978 resultados para Donald S. Lopez Jr.
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
[Traditions. Europe. Espagne]
Resumo:
Syftet med avhandlingen är att undersöka hur prästgestalter i svenska romaner skildras. Eftersom sockenprästerna under lång historisk tid har innehaft en långtgående världslig och andlig makt över församlingsborna i kraft av prästämbetet, var och är prästskildringar intressanta för många romanläsare. Prästen som romangestalt har många liknande drag från roman till roman och går att kategorisera. Mitt studium av lutherska prästgestalter i svenska romaner 1809–2009 tar sin utgångspunkt i följande kategorier: Prästen som myndighetsperson (ämbetsbärare, patriark och förebild), som själasörjare (församlingsherde, predikant, biktfader och troskämpe) och prästen som driftkucku (hycklare, hatobjekt och skrattspegel). Avhandlingens teoretiska utgångspunkter tar sikte på skildringen av prästgestalterna och utgår från Blakey Vermeule som har undersökt varför romaner och romangestalter är intressanta för läsaren. Jon Helt Haarder har formulerat teorin om den performativa biografismen som är givande i studiet eftersom många romaner med prästkaraktärer är (själv)biografiska. Med Eric Donald Hirsch Jr. hävdar jag att författaren har betydelse för texten och menar att författarens avsikter med en prästkaraktär kan påverka analysen av karaktärerna. Mitt typologiska studium genom cirka 150 romaner visar hur de humoristiska prästskildringarna finns representerade under hela perioden av 200 år. Tidigare teorier som förbundit vissa prästtyper till litterära epoker, till exempel den hycklande prästen vid det moderna genombrottet i Norden, blir genom min studie modifierade. Ett annat fynd är att prästers utomäktenskapliga förbindelser tenderar att skildras som en svårare synd i senare historiska romaner än i samtida 1800-talsromaner. ---------------------------------------------------------- Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten pappien hahmot eroavat toisistaan ruotsinkielisissä romaaneissa. Koska pitäjän papeilla on pitkään historiassa ollut mittavaa maallista ja hengellistä valtaa seurakuntalaisiin nähden pappisviran puolesta, ovat pappishahmojen eroavaisuudet mielenkiintoisia monille romaanien lukijoille. Papeilla romaanien hahmoina on monia romaanista toiseen toistuvia piirteitä, joita voi kategorisoida. Lähtökohtana tutkielmalleni luterilaisten pappien hahmoista ruotsalaisissa romaaneissa vuosina 1809-2009 ovat seuraavat kategoriat: papit viranomaisina (viranhaltijoina, patriarkkoina ja esikuvina), sielunpaimenina (seurakuntien paimenina, saarnaajina, rippi-isinä ja uskon taistelijoina) sekä papit pilkan kohteena (tekopyhinä, vihan ja naurun kohteina). Väitöskirjan teoreettiset lähtökohdat ottavat näkökulmaa pappishahmojen eroavaisuuksiin, ja pohjautuvat Blakey Vermeulen tutkimukseen siitä, miksi romaanit ja romaanien hahmot ovat mielenkiintoisia lukijalle. Jon Helt Haarder on kehittänyt teorian performatiivisesta elämäkerrallisuudesta, joka on antoisaa tälle tutkielmalle, sillä monet pappishahmoja sisältävät romaanit ovat (oma)elämäkerrallisia. Väitän yhdessä Eric Donald Hirsch Jr.:n kanssa, että kirjailijan persoonalla on merkitystä tekstille, tarkoittaen sitä, että kirjailijan tarkoitusperät pappishahmoa kohtaan voivat vaikuttaa hahmojen analyysiin. Noin 150 romaanin typologinen tutkimukseni osoittaa, kuinka humoristiset pappishahmojen kuvaukset ovat esillä koko kahdensadan vuoden ajanjakson. Tulen käyttämään tutkielmassani muunnelmia aiemmista teorioista, jotka ovat liittäneet tietyt pappishahmojen tyypit kirjalliseen aikakauteen, kuten esimerkiksi tekopyhien pappien esiintulo modernissa läpimurrossa Pohjoismaissa. Toinen löytö on, että pappien avioliittojen ulkopuoliset suhteet ollaan taipuvaisia näkemään vakavampana syntinä myöhemmissä historiallisissa romaaneissa kuin samanaikaisissa 1800-luvun romaaneissa.
Resumo:
We sought to examine the possible participation of dopaminergic receptors in the phasic events that occur during rapid eye movement (REM) sleep, known as sawtooth waves (STW). These phasic phenomena of REM sleep exhibit a unique morphology and, although they represent a characteristic feature of REM sleep, little is known about the mechanisms which generate them and which are apparently different from rapid eye movements. STW behavior was studied in 10 male volunteers aged 20 to 35 years, who were submitted to polysomnographic monitoring (PSG). On the adaptation night they were submitted to the first PSG and on the second night, to the basal PSG. On the third night the volunteers received placebo or haloperidol and spent the whole night awake. On the fourth night they were submitted to the third PSG. After a 15-day rest period, the volunteers returned to the sleep laboratory and, according to a double-blind crossover randomized design, received haloperidol or placebo and spent the whole night awake, after which they were submitted to the fourth PSG. The volunteers who were given haloperidol combined with sleep deprivation exhibited an elevation of the duration and density of the STW, without significant alterations of the other REM sleep phasic phenomena such as rapid eye movement. These findings suggest that sawtooth waves must have their own generating mechanisms and that the dopaminergic receptors must exert a modulating role since REM sleep deprivation, as well as administration of neuroleptics, produces supersensitivity of dopaminergic receptors.
