Shariah perspective on marriage contract and practice in contemporary Muslim societies

Forced marriages are worldwide phenomena and also exist in Pakistani society. It involves the lack of free and full consent of at least one of the parties to a marriage. Mostly, females are victims of forced marriages. It is prevalent in the name of religion in many Muslim countries; however, it is purely a traditional and cultural phenomenon which has nothing to do with religion. Forced marriages are different from arranged marriages in which both parties freely consent to enter into marriage contract and they have no objection on the choice of partner selected by their parents. This study will highlights different forms of forced marriages in Pakistani society.

Making Music, Making Muslims : A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi

The 1996 ‘Muslim holiday’ affair. Religious competition and state mediation in contemporary Mozambique

Political commentators often cast religious con? ict as the result of the numerical growth and political rise of a single faith. When Islam is involved, arguments about religious fundamentalism are quick to surface and often stand as an explanation in their own right. Yet, as useful as this type of explanation may be, it usually fails to address properly, if at all, two sets of important issues. It avoids, Ž rst, the question of the rise of other religions and their contribution to tensions and con? icts. Second, it reduces the role of the State to a reactive one. The State becomes an object of contest or conquest, or it is simply ignored. Adopting a different approach, this article investigates a controversy that took place in Mozambique in 1996 around the ‘ofŽ cialisation’ of two Islamic holidays. It looks at the role played by religious competition and state mediation. The article shows that the State’s abandonment of religious regulation – the establishment of a free ‘religious market’ – fostered religious competition that created tensions between faiths. It suggests that strife ensued because deregulation was almost absolute: the State did not take a clear stand in religious matters and faith organisations started to believe that the State was becoming, or could become, confessional. The conclusion discusses theoretical implications for the understanding of religious strife as well as Church and State relations. It also draws some implications for the case of Mozambique more speciŽ cally, implications which should have relevance for countries such as Malawi, Zambia and Zimbabwe where problems of a similar nature have arisen.

Religious Nationalism and Christian Zionist Pilgrimages to Holy Landscapes

Towards a new Qur’ânic hermeneutics based on historico-critical and intertextual approaches : the case of the crucifixion of Jesus in the tafâsîr of eight muslim exegetes

Le Coran et la Sunna (la tradition du prophète Muḥammad) relatée dans les aḥâdîth (les traditions orales du Prophète) représentent la source éternelle d’inspiration et de savoir à laquelle les Musulmans se réfèrent pour agir, réagir et interagir. Par le fait même, tout au long de l’histoire musulmane, ces sources sacrées ont été à la base des relations des Musulmans avec autrui, incluant les Chrétiens. Les trois éléments majeurs de différenciation entre l’islam et le christianisme sont : la nature divine de Jésus, la trinité ainsi que la crucifixion et la mort de Jésus sur la croix. La position tranchée du Coran quant aux deux premiers points ne laisse place à aucun débat académique. Cependant, l’ambiguïté du texte coranique quant à la crucifixion de Jésus et sa mort a favorisé de nombreux débats entre mufassirûn (les exégètes du Coran). Cette thèse est une analyse textuelle des deux passages coraniques qui traitent de cette troisième différence. Pour cette étude textuelle et intertextuelle, les tafâsîr (interprétations du Coran) de huit mufassirûn appartenant à différentes madhâhib (écoles d’interprétation) et périodes de l’histoire des relations musulmanes-chrétiennes sont utilisés en combinaison avec certaines approches et méthodes récentes telles que : historico-critique et critique rédactionnelle. De plus, trois nouvelles théories développées dans la thèse enrichissent les outils herméneutiques de la recherche : la « théorie des cinq couches de sens », la « théorie des messages coraniques doubles » et la « théorie de la nature humaine tripartite ». À la lumière de ces théories et méthodes, il apparaît que l’ambiguïté coranique au sujet de la crucifixion et de la mort de Jésus est une invitation claire de la part du Coran incitant les Musulmans et les Chrétiens à vivre avec cette ambiguïté insoluble. La conclusion de cette thèse contribue directement à de meilleures relations musulmanes-chrétiennes, renforçant l’appel coranique (Coran 3:64, 103) à ces deux communautés leurs demandant de se cramponner aux points communs majeurs, d’intégrer leurs différences mineures et de consacrer leurs énergies pour une vie harmonieuse entre eux et laisser le reste dans les mains du Dieu qu’ils ont en commun.

A review of Islamic mutual funds’ financial performance and investment style in Muslim and non-Muslim countries

Islamic finance has grown beyond its reputation of providing small-scale banking options and now provides investment and financing options for complex large-scale commercial transactions. Islamic investments are one area that has attracted the attention of investors due to its performance, especially during the economic downturn. The Shari’ah compliance nature of Islamic funds provides an opportunity for those Muslim investors to be part of the global investment sector who have previously been reluctant to invest in conventional mutual funds. The fact that the funds’ managers are prohibited from investing in activities such as weapons production, alcohol production and interest-bearing finance operations, makes Islamic mutual funds also attractive for those Non-Muslim investors who wish to invest ethically. Today there are hundreds of Islamic equity indices offered by Dow Jones, FTSE, MSCI and S&P. Despite the growing importance of Islamic funds, there have been limited studies exploring the performance of Islamic funds worldwide. Due to very limited data sets and not too rigorous analytical methods, these existent studies have neither investigated Islamic funds’ financial performance in noticeable detail nor analysed the investment style of more than six funds. For instance, relevant questions such as the financial performance of Islamic mutual funds’ beyond their investment styles or a difference in performance between funds from Muslim and non-Muslim countries have nearly not been investigated at all. Very recently, a study by Hoepner, Rammal and Rezec (2011) analysed the financial performance and investment style of 262 Islamic equity funds from 20 countries in five regions (Africa, Asia-Pacific, Europe, Gulf Cooperative Council-GCC, and North America). As comparison, previous studies did not even analyse 60 funds. Hoepner et al.’s study sampled a period of two decades and was therefore able to test the performance of the funds during economic booms as well as economic downturns. The findings of the study provide new insights into the performance of Islamic mutual funds in Muslim and Western markets and during financial crisis.