Histoire et description des champignons alimentaires et vénéneux qui croissant aux environs de Paris : précédées des principes de botanique indispensables a leur étude, et suives de planches représentant plus de cent espèces, lithographiées et coloriées d'après nature.

Mode of access: Internet.

Louis Nowra, 'Radiance' (Sydney: Currency Press, 1993)

Louis Nowra wrote 'Radiance' especially for the three actors who performed it in the play’s premier season at Belvoir Street Theatre in September 1993. And the Currency Press playscript / programme produced for that season foregrounds these three performers – Rachael Maza, Lydia Miller and Rhoda Roberts – in such a way that the usual distinction between dramatis personae and the actors who play them is considerably diminished. Both the blurb on the back cover and Nowra’s introduction emphasise this special relationship between text and actors, but it is the front cover shot which particularly reflects the conjunction between the two. Rather than depicting a scene from performance, or a ‘graphic’ suggesting something of the play’s thematic content, the front cover of Radiance features the three actors in a posed promotional shot. Arms joined warmly, lovingly, about each other’s waist, bodies turned away from but faces towards the camera, it is the actors we see, not their characters. It’s a very joyful image; they’re positively beaming. Radiant. They look as if they could really be the three half-sisters they portray, except that such moments of blithe sorority are just about non-existent in the play.

'The black hole of our history' : a conversation with Louis Nowra

This is an edited version of an interview recorded for Canadian Theatre Review in 1992. By that time Nowra had established a reputation as one of Australia's foremost playwrights. Part of the generation which succeeded the New Wave of the late 1960s and early 1970s, Nowra became known for a stylistic inventiveness which placed him outside the tradition of realist playwriting in Australia. The international outlook in his early plays, and the fact that he was not exclusively preoccupied with Australian settings and subject matter, was often a focal point in critical accounts of his work. In this interview Nowra discusses his 'internationalism', and a range of topics including the playwriting process; the presence of landscape in his plays; and the autobiographical elements in his work.

Productivity of the suffixes -ness and -ity in 17th-century English letters : A sociolinguistic approach

Tässä työssä tutkitaan englannin kielen substantiivijohtimien -ness ja -ity produktiivisuutta 1600-luvulla kirjoitetuissa kirjeissä. Näitä lähes synonyymisiä johtimia käytetään yleensä merkitykseltään abstraktien substantiivien muodostamiseen adjektiiveista (esim. productive 'produktiivinen' > productiveness tai productivity 'produktiivisuus'). Johtimista -ity on lainautunut englantiin ranskasta ja myöhemmin myös latinasta; se on sekä fonologialtaan että semantiikaltaan läpinäkymättömämpi kuin kotoperäinen -ness. Lisäksi -ity-johdinta on käytetty enimmäkseen formaaleissa tilanteissa ja tieteellisissä teksteissä, kun taas -ness on ollut yleiskäyttöisempi. Tutkielman lähestymistapa on sosiolingvistinen: oletetaan, että johtimien produktiivisuus (eli valmius muodostaa uusia johdoksia) voi vaihdella eri sosiaaliryhmissä. Sosiolingvistiikkaa ei ole aiemmin juurikaan sovellettu produktiivisuuden tutkimiseen. Tutkimusaineistona on Helsingin yliopiston VARIENG-tutkimusyksikön laatima Corpus of Early English Correspondence, varhaisista englanninkielisistä kirjeistä koostuva korpus eli elektroninen tekstikokoelma, joka on suunniteltu historiallisen sosiolingvistiikan tarpeisiin. Korpuksen 1600-luvun kirjeitten yhteenlaskettu pituus on noin 1,4 miljoonaa sanaa, ja ne on kirjoitettu vuosina 1600-1681. Tutkielman tärkeimpänä produktiivisuusmittarina käytetään johtimien avulla muodostettujen eri sanojen eli tyyppien lukumäärää. Hypoteesina on, että -ity-tyyppien määrä on keskimääräistä pienempi huonosti koulutettujen sosiaaliryhmien kirjeissä. Näitä olivat 1600-luvulla naiset sekä alhaisimmat yhteiskuntaryhmät, kuten talonpojat ja käsityöläiset. Johtimen -ness tyyppimäärissä ei odoteta esiintyvän sosiolingvististä variaatiota. Tutkielmassa käsitellään myös tyyppimäärien vertailuun liittyviä metodologisia ongelmia. Koska vaikkapa naisilta ja miehiltä on eri määrä dataa, ei heidän tyyppimääriään voida suoraan verrata keskenään. Esimerkiksi tyyppimäärien normalisointi tuhatta sanaa kohti ei myöskään ole mahdollista, koska tyyppien lukumäärä ei kasva lineaarisesti korpuksen kasvaessa. Tutkielmassa esitetään kielitieteessä harvoin käytetty tilastotieteellinen menetelmä, jonka avulla korpuksen eri osista saatuja tyyppimääriä voidaan verrata koko korpukseen ja testata, ovatko ne tilastollisesti merkittävän pieniä tai suuria. Toisin kuin monet yleisemmät menetelmät, tämä tyyppikertymiin ja permutaatiotesteihin perustuva metodi ei vaadi yksinkertaistavien oletuksien tekemistä. Tutkimustulokset vahvistavat hypoteesin oikeaksi: naisten -ity-tyyppien lukumäärä on tilastollisesti merkittävän alhainen, kun taas -ness-tyyppien määrissä ei ole tilastollisesti merkittäviä eroja. Alhaisimpien yhteiskuntaryhmien osalta tuloksia ei saada, koska niiltä on korpuksessa liian vähän dataa. Analyysissä paljastuu myös yllättävä eroavaisuus: korpuksen ajallisesti ensimmäisessä puoliskossa (1600-1639) on merkittävän vähän -ity-tyyppejä. Tämä voidaan tulkita kielelliseksi muutokseksi: -ity-johtimen produktiivisuus kasvaa kirjeissä 1600-luvun aikana. Saattaa olla, että johtimen produktiivisuus on ensin kasvanut formaalimmissa tekstilajeissa, joista lisääntynyt käyttö on sitten levinnyt myös kirjeisiin, ehkäpä 1640-luvun sisällissodan synnyttämien kontaktiverkostojen siivittämänä. Tuloksien perusteella voidaan sanoa, että sosiolingvistinen vaihtelu on merkittävä tekijä ainakin joittenkin johtimien produktiivisuudessa, joten vaihtelua on syytä tutkia enemmänkin. Tutkimuksessa käytetty metodi mahdollistaa osakorpuksien tyyppimäärien luotettavan vertailun melko pienissäkin korpuksissa, joten se soveltuu hyvin niin historialliseen kielitieteeseen kuin sosiolingvistiikkaankin.

Studio portrait of Louis Gottschalk.

Digital Image

Portrait of Louis Gottschalk, Julia Rothschild, Henriette Rothschild und Jenny Rothschild looking at photo album.

From left to right: Julia Rothschild, Henriette Rothschild, Jenny Rothschild; Louis Gottschalk stanting

Obituary of Louis Gottschalk; Hannoversches Tageblatt.

Death Notice of Louis Gottschalk, Hannoversches Tageblatt, Tuesday, Aug 18, 1914

Portrait of George Louis Wolff (Gerd Ludwig Wolff) holding a mouse in his genetics laboratory; Little Rock, Arkansas.

Digital Image

Reproduction of newspaper obituary for Louis Gottschalk in the Hannoversches Tageblatt.

Digital Image

Portrait of George Louis Wolff (Gerd Ludwig Wolff) holding a mouse in his genetics laboratory; Little Rock, Arkansas.

Digital Image

Studio portrait of Louis Gottschalk.

Digital Image

Reproduction of portrait of Louis Levinson.

Husband of Aurelie Levinson nee Roos who was deported to Riga 6 December 1941

Exterior view of the residence of brother-in-law Louis; Wolfenbuettel.

Digital Image

Obituary of Louis Gottschalk; Hannoversches Tageblatt.

Death Notice of Louis Gottschalk, Hannoversches Tageblatt, Tuesday, Aug 18, 1914

Portrait of George Louis Wolff (Gerd Ludwig Wolff) holding a mouse in his genetics laboratory; Little Rock, Arkansas.

Digital Image