Suomen 1990-luvun lama verrattuna vastaaviin kriiseihin Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa sekä finanssikriisiin 2008–2009

Suomi koki pahan laman 1990-luvun alussa. Tämä lama oli yksi pahimpia, mitä teollisuusmaissa on koskaan ollut. Suomen lama ei kuitenkaan ole yksittäistapaus, vaan vastaavanlaisia lamoja on ollut Etelä-Amerikassa 1980-luvulla, Aasiassa 1990-luvun lopussa sekä Euroopassa 1990-luvulla. Myös finanssikriisi 2008–2009 on verrattavissa 1990-luvun lamaan. Koska samanlaisia lamoja on ollut eri puolilla maailmaa, on niitä hyvä verrata Suomen lamaan. Erityisen tärkeää on kuitenkin nähdä, mi-ten Suomen lama eroaa muun maailman vastaavista lamoista. Lamojen vertailu perustuu kirjallisuuteen, joista tärkeimpiä ovat Reinhartin ja Rogoffin, Kianderin, Kianderin ja Vartian, Barron ja Ursúan, Gorodnichenkon, Mendozan ja Tesarin teokset sekä Finans-sikriisin reaalitaloudelliset vaikutukset Suomessa. Jotta lamoja pystytään vertaamaan toisiinsa, on ensin kuitenkin selvitettävä lamojen yhteiset piirteet. Näitä piirteitä ovat: maailmanlaajuisuus, sykli-syys, voimakas ulkoinen ja sisäinen velkaantuminen, korkea inflaatio, rahoituskeskusten kriisit, valuuttakriisi, rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen sekä kokonaistuottavuuden ja tuotannon-tekijöiden käytön väheneminen. Nämä piirteet esiintyivät myös Suomen 1990-luvun lamassa, joka aiheutti vakavia ongelmia taloudelle. Laman seurauksena julkinen talous joutui kriisiin ja julkinen velka sekä työttömyys nousivat ennätyksellisen suuriksi. Lisäksi seurauksena oli paha pankkikriisi, joka vaikeutti tilannetta entisestään. Vakavista ongelmista huolimatta Suomen lama oli lievempi kuin Etelä-Amerikan, Aasian ja Euroopan lamat Ruotsia lukuun ottamatta. Eroa oli myös siinä, että Etelä-Amerikan ja Aasian lamat olivat luonteeltaan alueellisia kriisejä, jotka levisivät maasta toi-seen, mutta Suomen lama oli paikallinen kriisi, joka koski vain Suomea. Sen sijaan finanssikriisi ei ollut kaikilta osin lievempi kuin 1990-luvun lama, mutta suurimmaksi osaksi finanssikriisin vaiku-tukset olivat vähäisempiä kuin 1990-luvulla. Suomen 1990-luvun lama ja finanssikriisi osoittivat, että teollisuusmaatkin voivat joutua pahaan lamaan. Toisaalta finanssikriisi osoitti myös, että 1930-luvun tapainen maailmanlaajuinen lama on edelleen mahdollinen. Lamoista onkin syytä oppia, jotta pystytään varautumaan tuleviin kriiseihin. Erityisesti suuria institutionaalisia muutoksia on hyvä ennakoida, koska pahat lamat usein seuraavat niitä. Tämä koskee etenkin rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkamista, joka johtaa usein vaikeisiin ongelmiin. Lisäksi suurista maista ei kannata olla liian riippuvainen, koska näiden maiden taloudel-liset ongelmat voivat pahentaa jo alkanutta lamaa.

Sosiologian ytimessä

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvio]

Kirjallisuusarvostelu

Fuzzy ontology for knowledge mobilisation and decision support

A growing concern for organisations is how they should deal with increasing amounts of collected data. With fierce competition and smaller margins, organisations that are able to fully realize the potential in the data they collect can gain an advantage over the competitors. It is almost impossible to avoid imprecision when processing large amounts of data. Still, many of the available information systems are not capable of handling imprecise data, even though it can offer various advantages. Expert knowledge stored as linguistic expressions is a good example of imprecise but valuable data, i.e. data that is hard to exactly pinpoint to a definitive value. There is an obvious concern among organisations on how this problem should be handled; finding new methods for processing and storing imprecise data are therefore a key issue. Additionally, it is equally important to show that tacit knowledge and imprecise data can be used with success, which encourages organisations to analyse their imprecise data. The objective of the research conducted was therefore to explore how fuzzy ontologies could facilitate the exploitation and mobilisation of tacit knowledge and imprecise data in organisational and operational decision making processes. The thesis introduces both practical and theoretical advances on how fuzzy logic, ontologies (fuzzy ontologies) and OWA operators can be utilized for different decision making problems. It is demonstrated how a fuzzy ontology can model tacit knowledge which was collected from wine connoisseurs. The approach can be generalised and applied also to other practically important problems, such as intrusion detection. Additionally, a fuzzy ontology is applied in a novel consensus model for group decision making. By combining the fuzzy ontology with Semantic Web affiliated techniques novel applications have been designed. These applications show how the mobilisation of knowledge can successfully utilize also imprecise data. An important part of decision making processes is undeniably aggregation, which in combination with a fuzzy ontology provides a promising basis for demonstrating the benefits that one can retrieve from handling imprecise data. The new aggregation operators defined in the thesis often provide new possibilities to handle imprecision and expert opinions. This is demonstrated through both theoretical examples and practical implementations. This thesis shows the benefits of utilizing all the available data one possess, including imprecise data. By combining the concept of fuzzy ontology with the Semantic Web movement, it aspires to show the corporate world and industry the benefits of embracing fuzzy ontologies and imprecision.

Dynamiikan kolme ulottuvuutta : suomalaisen tutkimuspolitiikan muutoksen analyysi

Referee-artikkeli