Luottoluokitukset kriiseissä – Tutkimus OECD-maiden vuosien 1995–2014 aineistolla

Luottoluokittajat käyttävät suurta valtaa antaessaan luottoluokituksia, sillä niiden luokituksiin nojaavat monet sijoittajat, jopa keskuspankitkin. Viimeisten talouskriisien, finanssikriisin ja eurokriisin, aikaan on kuitenkin tehty huomioita, etteivät luottoluokitukset ole kuvanneet paikkaansa pitävästi kohteiden takaisinmaksukykyä. Lisäksi luottoluokittajia on syytetty osaksi finanssikriisin synnystä. Tutkielman on tarkoituksena paneutua luottoluokituksiin vaikuttaviin tekijöihin ja sitä kautta tarkastella, ovatko nämä tekijät muuttuneet talouskriisien aikana ja seurauksena ja jos ovat niin miten. Tutkimuksessa tarkastellaan valtioiden luottoluokituksia. Tutkimus on tehty OECD-maiden luottoluokituksille. Aineisto koostuu kolmen suurimman luottoluokittajan, Standard & Poor’sin, Moody’sin ja Fitchin, luottoluokituksista ja lisäksi 11 selittävästä muuttujasta. Selittävissä muuttujissa on sekä taloudellisia että institutionaalisia muuttujia. Tutkimuksen aineisto on peräisin vuosilta 1995–2014, ja se on neljännesvuosittaista. Koko tutkimusperiodin lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan periodin sisältäviä lyhyempiä aikavälejä. Tutkimusmenetelmänä käytetään lineaarista paneeliregressiota. Tutkimuksen malleissa estimointimenetelmänä on käytetty sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten malleja. Tulosten mukaan luottoluokittajien arvioinnit valtioiden velan takaisinmaksukyvystä eivät ole olleet niin läpinäkyviä kuin kriisittöminä aikoina. Talouskriisien aikaan ainoastaan selkeät luottoluokituksiin vaikuttavat tekijät liittyvät suoraan velan takaisinmaksukykyyn, kuten julkisen velan koko.

Hankalasta kumppanuudesta avioeroon? Tilastollinen tutkimus brittiläisen euroskeptisyyden luonteesta ja Britannian EU-jäsenyyden tulevaisuudesta

Britannia äänestää EU-jäsenyytensä jatkamisesta kesäkuussa 2016. Mikäli brittiläiset äänestävä lähtemisen puolesta, on pääministeri David Cameron luvannut heti seuraavana päivänä käynnistää neuvottelut Britannian eroamiseksi Euroopan unionista. Vaikka Britanniaa on pitkään pidetty Euroopan euroskeptisimpänä maana, on ollut epäselvää, mikä brittiläisistä tekee niin euroskeptisiä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä taustamuuttujat selittävät brittiläistä euroskeptisyyttä, ovatko nämä muuttujat muuttuneet vuosien 1994 ja 2015 välillä ja toisaalta, eroaako brittiläinen euroskeptisyys taustaltaan muiden maiden euroskeptisyydestä. Viimeinen kysymys on mielenkiintoinen pohtiessa sitä, miksi Britannia on ainoa maa, jossa EU-kansanäänestys on realisoitunut. Yllä esitettyihin kysymyksiin vastataan tutkielmassa Eurobarometreista tehtyjen ristiintaulukointien ja logistisen regressioanalyysin avulla. Pelkästään Britannian euroskeptisyyden syihin paneudutaan neljänä tutkimusvuonna. Ajallisen vertailun tuloksena todetaan, että brittiläinen euroskeptisyys on pohjautunut ja pohjautuu edelleen voimakkaasti identiteettikysymyksiin: erityisesti eksklusiivisen identiteetin omaavat britit ovat todennäköisesti euroskeptisiä. Britannian euroskeptisyyden eroavuutta tutkitaan vertaamalla vuoden 2015 tuloksia Saksan ja Tanskan aineistoihin. Maavertailun tulokseksi saadaan, etteivät euroskeptisyyden syyt vaihtele merkittävästi maiden välillä, joten kansanäänestyksen syyt täytyy löytyä muualta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että brittiläistä euroskeptisyyttä saattavat enemmänkin selittää avoimen euroskeptinen media ja poliittinen eliitti sekä näkemykset Britanniasta Euroopasta erillisenä yksikkönä. Tutkielman tuloksien pohjalta voidaan myös esittää huolestuneita johtopäätöksiä Britannian EU-suhteen tulevaisuudesta. Mikäli identiteetti on tärkeässä asemassa euroskeptisyydessä, eivät talouteen perustuvat argumentit EU:hun jäämiselle vaikuta kansalaisten mielipiteeseen. Laajemminkin euroskeptisyys näyttäytyy tutkielman perusteella ennustamattomalta ominaisuudelta, joka EU:n tulee paremmin ottaa huomioon. Britannian EU-kansanäänestys tulisi maassa nähdä mahdollisuutena puhdistaa ilmaa ja käydä avointa keskustelua siitä, millaisen EU:n brittiläiset haluavat. Myös EU:n tulisi nähdä tilanne mahdollisuutena pohtia, minkälaisen unionin sen jäsenet haluavat ja mitä eurooppalaisuus oikeastaan tarkoittaa.

Viittomakielen tulkkikoulutus Suomessa ja Ranskassa. Katsaus historiasta nykypäivään.

Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus viittomakielen tulkkikoulutuksen historiaan ja nykytilaan Suomessa ja Ranskassa. Tätä tarkoitusta varten havainnoitiin suomalaisia ja ranskalaisia viittomakielen tulkkikoulutuksia ja pohdittiin, mikä niissä on samanlaista ja erilaista. Viittomakielen tulkkaus on tiiviisti kietoutunutta viittomakielen ja kuurojen aseman kehitykseen, ja niitä on vaikea tarkastella erillisinä kokonaisuuksina. Tästä syystä tarkastelussa olivat lisäksi viittomakielen kehitys ja asema nyky-yhteiskunnassa. Tutkimusmenetelmänä oli tulkkikoulutusten opetussuunnitelmien strukturoitu havainnointi. Ensin vertailtiin suomalaisia koulutuksia toisiinsa ja sen jälkeen ranskalaisia koulutuksia toisiinsa. Viimeiseksi vertailtiin vielä suomalaisia koulutuksia ranskalaisiin. Vertailua helpotettiin taulukoimalla opetussuunnitelmista saadut tiedot uuteen muotoon vertailukriteerien perusteella. Tulkkikoulutusten kriteereiksi valikoitui yleistason kriteerejä, jotta tutkimusalue ei laajenisi liikaa. Taustalla oli ajatus siitä, että koulutuksissa on suuria eroavaisuuksia tutkintojen tasoista ja suomalaisten ja ranskalaisten koulutusjärjestemien erilaisuudesta johtuen. Ranskalaisia ja suomalaisia viittomakielen tulkkikoulutuksia lähdettiin tarkastelemaan kahden eri hypoteesin pohjalta. Ensinnäkin ajateltiin, että Ranskassa on pidemmät perinteet viittomakielentulkkien koulutuksessa, koska kuurojenopetus alkoi Ranskassa aikaisemmin kuin Suomessa. Toiseksi ajateltiin, että viittomakielen tulkkikoulutuksen ja tulkkauksen asema on yhtä vahva Suomessa ja Ranskassa. Tulkkauksen aseman ajateltiin kytkeytyvän yleisemmin kuurojen asemaan ja sitä tarkasteltiin lainsäädännön kannalta. Koulutusten vertailussa todettiin, että selvimmät samankaltaisuudet maiden koulutusten välillä löytyvät koulutusten luonteesta, hakuedellytyksistä, pääsykokeista ja harjoittelusta. Selvimmät erot liittyvät tutkinnon tasoon ja viittomakielentaitoon koulutukseen pääsyn edellytyksenä. Muut erot liittyvät opetuksen laajuuteen viittomakielessä ja tulkkausopinnoissa. Hypoteesien osalta todettiin, etteivät ne pitäneet paikkaansa. Suomessa järjestettiin ensimmäinen yhden viikonlopun pituinen viittomakielentulkkikurssi vuonna 1962. Ranskassa ensimmäinen, yhden viikon pituinen kurssi järjestettiin lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1981. Tämän perusteella kuurojenopetuksen pitemmillä perinteillä ei ole yhteyttä tulkkikoulutuksen aloittamiseen. Suomessa viittomakieli tunnustettiin perustuslaissa vuonna 1995. Lisäksi Suomessa on säädetty laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista sekä viittomakielilaki, jotka turvaavat paremmin kuurojen oikeuksia yhteiskunnassa. Ranskan kansallisessa lainsäädännössä on yksi laki vuodelta 2005, jossa viittomakieli tunnustetaan erilliseksi kielekseen, laki tasa-arvoisista kansalaisoikeuksista ja osallistumismahdollisuuksista vammaisille.

EFFECT OF FERTILIZATION ON CELL SIZE IN WOOD OF Eucalyptus grandis Hill Ex Maiden

The use of fertilization in forest stands results in yield gains, yet little attention has been directed to its potential effects on the quality of wood produced. Information is scarce about the effect of fertilization on anatomical structures of older Eucalyptus wood. This work aims to study the effect of fertilization on tissue cell size of wood from an Eucalyptus grandis stand at age 21 years, the management system of which is based on selective thinning and fertilizer application at the start of the thinning season. Factors to consider include: presence or absence of fertilizers, two log positions and five radial (pith to bark) positions. Results led to the conclusion that fertilization significantly influenced only vessel frequency. Vessel element length was influenced by tree height. Fiber length, fiber diameter, fiber wall thickness, vessel element length, vessel diameter and vessel frequency were influenced by the radial position of the sample in relation to the log. A positive correlation was observed between fiber length, fiber diameter, fiber wall thickness, vessel element length, vessel diameter, ray width and radial position, while a negative correlation was observed between ray frequency and radial position.

Evaluation of Eucalyptus grandis Hill ex Maiden biopulping with Ceriporiopsis subvermispora under non-aseptic conditions

In biopulping, efficient wood colonization by a selected white-rot fungus depends on previous wood chip decontamination to avoid the growth of primary molds. Although simple to perform in the laboratory, in large-scale biopulping trials, complete wood decontamination is difficult to achieve. Furthermore, the use of fungal growth promoters such as corn steep liquor enhances the risk of culture contamination. This paper evaluates the ability of the biopulping fungus Ceriporiopsis subvermispora to compete with indigenous fungi in cultures of fresh or poorly decontaminated Eucalyptus grandis wood chips. While cultures containing autoclaved wood chips were completely free of contaminants, primary molds grew rapidly when non-autoclaved wood chips were used, resulting in heavily contaminated cultures, regardless of the C. subvermispora inoculum/wood ratio evaluated (5, 50 and 3000 mg mycelium kg(-1) wood). Studies on benomyl-amended medium suggested that the fungi involved competed by consumption of the easily available nutrient sources, with C. subvermispora less successful than the contaminant fungi. The use of acid-washed wood chips decreased the level of such contaminant fungi, but production of manganese peroxidase and xylanases was also decreased under these conditions. Nevertheless, chemithermomechanical pulping of acid-washed samples biotreated under non-aseptic conditions gave similar fibrillation improvements compared to samples subjected to the standard biodegradation process using autoclaved wood chips.

High-yield kraft pulping of Eucalyptus grandis Hill ex Maiden biotreated by Ceriporiopsis subvermispora under two different culture conditions

In the present study, it was evaluated how two different culture conditions for the biotreatment of Eucalyptus grandis by Ceriporiopsis subvermispora affect a subsequent high-yield kraft pulping process. Under the varied culture conditions investigated, different extracellular enzyme activities were observed. Manganese-peroxidase (MnP) secretion was 3.7 times higher in cultures supplemented with glucose plus corn-steep liquor (glucose/CSL) as compared to non-supplemented (NS) cultures. The biotreated samples underwent diverse levels of wood component degradation as losses of weight and lignin were increased in glucose/CSL cultures. Mass balances for lignin removal during kraft pulping showed that delignification was facilitated when both biotreated wood samples were cooked. Delignification efficiency did not correlate positively with MnP levels in the cultures. On the other hand, biopulps from NS and glucose/CSL cultures saved 27% and 38% beating time to achieve 288 Schopper-Riegler freeness during refining, respectively. Biopulps disposed of decreased tensile and tear resistances, thus easier refining of the biokraft pulps seems to be a consequence of less resistant fiber walls. Improved beatability of biopulps was tentatively related to short fibers and fines formation during refining. We suggest that to some extent polysaccharide depolymerization occurred during the biotreatment, which also resulted in diminished pulp yields in the case of glucose/CSL cultures.

Laboratory and mill scale evaluation of biopulping of Eucalyptus grandis Hill ex Maiden with Phanerochaete chrysosporium RP-78 under non-aseptic conditions

Biopulping of Eucalyptus grandis wood chips with Phanerochaete chrysosporium RP-78 was evaluated under non-aseptic conditions in laboratory and mill wood-yard. The ability of P. chrysosporium to compete with indigenous fungi present in fresh wood chips was notorious under controlled laboratory experiments. A subsequent step involved an industrial test performed with 10-ton of fresh wood chips inoculated and maintained at 37 +/- 38 degrees C for 39 days in a biopulping pilot plant. Biotreated wood chips were pulped in a chemithermomechanical pulping mill. Net energy consumption during refining was 745 kWh ton(-1) and 610 kWh ton(-1) of processed pulp for control and biotreated wood chips, respectively. Accordingly, 18.5% net energy saving could be achieved. Biopulps contained lower shive content and had improved strength properties compared to control pulps. Tensile index improved from 25 +/- 1 N m g(-1) to 33.6 +/- 0.5 N m g(-1) and delamination strength from 217 +/- 19 kPa to 295 +/- 30 kPa.

IBA application for rooting of Eucalyptus benthamii Maiden and Cambage x Eucalyptus dunnii Maiden minicuttings

IBA application for rooting of Eucalyptus benthamii Maiden and Cambage x Eucalyptus dunnii Maiden minicuttings. Eucalyptus has great importance in the forestry sector and many advances in the area of improvement have been achieved with the advent of biotechnological techniques. However, some promising genotypes still do not have multiplication protocols with cloning techniques, such as minicutting. The study aimed to evaluate IBA concentrations for survival, rooting and vegetative vigor of E. benthamii x E. dunnii minicuttings, and determine the maximum technical efficiency dose. Ministumps H12, H19 and H20 clones were cultivated in a clonal minigarden under a semi-hydroponic system. For rooting, the rninicutting basal portion was plunged in hydro-alcoholic solutions, whose concentrations were: 0; 2,000; 4,000; 6,000 and 8,000 mg L(-1) of IBA. The experiment was conducted in a completely randomized design, with the factors consisting of three clones and five IBA concentrations, with five replications, containing 10 minicuttings per replication. IBA positively influenced the minicutting rooting processes, with differentiated behavior between the clones, with 30.32 to 55.45% rooting variation. The positives increments occurred until the highest IBA concentration for H12 and H19 clones. However, the range between 4,000 and 6,000 mg L(-1) of IBA treatments promoted the best rooting results for the H20 clone.

Influência de idade e da posição radial nas dimensões das fibras e dos vasos da madeira de Eucalyptus grandis Hill ex. Maiden

Objetivou-se neste trabalho avaliar a variação das dimensões das fibras e dos vasos da madeira de Eucalyptus grandis com quatro diferentes idades (10, 14, 20 e 25 anos), proveniente de talhões comerciais. A amostragem do material na árvore foi feita através da coleta de três discos, retirados da base e das extremidades das duas primeiras toras, ambas com o comprimento comercial de 3 m. De cada disco, retiraram-se cinco amostras, de dimensões 1,0 x 1,0 x 1,0 cm, tomadas de pontos eqüidistantes, correspondentes a 0; 25; 50; 75; e 100% da seção, no sentido radial medula-casca, fazendo-se a medição das fibras e dos vasos. Verificou-se, em todos os parâmetros, o efeito da idade e da variação radial, no sentido medula-casca, à exceção da largura e do diâmetro do lume das fibras; todos os demais parâmetros apresentaram correlação positiva.

Influência da idade e da posição radial na flexão estática da madeira de Eucalyptus grandis Hill ex. Maiden

Este trabalho objetivou testar a variação da flexão estática da madeira de Eucalyptus grandis, ao longo da seção radial e sob quatro diferentes idades (10, 14, 20 e 25 anos), provenientes de talhões comerciais. As amostras foram retiradas da prancha diametral, de cada uma das 16 árvores (quatro para cada idade), tomadas de quatro posições eqüidistantes (0, 33, 66 e 100%), no sentido medula-casca, com oito repetições por posição. Verificou-se que os módulos de elasticidade (MOE) e de ruptura (MOR) apresentaram valores médios de 129.230 kgf/cm2 e 854 kgf/cm2, respectivamente, e ambos se mostraram positivamente correlacionados com a idade e com a posição radial, no sentido medula-casca. Os maiores valores foram conseguidos nas madeiras de 20 anos de idade e localizadas na região mais próxima da casca.

Influência da idade na resistência natural da madeira de Eucalyptus grandis W. Hill ex. Maiden ao ataque de cupim de madeira seca (Cryptotermes brevis)

Este trabalho objetivou testar a resistência natural da madeira de Eucalyptus grandis de quatro diferentes idades (10, 14, 20 e 25 anos) ao ataque de cupins de madeira seca. As amostras foram retiradas da prancha diametral, na região próxima ao cerne mais externo, em número de seis unidades por tora, de cada uma das 16 árvores (quatro de cada idade). Cada par de amostras foi colocado em contato com 40 indivíduos, da espécie Cryptotermes brevis (cupim de madeira seca), avaliando-se cada par comparativamente com corpos-de-prova de madeira altamente suscetível ao ataque de cupins, no caso a madeira de Pinus elliottii, sob idênticas condições laboratoriais, mediante observações em intervalos periódicos. Ao término do ensaio foram registrados a porcentagem de cupins mortos e o número de furos, além do desgaste produzido por esses insetos. Verificou-se que a madeira de 10 anos foi a mais severamente atacada, com desgaste semelhante ao da testemunha. As madeiras de 14, 20 e 25 anos não diferiram estatisticamente entre si, quanto à resistência natural ao ataque de cupim de madeira seca, todas classificadas como de desgaste acentuado. A madeira de todas as idades mostrou-se altamente suscetível ao ataque de cupins, revelando a baixa resistência natural da espécie.

Wood density of trees in black water floodplains of Rio Jaú National Park, Amazonia, Brazil

The Jaú National Park is the largest protected forested area in the world. The Vitória Amazônica Foundation is working towards understanding its ecosystem, to which this paper contributes. Wood density was analysed in 27 common tree species growing in the blackwater flood-plains of the Rio Jaú, an affluent of the Rio Negro (Amazonia, Brazil). Wood was sampled with an increment borer. Mean wood density of the analysed species ranged from 0.35 to 0.87 g cm-3. The mean of all sampled species was 0.67 g cm-3 (st. dev. 0.13). Lowest density was found for Hevea spruceana with 0.32 g cm-3 and highest for Crudia amazonica with 0.9 g cm-3.

Estudo antropométrico da população infantil da calha do Rio Negro, Amazonas, Brasil. III - parque nacional do Jaú

Foi realizado no Parque Nacional do Jaú (1999) estudo transversal, onde avaliou-se o estado nutricional de 49 pré-escolares e 130 escolares, adotando-se os critérios propostos pela OMS (1986). Segundo estes critérios, 23,9% dos pré-escolares e 9,4% dos escolares apresentavam inadequação no indicador "altura/idade" (desnutrição crônica). A inadequação no indicador "peso/altura" (desnutrição aguda) foi constatada em apenas 2,2% dos pré-escolares e 1,6% dos escolares. Estes resultados evidenciam as precárias condições de saúde e nutrição da referida população.

Dinastíneos (Coleoptera, Scarabaeidae, Dynastinae) do parque nacional do Jaú, Amazonas, Brasil

Besouros dinastíneos foram coletados no Parque Nacional do Jaú, Estado do Amazonas, entre julho de 1993 a junho 1996, em dias de Lua minguante e nova, em 5 localidades diferentes, abrangendo principalmente a região dos baixos cursos dos rios Jaú, Carabinani e Unini. Utilizou-se para as coletas luz mista de mercúrio de 250 W e duas lâmpadas ultra-violeta, black-light (BL) e black-light blue (BLB), sobre um lençol branco em períodos diários de 12 horas consecutivas. Foram identificadas 34 espécies de 14 gêneros, sendo as espécies da tribo Cyclocephalini as mais representadas (19 espécies), seguidas por Oryetini (6 spp.), Phileurini (4 spp.), Pentodontini (3 spp.) e Dynastini com 2 espécies.