Outdoor group portrait, Haus Horst Changer?, including Ernst Peter Pick (first row center) Portraits Groups

Digital Image

Weisenheim; Jewish Community Collection 1986

Clippings on visit of David Meyer in Weisenheimer synagogue in 1986.

Miriam Weiner Collection 1986

Materials and clippings on Jewish genealogist Miriam Weiner.

Limburg House of Jewish Study Collection 1986

Testimony and letter of Dr. Max Hamburger about surviving Auschwitz; 1986

Hans Hirschfeld : (1873-1944).

Brochure on occasion of the 1986 exhibition ‘Heilen und Vernichten im Nationalsozialismus’ (Healing and destruction under the Nazis) in Aachen, Germany. It includes a list of Hirschfeld’s publications.

Karl Josef Scheuermann Collection 1981-1986

Photocopies of correspondence between Scheuermann, Ernst Cramer, Cardinal Ratzinger, Reuben Hecht on Pope John XXIII and his alleged repentance prayer.

My First 6701 Days : July 31 1921 to December 1939 /

The memoirs contain photocopies of documents and photos as well as extracts from letters and were written in October 1989 in the United States. Description of life in Baden, a famous health resort near Vienna. The family lived in Vienna in the second district (Leopoldstadt). Recollections of schoolteachers and childhood friends. Occasional Friday night services in the Leopoldstadt temple. Theater and opera visits and cultural life in Vienna. Private piano and music lessons. Description of the family apartment and Jewish life in the Leopoldstadt. The family celebrated Christmas and observed the high Jewish holidays. Recollections of the author's bar mitzvah celebration. His mother Charlotte, nee Schwadron, was an artistic woman, who studied painting at the Frauenakademie with Tina Blau. Walter's father Leo Schaffir was born in Byalistock, Russia and studied in Berlin. He was a travelling businessmen. His family lived in Lemberg, Galicia. Leo and Charlotte Schaffir got married in 1919 in Vienna by rabbi Dr. Grunwald. Recollections of a family trip to Poland and to the World Fair in Posen in 1930. Suicide of the author's father due to business failure in 1930. Schaffir and Schwadron family history. Both families originated in Galicia, Poland. Family and social life. Summer vacation at the Semmering. Austrian politics in the 1930's and rising National Socialism. Life in Vienna after the "Anschluss" in 1938. Walter had to leave school and took lessons in graphic arts with the artist Heinrich Koerner. Preparations to emigrate. Walter was picked up in the streets in the days after Kristallnacht and released due to his mother's intervention. He was sent with his brother Kurt on a "Kindertransport" to Holland. They were sent to a quarantine camp at Heyplaat. Reunition with their mother in the United States in December 1939. Reflections on life as an emigre.

Seasonal Greeting token 1986

Obverse: Emblem of the Israel Government Coins and Medal Corporation. Reverse: The monument to Jewish soldiers erected at the Jewish Martyrs Memorial Institute of Yad Vashem in Jerusalem.

Julius Bisno collection, undated, 1780, 1801-1980.

Jewish organization executive. Primarily autographs, photos, writings, speeches, and biographical material, collected by Bisno, relating to ca. 120 Jews who have attained prominence in American public life; together with papers (1923-32) from Congregation Talmud Torah of Los Angeles, letters (1928-37) relating to other Jewish organizations in Los Angeles, and 3 letters of Stephen S. Wise, dealing with the general Jewish situation in Europe in 1933 and with the question of Jewish participation in the 1936 Olympic games. Persons represented include Benjamin N. Cardozo, Abe Fortas, Felix Frankfurter, Henry Horner, Herbert H. Lehman, and Lewis L. Strauss.

Max Michel Collection. 1933-1986 Bulk dates: 1933-1937

The bulk of the collections consists of correspondence from the 1930s relating to Michels’s job applications in the U.S. in different academic institutions and activities of the Hilfsverein der Juden in Deutschland. Also included is a 36 p. typescript, ‘Geschichte der Familie Wertheimer’; pamphlets by Juda Magnes and Kurt Blumenfeld on the university in Jerusalem; as well as family trees.

Rabbi Michael Silberstein 1828-1910

The collection contains an English translation of a letter of protection for the teacher Joel Silberstein in Witzenhausen, originally 1828; and a photocopy of Rabbi Silberstein’s death certificate, Wiesbaden, 1910. Also included are photocopies of published materials by and about Rabbi Silberstein.

Erika Blumgrund Collection 1984-1986

Letter to Aufbau with a series of poems entitled: "Ich moechte wieder beten lernen" (1984); another collection of poetry entitled: Seele im Spiegel (Mirror of the Soul)

"Mikä ihana kuva: isä, äiti ja lapset Herran työssä" : Lähetystyöntekijöiden perhe-elämä Kiinassa 1910- ja 1920-luvuilla

Tutkimukseni käsittelee Suomen Lähetysseuran Kiinan-työssä olleita perheitä vuosina 1915–1928. Enemmistö tuolloin SLS:n lähetystössä olleista läheteistä oli perheellisiä, ja perheiden elämäntilanteet lähetyskentällä vaikuttivat koko SLS:n yhteisön työmahdollisuuksiin. Tutkimukseni kohdehenkilöt ovat Signe ja Väinö Kantele sekä Inkeri ja Toivo Koskikallio perheineen, ja he edustavat sitä kokonaisuutta, jonka perheelliset lähetit Kiinassa muodostivat. Tutkin pro gradu -työssäni, millaista lähetystyöntekijöiden perhe-elämä oli lähetyskentällä. Kysyn myös, miten lähetystyö vaikutti perheeseen, ja miten perhe vaikutti lähetystyön tekemiseen. Lisäksi selvitän, miten kiinalainen kulttuuri vaikutti lähettiperheiden elämään. Tutkimukseni tärkeimmät lähteet ovat Signe Kanteleen kirjeet omaisilleen sekä Inkeri Koskikallion kirjeet ja päiväkirjat. Lähetyshistoriaa ei ole aiemmin tutkittu perheen näkökulmasta, joten tutkimus on hyvin aineistolähtöinen. Tärkeimpään käyttämääni kirjallisuuteen kuuluvat SLS:n Kiinan-työn historiaan sekä naislähetystyöntekijöihin liittyvät tutkimukset. Lähetystyöntekijät solmivat Kiinassa keskenään useita avioliittoja. Jotkut läheteistä olivat avioituneet jo Suomessa. SLS:n johtokunta kontrolloi lähettien avioliittoja ja myös perheiden lapsia, joten perhe ei ollut pelkästään lähettien yksityisasia. 1910- ja 1920-luvut olivat erityisen lapsirikasta aikaa, mikä vaikutti merkittävästi SLS:n Kiinan-yhteisön toimintaan. Joihinkin perheisiin oli syntynyt lapsia jo Suomessa ja lähetyskentällä perheisiin syntyi tutkimusajankohtana 26 lasta. Monet lähettiperheiden haasteista liittyivät lähetystyön ja perhe-elämän yhdistämiseen. Perheenäideillä oli vahva lähetyskutsumus, mutta raskaudet, synnytykset ja elämä pienten lasten kanssa rajoittivat naisten työskentelymahdollisuuksia ja aiheuttivat rooliristiriitoja. Perheen arjessa haasteena oli myös perheenisän poissaolo lähetystyöhön liittyneiden matkojen takia. Erityisesti tuolloin korostui lähetysasemalla asuneiden muiden suomalaisten läsnäolon tärkeys, vaikka SLS:n yhteisön tiiviys myös rajoitti perheiden yksityisyyttä. Perhe-elämällä oli SLS:n tuki, sillä monien muiden protestanttisten lähetysseurojen tavoin SLS kannusti perheellisiä lähettejään hyödyntämään perhettään evankelioimistyössä ja toimimaan kristityn perheen esimerkkinä paikallisille. Perheen esimerkillisyyteen kannustamisesta huolimatta Suomen Lähetysseura oli virallisissa julkaisuissaan vaitonainen perhetapahtumien vaikutuksesta työhön lähetyskentällä. Työn tukijat haluttiin vakuuttaa työn häiriöttömyydestä, vaikka todellisuus Kiinassa oli ajoittain toinen. Perheenäitien ja lasten sairastelut pakottivat perheenisiä välillä vähentämään tai lopettamaan työskentelyä. Lähetit myös menettivät Kiinassa lapsia ja puolisoita, mikä luonnollisesti vaikutti lähettiyhteisön toimintaan. Suomalaisvanhemmat kokivat perhe-elämän kiinalaisen kulttuurin keskellä ajoittain haasteelliseksi. Ristiriitatilanteita aiheuttivat kiinalaisten erilaiset elintavat ja esimerkiksi suomalaisten mielestä kyseenalainen lastenhoito- ja kasvatuskulttuuri. Suomalaisperheiden elämä Kiinassa oli joiltain osin samanlaista kuin heidän aikakautenaan Suomessa, mutta lähetystyö ja kiinalainen kulttuuri toivat siihen oman erikoisleimansa. Elämä perheenä lähetystyössä sisälsi paljon ulkoapäin tulleita ja sisäisiä haasteita. Lähetit kertoivat näistä haasteista, mutta korostivat myös vahvaa hengellistä kutsumustaan, tyytyväisyyttään elämäänsä sekä perheensä onnellisuutta.