Atonement in literature and life,

Mode of access: Internet.

Philosophy in sport made science in earnest : being an attempt to illustrate the first principles of natural philosophy by the aid of popular toys and sports.

Illustrations by George Cruikshank.

Philosophy in sport made science in earnest; being an attempt to illustrate the first principles of natural philosophy by the aid of popular toys and sports.

Mode of access: Internet.

A system of natural philosophy : in which the principles of mechanics, hydrostatics, hydraulics, pneumatics, acoustics, optics, astronomy, electricity, and magnetism, are familiarly explained, and illustrated by more than two hundred engravings : to which are added, questions for the examination of the pupils : designed for the use of schools and academies /

Mode of access: Internet.

Conversations on natural philosophy : in which the elements of that science are familiarly explained and adapted to the comprehension of young pupils /

Mode of access: Internet.

Historical philosophy in France and French Belgium and Switzerland /

Mode of access: Internet.

Concord lectures on philosophy, comprising outlines of all the lectures at the Concord summer school of philosophy in 1882, with an historical sketch;

References: Blanck. Bibl. Amer. lit. 129.

Abstract[s] of [theses] submitted in partial fulfillment of the requirement for the degree of doctor of philosophy in the graduate school of the University of Illinois

Mode of access: Internet.

Locating whiteness in the academic production of "I Philosophy" in and of time and place

This review will critically evaluate two recent texts by white academics working across disciplines of cultural studies, history and anthropology and published by UNSW Press, which share a focus on the relationship between Aboriginality, Philosophy, Place and Time in Australia. I write from the position of a queer white academic committed to engaging politically and intellectually with the challenge of Indigenous sovereignties in this place while also aware that my position as a middle class white woman and intellectual imposes limits on what it is possible for me to know about Indigenous epistemologies (see Moreton-Robinson, 2000). In the course of this review I will demonstrate how anthropology's tendency to fix its objects of study within a circumscribed space of 'difference' limits the capacity of texts produced within this discipline to account for racialized struggles over sovereignty. While these struggles are equally embedded in the ethnographic context and the nation's constitution and political institutions, we will see that Muecke and Bird Rose confront problems in analysing the relationship between the intimate space of the 'field', in which one's research subjects quickly become one's 'friends' and/or 'classificatory kin'—on one hand—and the public space of the nation within which statements about Aboriginality by white academics circulate and are vested with an authority that escapes individual intentions and control—on the other.

A philosophy in action: Carl Einstein and Die Fabrikation der Fiktionen

Carl Einstein is a not very well known figure within German culture, but his essay Die Fabrikation der Fiktionen remains ignored even among scholars of his work despite containing highly valuable clues to understand the intersection between philosophy and politics that characterizes much of the European thought of the twentieth century. Given this situation, after an initial part where the author’s personality and his latest ideas and actions are taken in account, the article makes a thorough review of Die Fabrikation der Fiktionen by doing firstly a comparison of the different interpretations that it has received until now, and continues by carrying out a new reading of its main ideas –the conflict between Realität and Wirklichkeit or the very concept of Fiktion– and an exercise of contrast between the essay and certain works by contemporary thinkers like Siegfried Kracauer and Paul Nizan.

Running on Rooftops: a novel and critical reflection on writing from an identity of expatriation with an examination of West-meets-East encounters and attitudes depicted in literature

This thesis is in two parts: a creative work of fiction and a critical reflection on writing from an identity of expatriation. The creative work, a novel entitled Running on Rooftops, revolves around a fictitious community of expatriates living and working in China. As a new college graduate, Anne Henry, the novel’s protagonist and narrator, decides to spend a year teaching English in China. Twelve years later, though still unsure of how to make sense of the chain of events and encounters that left her with an X-shaped scar on her knee, she nevertheless tells the story, revealing how “just a year” can be anything but. The critical reflection, entitled Writing on Rooftops, explores the nature of expatriation as it relates to identity and writing, specifically in how West-meets-East encounters and attitudes are depicted in literature. In it, I examine the challenges and benefits of writing from an identity and mindset of expatriation as illustrated in the works of Western writers who themselves experienced and wrote from viewpoints of expatriation, particularly those Western writers who wrote of expatriation in China and Southeast Asia. The primary question addressed is how expatriation influences perception and how those perceptions among Western foreigners in China and Southeast Asia have been and can be reflected in literature. In the end, I argue that expatriation can be a valuable viewpoint to write from, offering new ways of seeing and describing our world, ourselves and the connections between the two.

Modernes Drama und Weltanschauung.

Mode of access: Internet.

Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.