Smiling in a job interview: When less is more

Two studies examined the effect of applicants' smiling on hireability. In a pre-test study, participants were asked to rate the expected behavior for four types of applicants. Newspaper reporter applicants were expected to be more serious than applicants for other jobs. In Study 1, participants were randomly assigned to be an applicant or interviewer for a newspaper reporting job. Smiling was negatively related to hiring, and smiling mediated the relation between applicants' motivation to make a good impression and hiring. Hiring was maximized when applicants smiled less in the middle of the interview relative to the start and end. In Study 2, participants watched Study 1 clips and were randomly assigned to believe the applicants were applying to one of four jobs. Participants rated more suitability when applicants smiled less, especially for jobs associated with a serious demeanor. This research shows that job type is an important moderator of the impact of smiling on hiring.

Pediatric advance care planning from the perspective of health care professionals: a qualitative interview study.

BACKGROUND: Pediatric advance care planning differs from the adult setting in several aspects, including patients' diagnoses, minor age, and questionable capacity to consent. So far, research has largely neglected the professionals' perspective. AIM: We aimed to investigate the attitudes and needs of health care professionals with regard to pediatric advance care planning. DESIGN: This is a qualitative interview study with experts in pediatric end-of-life care. A qualitative content analysis was performed. SETTING/PARTICIPANTS: We conducted 17 semi-structured interviews with health care professionals caring for severely ill children/adolescents, from different professions, care settings, and institutions. RESULTS: Perceived problems with pediatric advance care planning relate to professionals' discomfort and uncertainty regarding end-of-life decisions and advance directives. Conflicts may arise between physicians and non-medical care providers because both avoid taking responsibility for treatment limitations according to a minor's advance directive. Nevertheless, pediatric advance care planning is perceived as helpful by providing an action plan for everyone and ensuring that patient/parent wishes are respected. Important requirements for pediatric advance care planning were identified as follows: repeated discussions and shared decision-making with the family, a qualified facilitator who ensures continuity throughout the whole process, multi-professional conferences, as well as professional education on advance care planning. CONCLUSION: Despite a perceived need for pediatric advance care planning, several barriers to its implementation were identified. The results remain to be verified in a larger cohort of health care professionals. Future research should focus on developing and testing strategies for overcoming the existing barriers.

Juha

Digitoitu 11. 10. 2007.

Juha

Digitoitu 1. 7. 2008.

Safety Culture and Maritime Personnel’s Safety Attitudes: Interview Report

”METKU –projektissa” (Merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen) tutkitaan kansainvälisen turvallisuusjohtamiskoodin (ISM-koodin) vaikutuksia merenkulun turvallisuuteen ja etsitään kehittämiskohteita merenkulun turvallisuusjohtamisen parantamiseksi. Tämä haastatteluraportti on laadittu METKU –projektin yhteistyössä työpakettien 1 ja 2 kesken. Tähän raporttiin haastateltiin yhteensä 94 merenkulun ammattilaista. Suurimman osan haastateltavista muodostivat aktiiviset merenkulkijat: miehistön jäsenet, päällystö ja alusten päälliköt. Haastattelukohteena oli seitsemän suomalaista varustamoa. Haastatteluissa kerättiin merenkulkijoiden kokemuksia ja mielipiteitä ISM-koodin vaikutuksesta heidän käytännön työhönsä. Suomalaiset merenkulkijat uskovat, että tänä päivänä varustamoiden johtajat ovat hyvin sitoutuneita turvallisuuteen. Myös miehistön asenteet turvallisuuteen ovat ISM-koodin käytön myötä parantuneet. Haasteltavien yhteinen huoli kohdistui jatkuvan parantamisen toimivuuteen. Kaikki haastatellut ryhmät olivat samaa mieltä siitä, että poikkeamien raportointi ei ISMkoodin vaatimuksesta huolimatta toimi kunnolla. ISM-koodin käyttöön otosta on ollut merenkululle selkeää hyötyä. Haastateltavat esittivät hyötyinä parantuneen yhteistyön ja tiedonkulun alusten ja varustamon välillä sekä sen, että merenkulun toiminnan laatu on parantunut. Monet haastateltavat korostivat, että ISM-koodin selkeät turvallisuusvastuut yhtiölle on ollut merkittävä hyöty. Itse ISM-koodiin merenkulkijoilla ei ollut juurikaan huomauttamista. Sen sijaan turvallisuusjohtamisen käytännön toteutuksessa nähtiin parantamisen varaa. ISMkoodin aiheuttamina ongelmina mainittiin mm. lisääntynyt byrokratia ja liian monimutkaiset ja yksityiskohtaiset turvallisuuskäsikirjat. Monet haastateltavat toivovat, että ISM-koodin käytännön soveltamiseen laadittaisiin ohjeita.

Pronssinen Kairamo-mitali FM Juha Valsteelle

Kairamo-mitalit 2008.

Vastine Markku Jokisipilälle ja Juha Sihvolle

Vastine Markku Jokisipilän kirja-arvosteluun kirjasta Pettureita ja patriootteja sekä Juha Sihvolan muistokirjoitukseen Tapani Hietaniemestä (HAIK 1/2010).