Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun toteutumisen 1. väliarvio

Jätehuollon tavoitetilana Etelä- ja Länsi-Suomessa vuonna 2020 on, että jätemäärä on vähentynyt, hyödyntäminen lisääntynyt ja jätehuolto muuttunut suunnitelmalliseksi. Jätehuoltoa kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tässä ensimmäisessä väliarviossa tarkastellaan Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman sekä Keski-Suomen jätesuunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta. Väliarvio sisältää seurantatiedot jätemääristä ja tietoa toimenpiteistä jätehuollon kehittämiseksi. Tarkastelu kattaa Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten toiminta-alueet. Jätesuunnitelmissa vuonna 2009 asetetut tavoitteet ovat edenneet osittain. Painopisteet biohajoavat jätteet sekä yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet ovat lähteneet edistymään parhaiten. Haastavimmat teemat, jotka eivät ole edenneet odotetusti, ovat pilaantuneita maita sekä jätehuoltoa poikkeuksellisissa tilanteissa koskevat painopisteet. Lähiaikoina kehittämistä vaativat teemat ovat painopisteet rakentamisen ateriaalitehokkuus sekä tuhkat ja kuonat. Näissä teemoissa on konkreettisia toteutumismahdollisuuksia ja useita kiinnostuneita toimijoita. Uusiomateriaalien kuten tuhkien ja kuonien, teollisuuden sivutuotteiden ja jätemateriaalien käyttöä on mahdollisuus lisätä luonnon kiviainesten sijaan. Rakentamisen materiaalitehokkuutta voidaan ennakoida suunnitelmallisuudella, resurssitehokkuudella ja säästävällä purkamisella. Väliarviossa on esitetty jatkotoimenpiteitä, jotka mahdollistavat jätesuunnitelmien toteutumisen. Asetetuista keskeisistä painopisteistä rakentamisen materiaalitehokkuus sekä tuhkat ja kuonat edellyttävät eniten jatkotoimenpiteitä. Lisäksi yhdyskuntajätteiden kierrätystä tulisi lisätä.

Harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön esteet : Esiselvitys Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Harjukiviaineksia otetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toimialueella enemmän kuin muiden ELY-keskusten alueilla. Kalliokiviainesten otto puolestaan on Kanta- ja Päijät-Hämeessä suhteellisen vähäistä muihin Etelä-Suomen maakuntiin verrattuna Luonnonsoran käytön kasvu sekä kalliokiviainesten ja uusiomateriaalien käytön vähäisyys ovat ympäristönsuojelun kannalta epätoivottavaa kehitystä sekä ristiriidassa alueellisesti ja valtakunnallisesti asetettujen luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä sekä jätemateriaalien hyötykäyttöä koskevien tavoitteiden kanssa. Tässä hankkeessa on selvitetty, mitkä ovat merkittävimmät esteet harjukiviaineksia korvaavien kalliokiviainesten ja uusiomateriaalien käytölle Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä oli alan toimijoille tehty kyselytutkimus. Lisäksi toteutettiin materiaalivirtatarkastelu sekä paikkatietoanalyysi kalliokiviainesten ottoon ja korvaavien materiaalien käsittelyyn soveltuvista alueista. Merkittävin tutkimuksessa havaittu este harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön kasvulle on, että Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella harjukiviaineksia on saatavissa vielä suhteellisen monipuolisesti ja edullisesti. Myös murskattavaksi kelpaavaa soraa on vielä saatavissa, jolloin tarvetta kalliokiviainesten ottamisalueiden avaamiseen ei juuri ole ollut. Harjukiviaineksia korvaavina materiaaleina on kattavasti hyödynnetty ainoastaan rakentamisesta ja purkamisesta sekä betoniteollisuudesta peräisin olevaa betonijätettä. Muita alueella syntyviä tai sinne tuotavia määrältään merkittäviä uusiomateriaaleja ovat rakentamisen ylijäämämaat, energiateollisuuden tuhkat sekä pilaantuneilta alueilta kaivetut ainekset. Näiden hyödyntäminen on ollut lähinnä satunnaista ja se on tapahtunut usein jätteenkäsittelytoimintojen yhteydessä sellaisissa tarkoituksissa, joilla ei välttämättä ole ollut tosiasiallista merkitystä harjukiviainesten korvaavuuden kannalta. Ylijäämämaiden syntymisestä ja hyödyntämisestä ei ole olemassa kattavaa seurantatietoa. Muita hankkeessa tunnistettuja esteitä ovat korvaavien materiaalien käyttöä suosimattomat säädökset ja niiden tulkinnat, korvaavia materiaaleja huomioimattomat suunnittelu- ja kilpailutuskäytännöt, maankäytön suunnittelun puutteet sekä informatiiviset esteet eli tiedon ja tietämyksen puute sekä ennakkoasenteet ja tottumukset. Kaikkia mainittuja esteitä on mahdollista purkaa alueellisin keinoin, mutta monelta osin ongelmat ovat valtakunnallisia. Raportissa on esitetty alustava suunnitelma harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön esteiden purkamiseksi seudullisesti toteutettavin hankkein.

Päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät

Tämän Pro Gradu–tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää mitkä ovat päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät ja löytyykö me-nestyksen takana olevista tekijöistä ja ilmiöistä yhdistäviä tekijöitä. Tut-kimus on laadullinen ja aineistonkeräystapana käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin päijäthämäläisiä nuoria yrittäjiä, joilla on jo näyttöä menestymisestä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös miten nuori yrittäjä tunnistaa omat menestystekijänsä ja mitkä ovat nuorten yrittäjien mielestä tärkeimmät menestymisen kriteerit. Tutkimustulokset osoittavat, että päijäthämäläisten nuorten yrittäjien tärkeimmät menestystekijät ovat tapa, jolla yrittäjäksi on ryhdytty, sidosryhmät ja verkostot sekä kokonaisuutena yrittäjä itse. Yrittäjän itsensä muodostamasta kokonaisuudesta nousi tutkimuksessa vahvimmin esiin kolme eri osatekijää: yrittäjän persoona, yrittäjämäisyys sekä sisäinen menestymi-nen. Tutkimustulokset osoittavat, että yhdistäviä tekijöitä menestykselle löytyy ja että nuoret yrittäjät tunnistavat omia menestystekijöitään.

Toivoa paremmasta? : Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014

Hämeen ELY-keskus julkaisee nyt toisen kerran oman erillisen Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksensa, Toivoa paremmasta? -raportin, jossa on valtakunnalliseen kehitysnäkymät-julkaisuun sisältyvän tekstiosuuden lisäksi sisällytetty Hämeen elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, työllisyyteen sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvää ajankohtaista tilastoaineistoa ja sen analysointia. Erityisenä tarkastelun kohteena tällä kertaa on hämäläinen maaseutu. Elinkeinoelämän osalta tarkastellaan aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä, kasvuyrityksiä, pienyrityksiä ja maaseutuyrityksiä. Työllisyyttä koskevassa luvussa analysoidaan pitkäaikaistyöttömien, ulkomaalaisten ja nuorten työllisyystilannetta. Tämän jälkeen kerrotaan ammattiluokituksen muutoksista ja esitellään uutta ForeAmmatti-palvelua. Lisäksi tarkastellaan työmarkkinatilannetta maa- ja metsätalousammateissa. Koulutus ja osaaminen -luvussa pohditaan, parantaako työvoimakoulutus työllistymismahdollisuuksia, ja esitellään nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Tarkastelun kohteena ovat myös ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittuminen sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusmahdollisuudet Hämeessä. Kehitysnäkymien tarkastelussa elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkymiä ennakoidaan sekä puolen vuoden että vuoden tähtäyksellä. Kanta-Hämeessä tilanteen arvioidaan pysyvän jokseenkin ennallaan, mutta Päijät-Hämeessä kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan miinusmerkkisenä. Hämeen kummankin maakunnan yritystoimintaa leimaa edelleen selkeä varovaisuus. Toisaalta yritysten kasvunäkymät ovat varsin epäyhtenäisiä: monien yritysten näkymät ovat heikkenemässä, mutta esimerkiksi joidenkin suurempien kansainvälisten metallituote- ja koneenrakennusalan yritysten tilausten kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan vahvana. Työllisyystilanteen ei Hämeen ELY-keskuksen alueella uskota vielä vuoden 2015 syksyyn mennessä paranevan nykytilanteeseen verrattuna. Hämäläistä maaseutua esittelevässä luvussa kerrotaan uudistuneesta kaupunki–maaseutu-luokituksesta ja siitä, miten Kanta- ja Päijät-Häme eroavat aluerakenteeltaan toisistaan. Hämäläisen maaseudun tulevaisuudennäkymät pohjautuvat alueelliseen maaseutuohjelmaan Vihreän kasvun Häme.

Huoltoasemakiinteistöjen arviointiprosessi ja arviointimenetelmät: Case-huoltamokiinteistön arvonmääritys

The purpose of this research is to examine the appraisal of service station real estate. This is a case research and the case service station is located in Kanta-Häme region in Finland. In the empirical part data consisted of national land survey of Finland’s data, Case corporations financial statements and Haahtela-Kehitys Oy: real estate appraisal 2013 instructions. The aim of this research was to find out whether there is a most suitable method for the appraisal of service station real estate. In this research it was not possible to conclude that one of the appraisal methods was more suitable than the other for service station real estate appraisal. It can be pointed out that selection of the appraisal method depends on several factors such as purpose of the appraisal, available information and the evaluator’s point of view.

Asenne kohdallaan ja reitti selvä - vai ihan sama, mitä välii? : Hämeen nuorisotakuun toimintasuunnitelma 2014

Hämeen nuorisotakuun toimintasuunnitelma on laadittu osana ESR-rahoitteista ”Nuorisotakuu Hämeessä: toimintasuunnitelma & tiedotus” -hanketta. Suunnitelmassa tarkastellaan eri toimijatahojen nuorille tarjoamia palveluja, niiden suhdetta nuorisotakuun toteutumiseen sekä tätä taustaa vasten mietityt keinot nuorisotakuun toteuttamiseksi alueella. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on tehostaa nuorten työllistymistä ja siten poistaa työttömyyttä tai ainakin lyhentää työttömyysaikoja. Suunnitelmassa ovat mukana myös erilaiset työpajat ja etsivä nuorisotoiminta sekä nuorten ohjaus niin TE-toimistossa, kunnan nuorisotoimessa kuin oppilaitoksissa, jotka omalta osaltaan pyrkivät auttamaan nuorta löytämään oman paikkansa, olipa kyse työstä tai koulutuksesta. Nuorisotakuu yhdistää kolme osa-aluetta: nuorten yhteiskuntatakuun, koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Yhteiskuntatakuun rinnalla on koulutustakuu, joka takaa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle jatkokoulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa tarjotaan ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oleville 20–29-vuotiaille nuorille mahdollisuus suorittaa tutkinto. Lisäksi etsivä nuorisotyö ja työpajat toimivat kaikkien nuorisotakuun osa-alueiden tukena. Hämeen nuorisotakuun toimintasuunnitelmassa on tavoitteeksi kirjattu se yhteinen tahtotila, jonka suunnassa toimintaa viedään eteenpäin. Yhteisenä päämääränä on mahdollistaa jokaiselle Hämeen ELY-keskuksen alueen nuorelle hänen tarpeittensa mukaisesti nuorisotakuussa määritelty palvelu. Tähän pyritään toimimalla aktiivisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi luomalla yhteisiä toimintamalleja ja tekemällä yhteistyötä yli hallintorajojen.

Erkko, J. H.

J. H. Erkko Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko f. 16.1.1849 i Orimattila d. 16.11.1906 i Helsingfors J.H. Erkko var en av den samtida nationella väckelsens centrala lyriker. Erkko utbildade sig till lärare vid seminariet i Jyväskylä och inledde sitt författarskap i en ljust idealistisk anda. Han skrev gracila dikter i folkvisestil, ideologiskt laddade av nationalitetsidén. Många av Erkkos fosterländska dikter har börjat leva sitt eget liv oberoende av sin författare, och så gott som förvandlats till allmän egendom. Till hans kändaste dikter hör ”Kansalaislaulu” (sv. Medborgarsång), ”Hämäläisen laulu” (sv. Tavastlänningens sång) och ”Jouluaatto” (sv. Julaftonen, populär finsk julsång som inleds ”No, onkos tullut kesä/nyt talven keskellen?”). I sina dramer behandlade Erkko även sin tids samhälleliga problem och sina religiösa uppfattningar.

Ympäristön tilan seurantaohjelma 2015

Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätöksenteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoja hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja sen ohjauksessa sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Seurantatietoja tarvitaan kansainvälisten sopimusten edellyttämiin selvityksiin ja niitä hyödynnetään tutkimuksissa. Hämeen ELY-keskuksen seurantaohjelma vuodelle 2015 perustuu ympäristöhallinnon seurantaohjelmaan vuosille 2014–2016. Se sisältää pintavesien ohella pohjavesien ja maaympäristön seurantaa. Osa seurannassa olevista vesistöistä on vaihtunut toisiin, sillä useimmista vesistöistä ei enää oteta näytteitä vuosittain, vaan muutaman vuoden välein. Lähes kaikkien vesistöjen seurannassa on mukana jokin biologisen seurannan osa (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet, kalat) vesienhoitolain ja -asetuksen (vesipuitedirektiivin) mukaisesti. Pohjavesien seuranta jatkuu kolmella pohjavesiasemalla ja hydrologinen seuranta sisältää mm. vesistöjen vedenkorkeuksien, virtaamien, lämpötilojen, jäänpaksuuden sekä lumipeitteen paksuuden, haihdunnan ja roudan seurantaa. Maaympäristön seurantaan kuuluu myös useita eri seurantahankkeita.

Effect of heat and moisture exchangers on the prevention of ventilator-associated pneumonia in critically ill patients

Ventilator-associated pneumonia (VAP) remains one of the major causes of infection in the intensive care unit (ICU) and is associated with the length of hospital stay, duration of mechanical ventilation, and use of broad-spectrum antibiotics. We compared the frequency of VAP 10 months prior to (pre-intervention group) and 13 months after (post-intervention group) initiation of the use of a heat and moisture exchanger (HME) filter. This is a study with prospective before-and-after design performed in the ICU in a tertiary university hospital. Three hundred and fourteen patients were admitted to the ICU under mechanical ventilation, 168 of whom were included in group HH (heated humidifier) and 146 in group HME. The frequency of VAP per 1000 ventilator-days was similar for both the HH and HME groups (18.7 vs 17.4, respectively; P = 0.97). Duration of mechanical ventilation (11 vs 12 days, respectively; P = 0.48) and length of ICU stay (11 vs 12 days, respectively; P = 0.39) did not differ between the HH and HME groups. The chance of developing VAP was higher in patients with a longer ICU stay and longer duration of mechanical ventilation. This finding was similar when adjusted for the use of HME. The use of HME in intensive care did not reduce the incidence of VAP, the duration of mechanical ventilation, or the length of stay in the ICU in the study population.

Yrittäjien ja hallitusjäsenten kokemuksia pk-yritysten hallitustyöstä

Teollisuuden rakennemuutoksen myötä pk-yrityskanta on Etelä-Karjalan alueen elinvoimaisuudelle tärkeämpi kuin koskaan. Kehittyäkseen pienistä keskikokoisiksi yritykset tarvitsevat lisää osaamista paitsi johtoon myös hallituksiinsa. Tämä tiivistelmään on koottu Pk-yritysten hallitustoiminta Etelä-Karjalassa -hankkeen tuloksia. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa Etelä-Karjalassa sijaitsevien pk-kokoluokan yritysten hallitustyötä ja hallitusten hyödyntämismahdollisuuksia sekä lisätä pk-yrityksissä toimivien hallitusjäsenten osaamista pk-yritysten hallitusjäseniltä vaadittavista taidoista ja osaamisalueista. Tiivistelmä on käytännönläheinen ja lyhyt esitys pk-yritysten hallitustoiminnan erityispiirteistä. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen ELY-keskus ja se toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimesta vuosien 2014-2015 aikana.

Ympäristön tilan seurantaohjelma 2016

Tähän julkaisuun on koottu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristön tilan seurantaohjelma vuodelle 2016. Se perustuu vesistöjen ja pohjavesien seurannan osalta Suomen ympäristökeskuksen laatimiin seurantahankkeisiin. Pintavesistä otetaan paitsi vesinäytteitä, myös erilaisia biologisia näytteitä vesienhoitolain ja –asetuksen mukaisesti. Ohjelma sisältää pääosin pinta- ja pohjavesien seurantaa ja hydrologista seurantaa, mutta jonkin verran myös maaympäristön seurantaa.Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten syistä. Seurannasta saata-via tietoja käytetään päätöksenteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoa käytetään mm. ympäristölupien käsittelyssä ja valvonnassa, vesistöjen ja pohjavesien tilaluokituksessa ja toimenpideohjelmien laadin-nassa, vesistökunnostushankkeiden priorisoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa, ympäristön tila -raportoinnissa, toimintojen sijoittu-misen arvioinnissa, maakunnallisten ohjelmien valmistelussa, tulvatilanteiden ennustamisessa ja torjunnassa, ympäristöonnettomuuk-siin ja satunnaispäästöihin liittyvässä lähtötilan arvioinneissa sekä alueen asukkaiden neuvonnassa.