Portrait of Georg and Adele Rosenzweig outdoors Portraits; Couples

Parents of Franz Rosenzweig

Portrait of Georg Rosenzweig outdoors Portraits; Men

Father of Franz Rosenzweig

Family portrait of siblings Wladimir, Rosa, Lena and Georg Eliasberg; New York Portraits Family

Digital Image

Samuel Eliasberg in a park with his son Georg Eliasberg; Berlin Portraits Family

Digital Image

Portrait of Georg and Adele Rosenzweig outdoors Portraits; Couples

Parents of Franz Rosenzweig

Portrait of Georg Rosenzweig outdoors Portraits; Men

Father of Franz Rosenzweig

Family portrait of siblings Wladimir, Rosa, Lena and Georg Eliasberg; New York Portraits Family

Digital Image

[Johann Georg Schramm].

Handwritten purchase agreement for a barn in Merzbach, Franconia (photocopy of the original and typed transcript).

Georg Lubinski; Reichsvertretung der Juden in Deutschland Portraits; Men

Digital Image

Profile portrait of Dr. Georg Michelsohn (Eli Elkana) Portraits Men

Handwritten on verso: Der verehrten Geistes-Schwester Gevereth Dr. Bertha Badt-Strauss dediziert zur freundlichen Erinnerung an den 83 jaehrigen Dichter-Arzt Dr. Georg Michelsohn (Eli Elkana)! Ramath-Gan (Israel) 1. Sept. 1959

Portrait of Georg Heinrich; Employee of Mendelssohn Bank, Berlin Portraits Men

"15.4.1889 Georg Heinrich geb. 12.5.1863. pens. 31.12.1927"

Georg and Hildegard Lewin Collection photo and autograph album Album

Includes F 34652a - F 34699

Kysymys esineellisyydestä : Georg Lukácsin esineellistymisteoria ja Martin Heideggerin fundamentaaliontologia

Käsilläolevan tutkielman aiheena on esineellistymisen käsite. Sitä tarkastellaan yhtäältä sellaisena kuten se esitetään Georg Lukácsin (1885-1971) teoksessa Historia ja luokkatietoisuus (1923), toisaalta kuten sitä koskeva teoria on luettavissa esiin Martin Heideggerin (1889-1976) läpimurtoteoksesta Oleminen ja aika (1927). Molemmat ajattelijat pyrkivät teoksissaan rakentamaan kokonaisvaltaista tulkintaa länsimaisen ajattelun ja toiminnan taipumuksesta tulkita todellisuus esineellisenä (dinglich), so. eletystä elämästä ja toiminnasta irrallisena olioiden (Dinge) maailmana. Sekä Lukács että Heidegger pyrkivät osoittamaan, että esineellistyneen todellisuuden ontologisena perustana toimii inhimillisen praktisen toiminnan kenttä, josta käsin esineellistävät ja objektivoivat suhtautumistavat todellisuuteen voivat vasta jälkikäteisesti syntyä. Molemmille ajattelijoille esineellisyyden muodostuminen ontologiaa hallitsevaksi tulkinnaksi todellisuuden luonteesta edellyttää myös tietynlaisia sosiaalisen olemisen rakenteita. Tutkielmassa tehdään vertailevaa käsiteanalyysia Lukácsin ja Heideggerin teoreettisten diskurssien välillä. Tavoitteena on rakentaa mahdollisuutta lukea mainittuja filosofeja saman, modernille olemassaololle keskeisen ontologisen sekä eksistentiaalisen ongelman tarkastelijoina. Toisaalta vertaileva lähestymistapa pyrkii myös tuomaan esiin olennaisia ja perustavia eroja Lukácsin marxilaisen ja Heideggerin fundamentaaliontologisen orientaation välillä. Tutkielmassa pyritäänkin osoittamaan, että Heideggerin fundamentaaliontologia ei tarkastele kauppatavaran rakennetta eikä sosiaalisen vaihdon prosesseja marxilaisesta näkökulmasta riittävällä tavalla, kun taas Lukácsin teoreettinen projekti tulee edellyttäneeksi tuottavaan subjektiviteettiin pohjautuvan ontologisen perusasenteen. Tämä ontologinen positio voidaan puolestaan kritisoida hedelmällisesti heideggerilaisesta näkökulmasta. Viime kädessä tutkielma pyrkii avaamaan esineellistymisteorioiden vertailun kautta kysymyksen länsimarxilaisen materialistisen dialektiikan ja Heideggerin fenomenologisen ontologian välisestä suhteesta.

Os Guayanazes : conto historico sobre a fundação de S. Paulo : recordação das ferias de 1858 a 1859

O autor esclarece, no prefácio da obra, ter sido ela redigida "aos trambolhos e às carreiras" e tratar-se de uma experiência num gênero novo - o ensaio. Mas J. Navarro de Andrade, na introdução de seu texto "Viagem ao Araguaia" diz o seguinte de José Vieira Couto de Magalhães : despretensioso, é, contudo, o conto aludido, um trabalho de merecimento, pena é que o autor não produzisse nesse sentido outros escritos, e seguisse outra vereda da vida.