin osin vähäisiä tai epävarmoja vaikutuksia järven tilaan ja kalastoon. Kalastajien yksikkösaaliit etenkin kuhan ja isokokoisen ahvenen osalta nousivat hankkeen alussa. Loppuvuosina yksikkösaaliiden kehitys oli osittain ristiriitaista. Ulapan taloudellisesti vähempiarvoinen kalasto, varsinkin kuorekanta harveni selvästi. Muikku puolestaan lisääntyi ja pysyi runsaana. Kuhan ja isokokoisen ahvenen lisääntymistä selittivät pääosin lämpimät kesät ja kuhan onnistuneet istutukset. Petokalat, etenkin kuha, voivat osaltaan säädellä Lappajärven ulapan planktonsyöjäkalojen kantoja ja toisaalta estää särjen siirtymistä ulapalle. Tehokalastuksen loputtua alkoi näkyä merkkejä kalakantojen palautumisesta takaisin kohti lähtötilannetta. Rantavyöhykkeellä hankkeen vaikutukset jäivät selvästi vähäisemmiksi kuin ulapalla. Eläinplankton lisääntyi hieman ylemmissä vesikerroksissa, mutta tilanne alkoi palautua ennalleen hankkeen jälkeen. Sinileväkukinnot vaikuttivat vähentyneen hankkeen aikana, tosin kukintojen voimakas vaihtelu vaikeutti arviointia. Tehokalastus ja vesiensuojelun tehostuminen vähensivät fosforipitoisuuksia, tosin myös vähäsateiset vuodet vaikuttivat vähenemiseen. Pitoisuuksien lasku jatkui hankkeen jälkeen. Hanketta edeltänyt klorofyllipitoisuuksien kasvusuuntaus pysähtyi ja pitoisuustaso vakiintui. Tehokalastus pienensi klorofylli/fosfori-suhdetta ja vähensi sisäistä kuormitusta, mutta vaikutus alkoi heiketä hankkeen loputtua. Typpipitoisuuksiin, veden väriin tai näkösyvyyteen kalastus ei vaikuttanut. Tehokalastuksella voidaan parantaa Lappajärven tilaa, mutta kalastuksen on oltava jatkuvaa. Saalistavoitteeksi voisi riittää n. 20-30 kg/ha vuodessa, mutta samalla on jatkettava ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Kalastuksen tulisi kohdistua arvokalojen lisäksi myös vähempiarvoisiin kalalajeihin ja samalla on tuettava petokalakantojen vahvistumista.

Tuotantokustannusten määrittely ja kohdistaminen tuotteille

Työn tavoitteena on suunnitella yritykselle uuden tuotantokustannusten laskentamallin toteutusperiaatteet. Nykyisessä tuotantokustannusten laskentamallissa tietojen luotettavuus ja totuudenmukainen kustannusten kohdistaminen tuotteille nähtiin haasteellisena. Uuden laskentamallin kehittäminen edellyttääkin nykyisen laskentamallin puutteiden selvittämisen. Uuden laskentamallin suunnittelu nähtiin yrityksessä erittäin tarpeellisena. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusmenetelmää ja aineistona on hyödynnetty kustannuslaskennan kirjallisuuden, artikkeleiden ja opinnäytetöiden lisäksi yrityksen omaa materiaalia sekä henkilöstön haastatteluita. Työn tuloksena voidaan todeta yrityksen tarvitsevan uuden tuotantokustannusten laskentamallin nykyisen laskentamallin tilalle. Nykyisessä laskentamallissa käytettävät laskentaperiaatteet eivät ole hyvällä tasolla. Uudet laskennan toteutusperiaatteet tuovat selkeyttä ja ymmärrettävyyttä laskentaan. Näiden avulla pystytään tarkkailemaan tuotteiden tuotantokustannuksia tarkemmalla tasolla. Tämä auttaa toiminnan kehittämisessä ja parantaa tiedon käytettävyyttä myös päätöksentekotilanteissa. Uuden mallin periaatteiden toimivuus testataan alustavasti muutamilla tuotteilla. Työssä käsiteltävä malli on vain osa yrityksen tuotekustannuslaskentaa, joten tarkempien tuotekohtaisten kustannusten aikaansaamiseksi yrityksen tulisi tarkentaa koko tuotelaskentamallia.

Verotus yksityisen osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää verotusta yksityisen osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa. Tutkielman on rajattu siten, että se koskee vain yrittäjän elinaikana tapahtuvia luovutuksia. Käytettävissä olevista sukupolvenvaihdostavoista on käsitelty osakekauppa, lahja ja lahjaluonteinen kauppa. Näiden lisäksi tutkielmassa on tutkittu yksityisen osakeyhtiön käyvän arvon määrittämistä lahjaverotuksessa sekä verosuunnittelun mahdollisuuksia ja sääntelyä. Tutkielma on toteutettu lainopillisesti. Tutkielma osoittaa, että osapuolten tulee valmistautua sukupolvenvaihdokseen huolellisesti, koska osakekaupan, lahjan ja lahjaluonteisen kaupan verottamiseen liittyy paljon sääntelyä ja osapuolet haluavat hyödyntää kaikki lain tarjoamat huojennusmahdollisuudet, täytyy ne tuntea etukäteen. Lisäksi tutkielmassa käsiteltyjen case –yritysten pohjata ilmeni, että toteutustapojen kokonaisverorasituksessa syntyy eroja eri kokoisissa yrityksissä.