Tombstone of Gustav and Hermine Molling on Bothfeld Cemetery; Hannover Cemeteries Tombs

Digital Image

Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä.

Family portrait of (back l-r) Frieda Arens, Fritz Unger, Gustav Arens, Grete Glasner, (front l-r) Lise Arens, Gitta Unger and Ernst Glasner.

Digital Image

Hugo Rothenberg Collection 1919-1944

Photocopies of correspondence between Hugo Rothenberg and Hermann Goering (1919 and 1938-1944) relating to emigration of Jews from Nazi Germany. Report by Helle Rothenberg on situation of Jews in Germany under Nazi regime. Swedish letters + German translation of letters by Thomas Kantzow to Hugo Rothenberg.

Ilse Baum with her father Erich Gustav Baum and with her mother Grete nee Dublon in the backyard of their home; Rheine, Westfahlen (Westphalia) Portraits Family

Digital Image

Military portraits of Erich Gustav Baum as a solider during World War I Portraits Men

Includes photographs of Erich Gustav Baum with a bicycle, with other unidentified soliders, and wearing an Iron Cross

Mahler, Gustav Portraits Men

Digital Image

In search of Gustav: The story of the Lilienfeld (later Lynfield) family covering the last 200 years 1800-1920

This is the first of three books about the history of Geoffrey Lynfield's family. It is about four Lilienfeld brothers--Geoffrey Lynfield's grandfather and his brothers. They were born in the Jewish enclave of Marburg and ended up in South Africa when and where the first diamonds were discovered. The manuscript also includes photographs and documents.

Solomon Robert Kagan papers undated, 1920-1955

Contains correspondence, printed material, and photographs relating to Jews in the medical profession, used as a basis for Kagan's several works on Jews in medicine, including the correspondence of members of the American Physicians Fellowship Committee of the Israel Medical Association; includes also correspondence relating to the Near East and the internationalization of Jerusalem, 1945-1954; and personal correspondence. Among the correspondents are Bernard M. Baruch and Christian A. Herter.

Max James Kohler papers, 1888-1934.

Contains scrapbooks, correspondence and reports relating to Kohler's extensive activities on behalf of liberal immigration and naturalization laws in the United States, his opposition to the registration of aliens, the problems of Chinese immigration to the United States, his opposition to the use of the term "Hebrew Race" in the classification of immigrants, the drafting of minority clauses at the Paris Peace Conference in 1919, Jewish and Christian relations in the U.S., and the condition of Jews in Russia, Roumania, Poland and Nazi-Germany with the following institutions: the American Civil Liberties Union, 1926-1934, the American Jewish Committee, 1909-1934, B'nai Brith, 1930-1933, the Union of American Hebrew Congregations - Board of Delegates on Civil Rights, the Committee on Ellis Island, the Foreign Language Information Service, the Hebrew Benevolent Society of Baltimore, the Hebrew Sheltering and Immigrant Aid Society, the Jewish Immigrants' Information Bureau in Galveston, Texas, the Industrial Removal Office, the National Conference of Jews and Christians, the National Council of Jewish Women, the National Council on Naturalization and Citizenship, the Bureau of Immigration to the United States Department of Laborm the United States Department of Commerce and Labor, the Department of State and individual United States Congressmen.

Hannah Ruth London papers, 1919-1990.

The collection consists primarily of research notes for Ms. London's published works on portraits, miniatures and silhouettes of American Jews. The notes contain family histories of the subjects as well as information on the artists, and are arranged both by subject and artist. The collection also contains published articles on the subject by London, and photographs and lantern slides of the artwork that have been removed to the picture collection.

Alice Davis Menken papers, undated, 1880-1936.

Primarily correspondence, reports, etc. relating to activities with the Society of New York State Women, Jewish Welfare Board, Jewish Protectory and Aid Society (later called Jewish Board of Guardians), New York City Woman's Night Court, Hudson State Training School, New York State Reformatory for Women, Society for Political Study, Daughters of American Revolution, Progressive Party, Mayor's Committee of Women on National Defense, New York, Congregation Shearith Israel, Florence Crittendon League, Committee of Fourteen and the Inwood House; includes also journals, diaries and other material relating to personal life, and a biographical sketch submitted to the Jewish Biographical Bureau, and copies of published and manuscript articles. Contains a "Survey of Reformatory and Correctional Institutions and Agencies As Related To The Problem of Commercialized Vice" in manuscript, submitted in August, 1919 and also material relating to program and activities of New York Training School For Community Center Workers.

Jacobi-Schlossberg family papers, undated, 1870-2000.

The collection documents the lives Sarah Simon Jacobi (1857-1943), Freda Moritz Jacobi (1886-1939), Alice Jacobi Schlossberg (1912-1987) and Deda Schlossberg Miller (1940- ), through diaries, baby books, photographs, and correspondence. Also included in the collection are a silver card case, a silver coffee pot and creamer, and an etching of the Jacobi family home. For further information on these objects see the museum curator.

Raphael Lemkin collection undated, 1763, 1915-1919, [c.1921], 1933, 1941-1952, 1983, 1989.

Lemkin is the individual primarily responsible for adoption of the United Nations Convention for the Prevention and Punishment of Genocide. The collection is arranged according to the following subject areas: personal material, material on the Genocide Convention, material on genocide.

Zacharias Hamburger Collection 1803-1870

Photocopies of family papers, such as birth-, citizenship-, and marriage certificates, as well as a permit to trade in Schmiegel, Posen. Also included is a family tree, circa 1787-1880.