Martta vai Maria? : Aktiivisen ja kontemplatiivisen välinen suhde Mestari Eckhartin mystiikanteologiassa.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää millainen suhde käsitteiden ”aktiivinen” ja ”kontemplatiivinen” välillä vallitsee 1200- ja 1300-lukujen taitteessa eläneen saksalaisen teologin Mestari Eckhartin mystiikanteologiassa. Lisäksi on tarkoitus selvittää mitä tuon suhteen kautta on mahdollista paljastaa Eckhartin mystiikanteologiasta laajemmin. Tutkimuksen metodi on systemaattinen analyysi ja päälähteinä käytetään Eckhartin saksankielisiä saarnoja. Erityisesti analysoidaan Eckhartin Martta-Maria -perikooppia (Lk.10:38–42) käsitteleviä saarnoja Pr.86 ja Pr.2. Lisäksi lähteinä käytetään muita Eckhartin saksankielisiä saarnoja ja muuta tuotantoa siinä määrin kuin niiden mukaan ottaminen auttaa paremmin ymmärtämään saarnojen intentioita. Jo ensimmäisistä kristillisistä vuosisadoista lähtien Luukkaan evankeliumin kertomus Martasta ja Mariasta on ollut aktiivisen ja kontemplatiivisen elämän locus classicus. Siksi tutkimuskysymykseen vastaamiseksi on valittu juuri Eckhartin sitä käsittelevät saarnat. Itse tutkimuskysymyksen valintaan on vaikuttanut puolestaan se, että Eckhart tulkitsee perikooppia häntä edeltävästä tulkintatraditiosta selvästi poikkeavalla tavalla ja nostaa Martan sisaruksista edistyneemmäksi. Tutkimus etenee seuraavalla tavalla. Luvussa 2 avataan käsitteiden ”aktiivinen” ja ”kontemplatiivinen” sisältöä sekä käsitellään kysymystä siitä miten niiden välistä suhdetta on kirkon historiassa tulkittu. Se tapahtuu esittelemällä kolme keskeistä tulkintalinjaa: normaalikirkollinen, monastinen ja mendikanttisääntökuntien tulkinta. Luvussa 3 käydään läpi Eckhartin elämää, tuotantoa ja harhaoppisuustuomiota sekä hänen teologiansa keskeisiä jäsentäviä periaatteita. Koska Eckhart on suomalaiselle yleisölle verrattain tuntematon teologi, aihetta käsitellään hieman laajemmin kuin pro gradu -tukielmassa on yleensä tapana. Luvussa 4 perehdytään Martta-Maria -perikooppiin ja sen pitkään tulkintahistoriaan. Luvussa 5 analysoidaan Eckhartin saarna Pr.86, luvussa 6 Pr.2. Luvussa 7 tutkimuksen tulokset kootaan yhteen. Eckhartin saarnoja analysoimalla paljastuu, että hän tulkitsee aktiivisen ja kontemplatiivisen elämän suhteen häntä edeltävästä traditiosta poikkeavalla tavalla. Eckhartia edeltävänä aikana kontemplatiivisia pyrkimyksiä ja Mariaa oli pidetty kristillisessä kirkossa aktiivista elämää ihailtavampana ja ansiollisempana jo tuhat vuotta. Siihen oli vaikuttanut erityisesti se, että 400-luvulta lähtien aina 1200-luvulle asti luostarit olivat Länsi-Euroopan sivistyksen ja teologian keskuksia. Sen vuoksi juuri monastisia ihanteita – erityisesti kontemplatiivisia pyrkimyksiä Jumalan välittömään katselemiseen – pidettiin pitkään kristillisen elämän ihanteina. Eckhart on kuitenkin osa uutta tulkintatraditiota jossa perinteisen klausuurin rajat pyrittiin laajentamaan luostarin muureista koskemaan koko maailmaa. Tämä uusi tulkintatraditio oli ominaista erityisesti mendikanttisääntökunnille (fransiskaanit ja dominikaanit) sekä begiiniyhteisöille, joissa kontemplatiivinen ja aktiivinen elämä pyrittiin yhdistämään yhdeksi kristilliseksi elämäksi. Tutkimuksessa käy ilmi, että suhteessa laajempiin tulkintatradition linjoihin, Eckhart voidaan liittää luontevasti osaksi näiden sääntökuntien uusia orastavia tulkintoja. Niiden mukaan kristillistä täydellisyyttä ei tavoiteta kääntymällä pois päin maailmasta vaan sitä kohti. Sen on kuitenkin tarkoitus tapahtua niin, että aktiivisuus maailmassa nousee kontemplatiivisesta elämänmuodosta käsin. Toisaalta tutkimuksessa paljastuu myös, että Eckhart menee vielä edellä mainittuja uusia tulkintojakin pidemmälle. Mendikanttisääntökunnissa kontemplatiivisuus säilytti yleensä vielä jonkinlaisen ensisijaisuuden aktiivisuuteen nähden, siihen valmistavana ja sen mahdollistavana vaiheena. Eckhart saarnaa kuitenkin niiden täydellisen ykseyden ja samanaikaisuuden puolesta. Hänelle täydellisyyttä edustaa Betanian sisaruksista Martta joka on ”neitsyt-vaimo”, koskematon ja puhdas, mutta joka kuitenkin samalla synnyttää. Neitsyyden ja vaimouden täydellisen samanaikaisuuden korostaminen nousee puolestaan Eckhartin voimakkaasta sitoutumisesta uusplatoniseen metafysiikkaan. Eckhartin ontologia on ”dynaamista ontologiaa”, jossa kaikki ymmärretään Jumalan yliajalliseksi emanaatioksi. Tulkitsemalla mm. Proklosta, Eckhart esittää, että kaikki luotu on olemassa ensisijaisesti ja täydellisenä ikuisuudessa syntyvässä Pojassa ja vain formaalisesti ja vajavaisella tavalla havaittavassa todellisuudessa. Kristillinen täydellisyys on Eckhartille paluuta tuohon varsinaiseen olemiseen ikuisuudessa syntyvässä Pojassa. Paluu tapahtuu irrottautumalla (abegescheiden) kuvista (bilde) eli hyväksymällä, että Jumala ei ole missään käsitteissä, eikä häntä tavoiteta samoin kuin olemassa olevat asiat tavoitetaan. Sikäli kun ihminen riisutaan riippuvuudestaan kuvista, sikäli hän murtautuu (durchbrechen) takaisin siihen perustaan (grunt) jossa Poika ikuisesti syntyy. Perustasta käsin ihmisen on puolestaan mahdollista synnyttää sellaista aktiivisuutta ja toimintaa, joka ei ole itsekkyyden ja egon tahraamaa suorittamista ja kaupankäyntiä. Tutkimuksessa käy ilmi myös se, kuinka keskeinen rooli ymmärryksen (intellectus) kategorialla on kuvista luopumisen prosessissa ja Jumalan kaltaisuuden realisoitumisessa ihmisessä. Juuri ymmärtämisaktin (intelligere) puolesta ihminen on Eckhartin mukaan eniten Jumalan kaltainen ja osa Jumalan ikuisuudessa tapahtuvaa emanaatiota.

Causes and consequences of variation in nestling immune function

Defence against pathogens is a vital need of all living organisms that has led to the evolution of complex immune mechanisms. However, although immunocompetence the ability to resist pathogens and control infection has in recent decades become a focus for research in evolutionary ecology, the variation in immune function observed in natural populations is relatively little understood. This thesis examines sources of this variation (environmental, genetic and maternal effects) during the nestling stage and its fitness consequences in wild populations of passerines: the blue tit (Cyanistes caeruleus) and the collared flycatcher (Ficedula albicollis). A developing organism may face a dilemma as to whether to allocate limited resources to growth or to immune defences. The optimal level of investment in immunity is shaped inherently by specific requirements of the environment. If the probability of contracting infection is low, maintaining high growth rates even at the expense of immune function may be advantageous for nestlings, as body mass is usually a good predictor of post-fledging survival. In experiments with blue tits and haematophagous hen fleas (Ceratophyllus gallinae) using two methods, methionine supplementation (to manipulate nestlings resource allocation to cellular immune function) and food supplementation (to increase resource availability), I confirmed that there is a trade-off between growth and immunity and that the abundance of ectoparasites is an environmental factor affecting allocation of resources to immune function. A cross-fostering experiment also revealed that environmental heterogeneity in terms of abundance of ectoparasites may contribute to maintaining additive genetic variation in immunity and other traits. Animal model analysis of extensive data collected from the population of collared flycatchers on Gotland (Sweden) allowed examination of the narrow-sense heritability of PHA-response the most commonly used index of cellular immunocompetence in avian studies. PHA-response is not heritable in this population, but is subject to a non-heritable origin (presumably maternal) effect. However, experimental manipulation of yolk androgen levels indicates that the mechanism of the maternal effect in PHA-response is not in ovo deposition of androgens. The relationship between PHA-response and recruitment was studied for over 1300 collared flycatcher nestlings. Multivariate selection analysis shows that it is body mass, not PHA-response, that is under direct selection. PHA-response appears to be related to recruitment because of its positive relationship with body mass. These results imply that either PHA-response fails to capture the immune mechanisms that are relevant for defence against pathogens encountered by fledglings or that the selection pressure from parasites is not as strong as commonly assumed.

Ce0.67Cr0.33O2.11: A New Low-Temperature O-2 Evolution Material and H-2 Generation Catalyst by Thermochemical Splitting of Water

Ce0.67Cr0.33O2.11 was synthesized by hydrothermal method using diethylenetriamine as complexing agent (Chem. Mater. 2008, 20, 7268). Ce0.67Cr0.33O2.11 being the only compound likes UO2+delta to have excess oxygen, it releases a large proportion of its lattice oxygen (0.167 M [O]/mole of compound) at relatively low temperature (465 degrees C) directly and it has been utilized for generation of H-2 by thermo-splitting of water. An almost stoichiometric amount of H-2 (0.152 M/Mole of compound) is generated at much lower temperature (65 degrees C). There is an almost comparable amount of oxygen release and hydrogen generation over this material at very low temperature comparedto other CeO2-MOx (Mn, Fe, Cu, and Ni) mixed-oxide solid solutions (O-2 evolution >= 1300 degrees C and H-2 generation at 1000 degrees C). The reversible nature of oxygen release and intake of this material is attributed to its fluorite Structure and coupling between the Ce4+/Ce3+ and Cr4+/6+/Cr3+ redox couples. Compound shows reversible oxygen release and intake by H2O absorption and subsequent hydrogen release to gain parent structure and hence this material can be utilized for generation of H-2 at very low temperature by thermo-chemical splitting of water.

An update on the thermodynamics of Ta2O5

Using a solid-state electrochemical cell incorporating yttria-doped thoria (YDT) as the electrolyte and a mixture of (Mn + MnO) as the reference electrode, standard Gibbs free energy of formation of beta-Ta2O5 has been determined as a function of temperature in the range (1000 to 1300) K. The solid-state electrochemical cell used can be represented as (-)Pt,Ta +Ta2O5//(Y2O3)ThO2//Mn + MnO, Pt(+) Combining the reversible e.m.f. of the cell with recent data on the free energy of formation of MnO, standard Gibbs free energy of formation of Ta2O5 from Ta metal and diatomic oxygen gas (O-2) in the temperature range (1000 to 1300) K is obtained: Delta fG degrees +/- 0.35/(kJ.mol(-1)) = -2004.376 + 0.40445(T/K). Because of the significant solid solubility of oxygen in tantalum, a small correction for the activity of Ta in the metal phase in equilibrium with Ta2O5 is applied. An analysis of the results obtained in this study and other free energy data reported in the literature by the "third law" method suggests the need for refining data for Ta2O5 reported in thermodynamic compilations. Used in the analysis is a revised value for standard entropy of Ta2O5 based on more recent low-temperature heat capacity measurements. An improved set of thermodynamic properties of ditantalum pentoxide (Ta2O5) are presented in the temperature range (298.15 to 2200) K. (C) 2008 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Sinteractive anodic powders improve densification and electrochemical properties of BaZr0.8Y0.2O3-δ electrolyte films for anode-supported solid oxide fuel cells

The difficult sintering of BaZr0.8Y0.2O 3-δ (BZY20) powders makes the fabrication of anode-supported BZY20 electrolyte films complex. Dense BZY20 membranes were successfully fabricated on anode substrates made of sinteractive NiO-BZY20 powders, prepared by a combustion method. With respect to traditional anode substrates made of powders prepared by mechanical mixing, the anode substrates made of the wet-chemically synthesized composite NiO-BZY20 powders significantly promoted the densification of BZY20 membranes: dense BZY20 films were obtained after co-pressing and co-firing at 1300 °C, a much lower temperature than those usually needed for densifying BZY20 membranes. Improved electrochemical performance was also observed: the supported BZY20 films maintained a high proton conductivity, up to 5.4 × 10-3 S cm-1 at 700 °C. Moreover, an anode-supported fuel cell with a 30 m thick BZY20 electrolyte film fabricated at 1400 °C on the anode made of the wet-chemically synthesized NiO-BZY20 powder showed a peak power density of 172 mW cm-2 at 700 °C, using La0.6Sr0.4Co 0.2Fe0.8O3-δ-BaZr0.7Y 0.2Pr0.1O3-δ as the cathode material, with a remarkable performance for proton-conducting solid oxide fuel cell (SOFC) applications.

Gibbs Energy of Formation of MnO: Measurement and Assessment

Based on the measurements of Alcock and Zador, Grundy et al. estimated an uncertainty of the order of +/- 5 kJ mol(-1) for the standard Gibbs energy of formation of MnO in a recent assessment. Since the evaluation of thermodynamic data for the higher oxides Mn3O4, Mn2O3, and MnO2 depends on values for MnO, a redetermination of its Gibbs energy of formation was undertaken in the temperature range from 875 to 1300 K using a solid-state electrochemical cell incorporating yttria-doped thoria (YDT) as the solid electrolyte and Fe + Fe1-delta O as the reference electrode. The cell can be presented as Pt, Mn + MnO/YDT/Fe + Fe1+delta O, Pt Since the metals Fe and Mn undergo phase transitions in the temperature range of measurement, the reversible emf of the cell is represented by the three linear segments. Combining the emf with the oxygen potential for the reference electrode, the standard Gibbs energy of formation of MnO from alpha-Mn and gaseous diatomic oxygen in the temperature range from 875 to 980 K is obtained as: Delta G(f)(o)/Jmol(-1)(+/- 250) = -385624 + 73.071T From 980 to 1300 K the Gibbs energy of formation of MnO from beta-Mn and oxygen gas is given by: Delta G(f)(o)/Jmol(-1)(+/- 250) = -387850 + 75.36T The new data are in excellent agreement with the earlier measurements of Alcock and Zador. Grundy et al. incorrectly analyzed the data of Alcock and Zador showing relatively large difference (+/- 5 kJ mol(-1)) in Gibbs energies of MnO from their two cells with Fe + Fe1-delta O and Ni + NiO as reference electrodes. Thermodynamic data for MnO is reassessed in the light of the new measurements. A table of refined thermodynamic data for MnO from 298.15 to 2000 K is presented.

Study of (Ba3MMWO9)-M-II-W-IV (M-II = Ca, Zn; M-IV = Ti, Zr) perovskite oxides: Competition between 3C and 6H perovskite structures

We describe an investigation of (Ba3MMWO9)-M-II-W-IV oxides for M-II = Ca, Zn, and other divalent metals and M-IV = Ti, Zr. In general, a 1:2-ordered 6H (hexagonal, P6(3)/mmc) perovskite structure is stabilized at high temperatures (1300 degrees C) for all of the (Ba3MTiWO9)-Ti-II oxides investigated. An intermediate phase possessing a partially ordered 1:1 double perovskite (3C) structure with the cation distribution, Ba-2(Zn2/3Ti1/3)(W2/3Ti1/3)O-6, is obtained at 1200 degrees C for Ba3ZnTiWO9. Sr substitution for Ba in the latter stabilizes the cubic 3C structure instead of the 6H structure. A metastable Ba3CaZrWO9 that adopts the 3C (cubic, Fm (3) over barm) structure has also been synthesized by a low-temperature metathesis route. Besides yielding several new perovskite oxides that may be useful as dielectric ceramics, the present investigation provides new insights into the complex interplay of crystal chemistry (tolerance factor) and chemical bonding (anion polarization and d(0)-induced distortion of metal-oxygen octahedra) in the stabilization of 6H versus 3C perovskite structures for the (Ba3MMWO9)-M-II-W-IV series.

Social networks and use of social supports of minority elders in East Harlem

Considerable empirical research substantiates the importance of social networks on health and well-being in later life. A study of ethnic minority elders living in two low income public housing buildings in East Harlem was undertaken to gain an understanding of the relationship between their health status and social networks. Findings demonstrate that elders with supportive housing had better psychological outcomes and used significantly more informal supports when in need. However, elders with serious health problems had poorer outcomes regardless of their level of social support. This study highlights the potential of supportive living environments to foster social integration and to optimise formal and informal networks.

Unfolding studies on soybean agglutinin and concanavalin a tetramers: A comparative account

The unfolding pathway of two very similar tetrameric legume lectins soybean agglutinin (SBA) and Concanavalin A ( ConA) were determined using GdnCl-induced denaturation. Both proteins displayed a reversible two-state unfolding mechanism. The analysis of isothermal denaturation data provided values for conformational stability of the two proteins. It was found that the DeltaG of unfolding of SBA was much higher than ConA at all the temperatures at which the experiments were done. ConA had a T-g 18 degreesC less than SBA. The higher conformational stability of SBA in comparison to ConA is largely due to substantial differences in their degrees of subunit interactions. Ionic interactions at the interface of the two proteins especially at the noncanonical interface seem to play a significant role in the observed stability differences between these two proteins. Furthermore, SBA is a glycoprotein with a GlcNac(2)Man(9) chain attached to Asn-75 of each subunit. The sugar chain in SBA lies at the noncanonical interface of the protein, and it is found to interact with the amino acid residues in the adjacent noncanonical interface. These interactions further stabilize SBA with respect to ConA, which is not glycosylated.

Study of (Ba3MMWO9)-M-II-W-IV (M-II = Ca, Zn; M-IV = Ti, Zr) perovskite oxides: Competition between 3C and 6H perovskite structures

We describe an investigation of (Ba3MMWO9)-M-II-W-IV oxides for M-II = Ca, Zn, and other divalent metals and M-IV = Ti, Zr. In general, a 1:2-ordered 6H (hexagonal, P6(3)/mmc) perovskite structure is stabilized at high temperatures (1300 degrees C) for all of the (Ba3MTiWO9)-Ti-II oxides investigated. An intermediate phase possessing a partially ordered 1:1 double perovskite (3C) structure with the cation distribution, Ba-2(Zn2/3Ti1/3)(W2/3Ti1/3)O-6, is obtained at 1200 degrees C for Ba3ZnTiWO9. Sr substitution for Ba in the latter stabilizes the cubic 3C structure instead of the 6H structure. A metastable Ba3CaZrWO9 that adopts the 3C (cubic, Fm (3) over barm) structure has also been synthesized by a low-temperature metathesis route. Besides yielding several new perovskite oxides that may be useful as dielectric ceramics, the present investigation provides new insights into the complex interplay of crystal chemistry (tolerance factor) and chemical bonding (anion polarization and d(0)-induced distortion of metal-oxygen octahedra) in the stabilization of 6H versus 3C perovskite structures for the (Ba3MMWO9)-M-II-W-IV series.

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen

Tutkimuksen kohteena oli Suomen kaivosala. Tavoitteena oli analysoida yhdeksän vasta käynnistyneen tai valmisteilla olevan kaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Tutkimukseen valitut kaivoshankkeet olivat Kevitsa, Kylylahti, Laivakangas, Länttä, Pajala–Kolari, Pampalo, Sokli, Suurikuusikko ja Talvivaara. Aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaivosten vaatimiin investointeihin ja tulevaan liikevaihtoon perustuen. Laskelmat tehtiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä CGE RegFinDyn -aluemallilla periodille 2007–2020. Tulokset sisältävät aluetalouden täyden sopeutumisen ja kerroinvaikutukset. Tutkimuksen rahoittaja on Työ- ja elinkeinoministeriö. Kaivoksen investointi- eli rakentamisvaihe on kiihkeä, mutta suhteellisen lyhytaikainen. Toimintavaihe on puolestaan vakaa ja pitkäaikainen riippuen metallien maailmanmarkkinahintojen kehityksestä. Vaiheet voivat olla limittäisiä kuten Pajala–Kolarin ja Talvivaaran tapauksessa tai peräkkäisiä kuten Soklissa. Tulosten mukaan limittäisyys on aluetaloudellisen vaikuttavuuden kannalta parempi vaihtoehto. Kaivoksen rakentaminen ja kasvava malmin tuotanto luovat työllisyyttä ja kulutusmahdollisuuksia yhtä aikaa, jolloin vaiheiden yhteinen aluetaloudellinen vaikutus muodostuu suuremmaksi. Peräkkäisessä tapauksessa uuden tulovirran muodostuminen on selvästi tasaisempaa. Molemmissa tapauksissa työtulot jäävät toimintavaiheessa omaan maakuntaan. Ongelmaksi alueen kannalta muodostuu, kuinka saada ainakin osa pääomatuloista jäämään aluetta hyödyttämään. Tulosten perusteella kaivoshankkeista erottuu selvästi kolme taloudellisen kasvun kannalta vaikuttavinta: Pajala–Kolari, Sokli ja Talvivaara. Näiden kumulatiivinen pitkän tähtäimen vaikutus talouskasvuun olisi 1–3 prosenttia yli sijaintimaakuntiensa ennakoidun normaalikehityksen. Toinen ryhmä olisi Kevitsa ja Kylylahti, joiden vaikuttavuus olisi tasoa 0.7 prosenttia. Pampalo, Suurikuusikko, Laivakangas ja Länttä lisäisivät talouskasvua pitkällä tähtäimellä kumulatiivisesti tarkasteltuna 0.1–0.3 prosenttia yli maakuntiensa ennakoidun normaalikehityksen. Kaivokset loisivat huomattavan määrän uusia työmahdollisuuksia. Pajala–Kolarin ja Soklin kaivoshankkeissa suurimman työvoimatarpeen aikana vuonna 2014 työllisyys olisi parantunut viiden vuoden aikana yhteensä 4600–6000 henkilötyövuodella normaalikehitykseen verrattuna. Talvivaaran kaivoksella työllisyysvaikutuksen huippuvuosi on jo 2010, jolloin kaivos olisi luonut neljän vuoden aikana yhteensä 6000 uutta työpaikkaa. Kevitsan, Kylylahden ja Suurikuusikon kohdalla vastaavat korkeimmat kumulatiiviset luvut olisivat 1300, 1000 ja 800. Muiden hankkeiden vastaava työllisyysvaikutus olisi pienempi ja vaihtelisi 60–250 henkilötyövuoden välillä. Vuositasolla työvoimatarpeet olisivat Pajala–Kolarin ja Soklin tapauksessa keskimäärin 900–1200 ja Talvivaarassa 1200. Kaivoshankkeiden vaikutus elinkeinorakenteeseen näkyisi eri toimialojen tuotannon muutosten kautta. Kaivoksilla olisi luonnollisesti suora ja suuri vaikutus mineraalien kaivuuseen. Myös rakentamisen toimialaan kaivosten vaikutus olisi erittäin merkittävä, mutta väliaikainen ja rajoittuisi investointivaiheeseen. Rakentamisen ja mineraalien kaivuun tuotannon kasvu heijastuisivat muille aloille. Tuotanto nousisi muun muassa ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen, koneiden ja laitteiden valmistuksen ja kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla. Yleinen elintaso nousisi, jolloin palvelutoimialoista koulutus ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut vahvistuisivat. Kaivosten vuoksi resursseja luovuttamaan joutuvia toimialoja olisi useita ja ne olisivat pääasiassa samoja kaivoksesta ja maakunnasta riippumatta. Pitkällä tähtäimellä tuotanto laskisi alkutuotannossa kuten myös metallien jalostuksen ja metallituotteiden, elintarvikkeiden, tekstiilien, massan ja paperin sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialoilla. Kaivosalan voimakas kasvu Pohjois- ja Itä-Suomessa ei ratkaisisi kokonaan maakuntien taloudellisia ongelmia. Hankkeet tukisivat kuitenkin merkittävästi taantumasta nousua. Lisäksi suotuisa talouskehitys syntyisi käytännössä seutukunta- ja työssäkäyntialueilla eli maakuntaa pienemmissä aluetalouden yksiköissä, jolloin vaikutukset olisivat paljon vahvemmat. Kaivosalasta on mahdollisuus kehittyä pysyvä uusi toimiala tarkastelluissa viidessä maakunnassa, mikäli metallien hinnat eivät vaihtele liikaa.

Effect of follicle-stimulating hormone and its antiserum on the activity of ornithine decarboxylase in the ovary of rat and hamster

The ability of FSH to stimulate the activity of ornithine decarboxylase (ODC) in the ovary of the immature rat and cycling hamster has been examined using specific antisera to gonadotropins. The stimulatory effect of FSH on ODC activity in the ovary of the immature rat was abolished when LH antiserum was administered along with FSH, while similar administration of FSH antiserum had no effect on LH action in stimulating ODC activity, thereby demonstrating the specificity of the LH effect. During the estrus cycle of the hamster, ODC activity in the ovary could be detected only on the evening of proestrus, the maximal activity seen at 1700 h being associated with both the Graafian follicles and the rest of the ovarian tissue. Neutralization of the proestrous FSH surge had no effect on the activity of ODC in either of these tissues, while similar administration of LH antiserum at 1300 h of proestrus completely inhibited the ODC activity in both large follicles and the rest of the ovarian tissue. Thus, the surge of LH, but not of FSH, appears to be responsible for regulating the ODC activity in the ovary of the cycling hamster.

A thermogravimetric study of the oxidative growth of Al2O3/Al alloy composites

The oxidation of liquid Al–Mg–Si alloys at 900–1400 °C was studied by thermogravimetric analysis (TGA). The development of a semi-protective surface layer of MgO/MgAl2O4 allows the continuous formation of an Al2O3-matrix composite containing an interpenetrating network of metal microchannels at 1000–1350 °C. An initial incubation period precedes bulk oxidation, wherein Al2O3 grows from a near-surface alloy layer by reaction of oxygen supplied by the dissolution of the surface oxides and Al supplied from a bulk alloy reservoir through the microchannel network. The typical oxidation rate during bulk growth displays an initial acceleration followed by a parabolic deceleration in a regime apparently limited by Al transport to the near-surface layer. Both regimes may be influenced by the Si content in this layer, which rises due to preferential Al and Mg oxidation. The growth rates increase with temperature to a maximum at ~1300 °C, with a nominal activation energy of 270 kJ/mole for an Al-2.85 wt. % Mg-5.4 wt. % Si alloy in O2 at furnace temperatures of 1000–1300 °C. An oscillatory rate regime observed at 1000–1075 °C resulted in a banded structure of varying Al2O3-to-metal volume fraction.

Thermodynamic Properties of Niobium Oxides

Thermodynamic properties of three oxides of niobium have been measured using solid state electrochemical cells incorporating yttria-doped thoria (YDT) as the electrolyte in the temperature range T = (1000 to 1300) K. The standard Gibbs energies of formation of NbO, NbO2, and NbO2.422 from the elements can be expressed as: Delta(f)G(NbO)(o) +/- 547/J . mol(-1) = -414 986 + 86.861(T/K) Delta(f)G(NbO2)(o) +/- 548/J . mol(-1) = -779 864 + 164.438(T/K) Delta(f)G(NbO2.422)(o) +/- 775/J . mol(-1) = -911 045 + 197.932(T/K) The results are discussed in comparison with thermodynamic data reported in the literature. The new results refine data for NbO and NbO2 presented in standard data compilations. There are no data in thermodynamic compilations for NbO2.422 (Nb12O29). In the absence of the heat capacity and enthalpy of formation measurements, only the Gibbs energy of formation of NbO2.422 can be assessed. The free energy of formation of stoichiometric Nb2O5 is evaluated on the basis of measurements on NbO2.422 and information available in the literature on phase boundary compositions and isothermal variation of nonstoichiometric parameter with oxygen potential for Nb2O5-x. The results suggest a minor revision of data for Nb2O5. A minimum in the Gibbs energy of mixing for the system Nb-O occurs in the nonstoichiometric domain of Nb2O5-x with x = 0.036.