Linnaleirit ja vainovalkeat : Viipurin läänin asutus kaksikymmentäviisivuotisen sodan (1570-1595) jaloissa

Summary: Castle camps and fires of foe : settlements of the Vyborg province amid the turmoil of the Twenty-five Years' War (1570-1595)

Merkitykset äidinkielen runkona

Virkaanastujaisesitelmä Oulun yliopistossa 1. kesäkuuta 2004

Valtakunnallinen lääketieteellisten alojen opiskelijavalintojen kehittämishanke

Valtakunnallisen lääketieteellisten alojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektijohtajaksi Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta nimitti kliininen opettaja, LL, EL Veli-Matti Leinosen, joka kutsui osa-aikaiseksi projektikoordinaattoriksi KM Johanna Laineen 1.9.2006 alkaen. Lisäksi projektisihteerinä toimi KM Outi Jääskeläinen ajalla 1.10.- 30.11.2006. Hankkeelle perustettiin valtakunnallinen ohjausryhmä, johon lääketieteelliset tiedekunnat (5) ja eläinlääketieteellinen tiedekunta nimesivät edustajansa ja henkilökohtaisen varajäsenen. Niitä tiedekuntia, joissa on hammaslääketieteen koulutus, pyydettiin nimeämään edustaja ja varajäsen myös hammaslääketieteen alalta. Ohjausryhmään tiedekunnat nimesivät lokakuussa 2006 seuraavat edustajat ja varajäsenet: Helsingin yliopistosta professori Leena Kivisaari, professori Peter Holmberg, professori Jarkko Hietanen, yliopistolehtori Kimmo Suomalainen; yliopistonlehtori Mirja Ruohoniemi ja opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta; Kuopion yliopistosta apulaisopettaja Rita Sorvari ja apulaisopettaja Jyrki Ågren; Oulun yliopistosta professori Martti Sorri, professori Hannu Rajaniemi, professori Kyösti Oikarinen ja professori Aune Raustia; Tampereen yliopistosta professori Seppo Nikkari ja opintoasiainpäällikkö Paula Järvenpää; Turun yliopistosta professori Pentti Kemppainen, varadekaani Markku Koulu, lehtori Jorma Paranko ja suunnittelija Heli Vinkka-Puhakka. Lisäksi ohjausryhmään kutsuttiin lääketieteellisten alojen valtakunnallisen valintatoimikunnan puheenjohtaja Kati Hakkarainen Tampereen yliopistosta ja lääketieteellisten alojen valintakokeen valtakunnallisen kehittämisryhmän puheenjohtaja Erkki Jyväsjärvi Helsingin yliopistosta. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut projektijohtaja Veli-Matti Leinonen ja muistiot on laatinut projektikoordinaattori Johanna Laine, molemmat Turun yliopistosta. Asiantuntijoina hankkeessa olivat ylitarkastaja Birgitta Vuorinen opetusministeriöstä, Helsingin yliopistosta professori Kirsti Lonka, professori Patrik Scheinin ja tutkija Pekka Lahti-Nuuttila; Turun yliopistosta vararehtori Erno Lehtinen, erikoistutkija Sakari Ahola, emeritusprofessori Heimo Laato, professori Risto Rinne ja professori Arja Virta sekä Työterveyslaitokselta professori Matti Ylikoski. Muita asiantuntijoita olivat koulutusjohtaja Hannu Halila Suomen Lääkäriliitosta, toimistohammaslääkäri Annariitta Kottonen Suomen Hammaslääkäriliitosta, eläinlääkäri Minnami Mikkola Suomen Eläinlääkäriliitosta, opiskelija Juho Joutsa Suomen Medisiinariliitosta ja opiskelija Heini Niinimäki Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistyksestä. Lisäksi ennen ohjausryhmän kokouksia käytiin henkilökohtaisia keskusteluja jokaisen tiedekunnan dekaanin tai varadekaanin ja muiden edustajien kanssa. Ohjausryhmä järjesti kokouksensa Helsingissä 9.2.2007, 2.3.2007, 20.4.2007, 11.5.2007 ja 14.6.2007. Ohjausryhmä osallistui myös keskustelutilaisuuteen Helsingissä 13.4.2007, johon kutsuttiin kuultavaksi opetusministeriön edustaja sekä ammattiliittojen ja opiskelijajärjestöjen edustajat. Selvitysraportin valmistelutyön ja kirjoittamisen osuudet jakaantuivat seuraavasti: projektijohtaja Leinonen vastasi luvuista 2, 3.3, 6.2 sekä 7, jonka kirjoittamisessa avusti projektikoordinaattori Laine. Luvut 1, 3.1, 3.2, 4, 5.1, 5.4 ja 6.3 kirjoitti projektikoordinaattori Laine. Projektisihteeri Jääskeläinen kirjoitti Leinosen avustamana luvut 5.2 ja 5.3. Luku 6.1 on kirjoitettu yhteistyössä tutkija Lahti-Nuuttilan kanssa. Saatuaan työnsä päätökseen projektijohtaja toimittaa sen tiedoksi opetusministeriölle, lääketieteellisille tiedekunnille ja eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle.

Reino Rinteen arkisto

- Reino Rinteen arkisto sisältää laajan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirjekokoelman, miete- ja päiväkirjoja 1930-luvulta lähtien, teosten käsikirjoituksia sekä muuta kirjallista tuotantoa: nuoruudenaikaisia runoja ja kirjoitelmia, satuja, pakinoita sekä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. - Reino Aleksanteri Rinne (1913-2002) oli sanomalehtimies ja kirjailija. Hän työskenteli toimittajana oululaisessa sanomalehti Kalevassa 1938-1947, luottamustoimessa kulttuurilehti Kaltion toimitussihteerinä 1945-1946 sekä päätoimittajana rovaniemeläisessä Lapin kansassa 1947-1948. Posiolle palattuaan Reino Rinne pani alulle Kollissanomat, jonka ensimmäinen näytenumero ilmestyi 18.8.1950. Lehden päätoimittajana hän oli 1950-1968. Vapaana kirjailijana hän toimi vuodesta 1969. Puolen vuosisadan aikana Reino Rinne julkaisi lapinaiheisia romaaneja, novellikokoelmia, runoja ja pamfletteja. Esikoisromaani "Tunturit hymyilevät" ilmestyi v. 1945. Hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa "Luotiin Koillismaa" ilmestyi v. 1995. - Valtion kirjallisuuspalkinnon Reino Rinne sai v. 1971 teoksesta "Anna minulle atomipommi". Valtion tiedonjulkistamispalkinto hänelle myönnettiin v. 1977. Oulun yliopiston kasvatustieteen kunniatohtoriksi Reino Rinne promovoitiin v. 1994. - Reino Rinne tuli 1960-luvulta alkaen tunnetuksi myös eräänä Suomen johtavista luonnon ja ihmisen elinympäristön puolustajista. Elämäntyönään hän piti Kuusamon koskien säilyttämistä luononvaraisena. Kuusamon "koskisoturi" saavutti tavoitteensa, kun v. 1965 valtion asettama komitea päätyi ehdottamaan Kuusamon koskien rauhoittamista ja viimein tammikuussa 1987 asiasta säädettiin eduskunnassa laki.

Voimalaitoksen ylläpitosuunnitelma

Tässä diplomityössä on tehtyylläpitosuunnitelma Oulun Energian Toppila 1 - voimalaitokselle, jota on tavoitteena käyttää vuoteen 2015. Työssä on tarkasteltu aluksi voimalaitoksen tulevaisuuden käytön näkymiä ja tärkeimpien järjestelmien käyttökuntoa. Kattilalaitoksenkriittisille komponenteille on suoritettu ylläpito- ja epäkäytettävyyskustannusten vertailu sekä pyritty selvittämään komponenteille paras ylläpitomalli. Turbiinille on analysoitu erilaisia revisio- ja tarkastusmahdollisuuksia, ja vertailtu niistä muodostuvia kustannuksia. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tehostetut ylläpitotoimenpiteet ovat jatkossa kriittisille komponenteille taloudellisin ylläpitomalli, koska riittävällä määrällä tarkastuksia jakorjauksia voidaan hallita ongelmallisimpien komponenttien vaurioitumiskäyttäytymistä. Jos voimalaitosta käytetään vuoteen 2015, saattavat uusia investointeja olla eko I, eko II ja tertiääritulistin. Tämän työn perusteella investointeja eikannata tehdä, mutta komponenttien kuntoa sen sijaan on syytä arvioida vuosittain. Turbiinin kriittiset komponentit vaikuttaisivat olevan suhteellisen hyvässä kunnossa. Suurimmat vaurioitumismahdollisuudet liittyvät juoksusiipien väsymisvaurioihin.

Sukupuolten sosiaalinen rakentuminen lukion opettajien puheessa

Tutkielman tavoite on selvittää, minkälaisia diskursseja lukion opettajat käyttävät puhuessaan sukupuolista ja millaisia sosiaalisia sukupuolia he puheessaan uusintavat. Tarkoituksena on tuoda näkyviin sellaisia diskursseja, joilla tytöistä ja pojista rakennetaan erilaisia. Teemahaastatteluja analysoidaan diskurssi-analyysin avulla. Opettajien puheissa toistuneesta kolmesta diskurssista kaksi, perinne- ja tiedediskurssi, uusintavat sellaisia sosiaalisia sukupuolia, joissa miehille ja naisille rakennettiin selvästi toisistaan poikkeavat roolit työ- ja perhe-elämään. Perinnediskurssilla pojista rakennettiin rohkeita, kun taas tytöistä tunnollisia ja syrjään vetäytyviä. Tiedediskurssilla rakennettiin sellaista sosiaalista todellisuutta, jossa matematiikka sopi paremmin pojille ja kielet tytöille. Kolmas käytetty diskurssi oli kykydiskurssi, joka ei uusintanut miesten ja naisten välisiä eroja,vaan rakensi sellaista sosiaalista todellisuutta, jossa kaikilla on sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet menestyä.

Nanoteknologian soveltaminen paperiteollisuudessa, esiselvitys

Tämä työ on esiselvitys nanoteknologian sovellusmahdollisuuksista paperiteollisuudessa. Esiselvitys koostuu pääasiassa kirjallisuuskatsauksesta. Nanoteknologiaan liittyviä julkaisuja löytyi runsaasti työn aikana, mutta paperitekniikassa hyödynnettäviä valmiita sovelluksia oli vielä melko harvassa. Nanometri (nm) on metrin miljardisosa (= 10-9 m). Nanoteknologiassa hyödynnetään nanokokoluokassa ilmeneviä kappaleen uusia ominaisuuksia. Nanoteknologiaa tutkitaan maailmalla kiihtyvässä tahdissa ja 'nanosta' on muodostunut muoti-ilmiö. Nanotieteen sekä nanoteknologian kehittäminen vaatii poikkitieteellistä otetta. Potentiaalisia nanoteknologian käyttökohteita paperiteollisuuden alueella ovat mm. kuitujen nanorakenteen hyödyntäminen; tuotteiden, materiaalien ja pintojen räätälöinti; analysointitekniikoiden, sensoreiden ja prosessin kehittäminen; sekä biotehokkuus. Yksi tärkeimmistä Suomessa tehtävistä nanoteknologiaohjelmista on vuonna 2005käynnistynyt Tekesin FinNano, joka sisältää paperiteollisuuden kannalta tärkeänmetsäklusterin sovellukset -aihealueryhmän. Paperiteollisuuden nanoteknologisiasovelluksia tutkivat Suomessa myös mm. VTT, TKK, NanoScience Center ja Oulun Yliopisto. Maailmalla Yhdysvallat hallitsee niin nanoteknologista tutkimusta kuin nanoteknologian kaupallista hyödyntämistä. Myös Japanissa ja Euroopassa nanoteknologiaa tutkitaan kiivaasti. Vuosille 2007-2013 ajoittuu Euroopan tutkimuksen 7.puiteohjelma, joka sisältää mm. ohjelman nanotiede, materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät. Nanoteknologian kehittämisen jarruna on nanopartikkeleiden arvaamaton käyttäytyminen. Tämän vuoksi nanoteknologian kehitystyössä on erityisesti huomioitava turvallisuus- ja terveysasiat sekä materiaalin kierrätettävyys ja hävittäminen.

Geographiske chartor öfver Sverige - Charta öfver... Finland - 4 : Storfurstendömet Finland

Stockholm 1799, Graverad af Fr. Akrel

Component Architecture for Context-Aware Applications

Mobiililaitteisiin tehdyt sovellukset ovat nykyään laajassa käytössä. Mobiilisovellukset tarjoavat käyttäjälleen usein tietyn ennalta määritellyn toiminnallisuuden eivätkä ne pysty mukautumaan vaihtelevaan käyttöympäristöönsä. Jos sovellus olisi tietoinen käyttöympäristöstään ja sen muutoksista, se voisi tarjota käyttäjälleen tilanteeseen sopivia ominaisuuksia. Käyttöympäristöstään tietoiset hajautetut sovellukset tarvitsevat kuitenkin huomattavasti perinteisiä sovelluksia monimutkaisemman arkkitehtuurin toimiakseen. Tässä työssä esitellään hajautetuille ja kontekstitietoisille sovelluksille tarkoitettu ohjelmistoarkkitehtuuri. Työ perustuu Oulun yliopiston CAPNET-tutkimusprojektissa kehitettyyn, mobiilisovelluksille tarkoitettuun arkkitehtuuriin. Tämän työn tarkoituksena on tarjota ratkaisuja niihin puutteisiin, jotka tulivat esille CAPNET-arkkitehtuurin kehitys- ja testausvaiheessa. Esimerkiksi arkkitehtuurin komponenttien määrittelyä tulisi tarkentaa ja ne tulisi jakaa horisontaalisiin kerroksiin niiden ominaisuuksien ja alustariippuvuuden mukaisesti. Työssä luodaan katsaus olemassa oleviin teknologioihin jotka tukevat hajautettujen ja kontekstitietoisten järjestelmien kehittämistä. Myös niiden soveltumista CAPNET-arkkitehtuuriin analysoidaan. Työssä esitellään CAPNET-arkkitehtuuri ja ehdotetaan uutta arkkitehtuuria ja komponenttien kerrosjaottelua. Ehdotuksessa arkkitehtuurin komponentit ja järjestelmän rakenne määritellään ja mallinnetaan UML-menetelmällä. Työn tuloksena on arkkitehtuurimäärittely, joka jakaa nykyisen arkkitehtuurin komponentit kerroksiin. Komponenttien rajapinnat on määritelty selkeästi ja tarkasti. Työ tarjoaa myös projektiryhmälle hyvän lähtökohdan uuden arkkitehtuurin suunnittelulle ja toteuttamiselle.