The revised ordinances of the city of Saint Louis.

Mode of access: Internet.

Rapport sur la culture du mûrier et les éducations de vers à soie, dans les environs de Paris, en 1836.

"Extrait des Mémoires de la Société royale et centrale d'agriculture, année 1837."

Histoire curieuse de la démission d'un grand-chancelier de l'Ordre et vénérable doyen de la grande maison métropolitaine d'initiation, [Loius Theodore de Tulle] en l'an de l'ordre 718, et de Notre Seigneur Jésus le Christ 1836.

Continued in "Lettre aux soi-disans membres du conseil général d'administration de l'Ordre du Temple."

Richelieu, Mazarin, la Fronde et le règne de Louis XIV /

Mode of access: Internet.

Memoirs of Louis XIV and the regency /

Title within colored ornamental borders.

Saint Louis (Louis IX of France) : the most Christian king /

Includes index.

Les Juifs algériens (1870-1901) /

Includes index.

Mémoires militaires relatifs à la succession d'Espagne sous Louis XIV, extraits de la correspondance de la cour et des généraux par le lieutenant général de Vault ...

Atlas issued in eight parts (pt. [1-6] each with separate t.-p.) 1836-[62]

1901 UM Track Team

Back Row: trainer Keene Fitzpatrick, Louis Udell, Walter Perry, Albert Herrnstein, Bruce Shorts, Neil Snow, Forrest, Milo White, mngr. Milton Livingston

Middle Row: Frank Clark, Walter Foster, Clark Leiblee, captain Howard Hayes, Charles Dvorak, Julius Nufer, Walter Fishleigh

Front Row: Robert Dilloway, Archie Hahn, Louis Buckley, Charles Haslam. Morris Hall, Francis S. Low, Harold Breitenbach, John Robinson, Fred Tryon

Compte-rendu du salon d'exposition de Bruxelles, 1836 /

Mode of access: Internet.

[Civil report of the Military Governor, 1901.

Reports cover the calendar year unless otherwise noted.

The life of Robert Louis Stevenson.

Mode of access: Internet.

Louis Nowra, 'Radiance' (Sydney: Currency Press, 1993)

Louis Nowra wrote 'Radiance' especially for the three actors who performed it in the play’s premier season at Belvoir Street Theatre in September 1993. And the Currency Press playscript / programme produced for that season foregrounds these three performers – Rachael Maza, Lydia Miller and Rhoda Roberts – in such a way that the usual distinction between dramatis personae and the actors who play them is considerably diminished. Both the blurb on the back cover and Nowra’s introduction emphasise this special relationship between text and actors, but it is the front cover shot which particularly reflects the conjunction between the two. Rather than depicting a scene from performance, or a ‘graphic’ suggesting something of the play’s thematic content, the front cover of Radiance features the three actors in a posed promotional shot. Arms joined warmly, lovingly, about each other’s waist, bodies turned away from but faces towards the camera, it is the actors we see, not their characters. It’s a very joyful image; they’re positively beaming. Radiant. They look as if they could really be the three half-sisters they portray, except that such moments of blithe sorority are just about non-existent in the play.

'The black hole of our history' : a conversation with Louis Nowra

This is an edited version of an interview recorded for Canadian Theatre Review in 1992. By that time Nowra had established a reputation as one of Australia's foremost playwrights. Part of the generation which succeeded the New Wave of the late 1960s and early 1970s, Nowra became known for a stylistic inventiveness which placed him outside the tradition of realist playwriting in Australia. The international outlook in his early plays, and the fact that he was not exclusively preoccupied with Australian settings and subject matter, was often a focal point in critical accounts of his work. In this interview Nowra discusses his 'internationalism', and a range of topics including the playwriting process; the presence of landscape in his plays; and the autobiographical elements in his work.

Ulkomaisen kirjallisuuden tuonti Suomeen 1800-luvun alkupuolella : Waseniuksen kirjakaupan kansainväliset yhteydet 1823-1836

Opinnäytetyöni tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin kannalta keskeistä kommunikaatiovälinettä, painettua kirjaa, ja sen kansainvälistä luonnetta ja liikkumista. Teemaan perehdytään helsinkiläisen Gustaf Otto Waseniuksen (1789-1852) kirjakaupan toiminnan avulla keskittyen tarkastelemaan ulkomaisen kirjallisuuden tuomista Suomeen 1800-luvun alkupuolella. Tutkielma käsittelee ensisijaisesti itse kauppiastoimintaa: mitä kirjakauppayhteyksiä Waseniuksella oli sekä miten ja keiden ehdoilla ne toimivat. Näiden kysymysten ohessa pohdin myös itse kirjojen välityksellä tapahtunutta tiedonvälitystä. Työn tavoitteena on paljastaa, minkälaisia suomalaisten kirjakauppiaiden ja lukijoiden kirjallisuudenhankinnan sekä lukemisen kontekstit ja resurssit olivat 1800-luvun alkupuolella. Tutkielman lähteinä on käytetty Waseniuksen kirjakaupan kirjeitä ja kuitteja sekä sensuuriviranomaisten arkistoja. Tutkielmani jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi paneudun Waseniuksen kauppaverkoston syntyyn ja sen esittelyyn: Waseniuksen kansainväliset yhteydet keskittyivät kolmelle kulttuurialueelle. Ruotsista hän sai kirjoja kaikilta merkittäviltä kustantajilta, kauppiailta sekä itsenäisesti toimivilta kirjailijoilta. Saksankielisen kulttuurin tarjontaa Wasenius pystyi hankkimaan Leipzigin kansainvälisten kirjakauppiaiden avulla. Ranskalaisen kirjallisuuden osalta Wasenius omasi toimivat yhteydet Pariisin kirjakauppiaisiin. Sen sijaan Brittein saaret jäivät vielä Waseniuksen kontaktiverkoston ulkopuolelle, samoin myös Pietarin huomattava kulttuurikeskus. Tämän jälkeen keskityn yhteyksien toimintaan. Wasenius solmi kauppakumppaniensa kanssa yleiseurooppalaisen komissionääri-sopimuksen, jonka valtuuttamana hän sai myydä kunkin ulkomaisen kauppiaan tuotteita liikkeessään. Ensiksi tarkastelen kauppiaiden välisten etäisyyksien ylittämistä. Aikakauden kuljetustavat huomioonottaen suuret etäisyydet eivät Waseniuksen kirjojen hankintaa juuri haitanneet, vaan suurkauppiaana hän pystyi käyttämään aikansa parhaat resurssit lähetystensä kuljettamiseen. Toiseksi pohdin aikakauden kauppiastoimintojen ja kulttuuripiirteiden vaikutusta kirjakauppaan. Waseniuksen toiminta kirjakauppiaana perustui taloudellisen voiton tavoittelulle, mikä tarkoitti mm. sitä, että lähetysten sisältö määrättiin etukäteen hyvin tarkasti. Ennen Suomeen saapumistaan kirjoilla piti olla varma ostaja, minkä Wasenius useimmiten varmisti ennakkotilausluetteloin ja etumaksuin. Kolmanneksi esiin nousevat 1800-luvun alun poliittiset tapahtumat, jotka osaltaan, kauppiaan silmiin kaikkein näkyvimmin, vaikuttivat kirjojen tuontiin. Sensuurin piti periaatteessa estää useiden satojen vaarallisena pidetyn kirjan levittäminen ja lukeminen Suomessa, mutta Wasenius ei suinkaan lopettanut kiellettyjen kirjojen tuontia, vaan salakuljetti sensuroitavia teoksia jatkuvasti liikkeeseensä myytäväksi. Suomalaiset viranomaiset hyväksyivät usein tämänkaltaisen toiminnan, joten venäläistä sensuuriasetusta tai hallintoa ei juuri kunnioitettu. Vertailu eurooppalaiseen kirjakauppatoimintaan osoittaa Waseniuksen omanneen erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Tämä kuitenkin johtui niin kirjakauppatoiminnan keskittymisestä harvojen kauppiaiden käsiin kuin myös oman kustannustoiminnan vähyydestä. Tiedonvälityksen kehityksen ja kulttuurihistorian kannalta Waseniuksen kansainvälinen toiminta osoittautuu noudattelevan vielä vanhan eliittikulttuurin muotoja, mutta kirjakauppainstituution kehittyminen aivan uudenlaiseen kukoistukseen valmisteli jo kansallisen kulttuurin nousemista lähivuosikymmeninä.