Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet : Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013 :

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Maisema-alueilla turvataan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen. Ympäristöministeriössä on meneillään valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi. Päivitys- ja täydennysinventoinnit toteutetaan vuosina 2010–2014 maakunnittain. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoitiin vuosina 2012 - 2013. Inventointikohteet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita (valtioneuvoston periaatepäätös 1995), maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) arvotuksessa pudonneita tai supistuneita kohteita, jotka inventoidaan maisema-arvojen näkökulmasta. Tällä hetkellä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa on yhteensä 15 valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta tai maisemanähtävyyttä. Nyt tehdyssä päivitysinventoinnissa tarkasteltiin aluevalikoimaa, alueiden arvoluokkia ja rajauksia.

Noituutta, taikuutta ja kansanuskoa ennen ja nyt

Witchcraft, Magic and Popular Religion – XI Gustav Vasa Seminar 11.-12.6.2013 Jyväskylän yliopistossa.

Työhyvinvointi resurssina : aineeton pääoma ja sen ilmeneminen finanssialan organisaatiossa

Tutkimuksen tausta, aihe ja ongelma Työhyvinvoinnista on tähän mennessä tehty paljon akateemista tutkimustyötä. Aiheeseen liittyvien tutkimusten valossa on havaittu, että hyvinvoivat ja motivoituneet ihmiset jaksavat työssään paremmin. Olemassa olevasta tiedosta huolimatta työhyvinvointiin panostetaan monessa yrityksessä yhä puutteellisesti jos lainkaan. Syitä tähän voi olla monia. Työhyvinvointi saatetaan nähdä epävarmana investointina siltä osin, että investoinnin tuotto on perinteiseen aineelliseen pääomaan verrattuna haastavammin mitattavissa. Myös aineettoman pääoman johtaminen ja kehittäminen poikkeavat aineelliseen pääomaan rinnastettuna. Voi olla, ettei aineettoman pääoman hyötyjä osata vielä hyödyntää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Tämän pro gradu tutkimuksen tarkoitus on selvittää työhyvinvoinnin ominaisuuksia yrityksen resurssina. Tutkimus pyrkii selventämään minkälaista kilpailuetua työhyvinvointi luo yritykselle ja mitä kautta nämä hyödyt ilmenevät. Menetelmät ja tulokset Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee työhyvinvointia resurssipohjaisen teorian mukaisesti, aineettomana menestystekijänä ja aineetonta pääomaa tukevana resurssina. Teoreettisen viitekehyksen ohella työssä on syvennytty empiirisen puolistrukturoidun haastattelututkimuksen kautta selvittämään minkälaista työhyvinvointia tukevaa aineetonta pääomaa finanssialan kohdeyrityksessä ilmenee. Tämän lisäksi työssä tutkitaan haastattelumenetelmää käyttäen minkälaisia työhyvinvoinnin kannalta kehitettäviä asioita kohdeyrityksestä käy ilmi. Johtopäätökset Johtopäätöksenä työhyvinvointi voi olla yritykselle resurssi siten, että sen kehittäminen ja siihen investoimisen nähdään tukevan yrityksen aineetonta pääomaa ja tuottavan kilpailuedullista lisäarvoa. Työhyvinvointiin vaikuttavia osa-alueita ovat ihminen itse, esimies, organisaatio, ryhmähenki ja työ. Kohdeorganisaatiosta löydettiin työhyvinvointia tukevaa aineetonta pääomaa inhimillisen-, rakenteellisen- ja suhdepääoman muodossa. Rakenteellinen pääoma nousi näistä osa-alueista vahvimmin esille. Työhyvinvoinnin kannalta kehitettäviä osa-alueita havaittiin jokaisessa työhyvinvointiin vaikuttavassa osa-alueessa, ryhmähengen ollessa poikkeuksellisen hyvä.

Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2014 : Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun

Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2014 – Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun on Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Koulutus- ja kehittämispalvelut –ryhmän sekä Ramboll Management Consulting Oy:n yhteistyössä laatima selvitys ammattialojen ja työllisyyden kehitysnäkymistä. Raportti toimii työvoimakoulutuksen suunnittelun tukena tarjoten seurantatietoa Pirkanmaalla järjestetystä työvoimakoulutuksesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen ennakointitietoa ja ennusteita toimialojen ja ammattien tulevaisuudesta.

"Toiminta muuttaa maailmaa, ei kyselyt". Opettajien ja vanhempien tietämys valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä

Tutkimuksen aiheena on opettajien ja vanhempien tietämys Kouluterveyskyselystä ja sen tulosten hyödyntämisestä koulussa. Tavoitteena on kartoittaa Kouluterveyskyselyn toimimista yhtenä nuorten terveyden edistämisen keinona Porin kolmessa yläkoulussa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin opettajat ja vanhemmat tuntevat Kouluterveyskyselyn, sen tulokset sekä mahdolliset tulosten pohjalta tehdyt jatkotoimet. Lisäksi selvitetään opettajien ja vanhempien yleistä suhtautumista Kouluterveyskyselyyn sekä sen tulosten käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Tutkimuksen kohteena olivat yläkoulujen opettajat sekä 8. ja 9. luokkalaisten oppilaiden vanhemmat. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Aineisto kerättiin opettajilta sähköisenä www-kyselynä ja vanhemmilta kirjekyselynä. Kysely toteutettiin marras–joulukuun aikana vuonna 2013. Aineisto analysoitiin käyttämällä SPSS for Windows 21.0 -ohjelmaa. Tutkimuksen tulosten mukaan Kouluterveyskyselyn tulokset ovat olleet kouluissa esillä vaihtelevasti. Opettajat tiesivät tulosten käsittelystä kouluissa useammin kuin niiden pohjalta järjestetyistä jatkotoimenpiteistä, mutta heistä vain harva oli hyödyntänyt tuloksia omassa työssään. Tutkimukseen vastanneiden vanhempien tiedot kyselystä olivat ristiriitaisia; heistä puolet oli kuullut Kouluterveyskyselystä, mutta vain harva tiesi, miksi kysely toteutetaan tai oli itse tutustunut tuloksiin. Suurin osa vanhemmista ei osannut sanoa tulosten käsittelystä kouluilla tai niiden pohjalta järjestetyistä jatkotoimenpiteistä. Heistä vain pieni osa ilmoitti, että tuloksista oli tiedotettu vanhemmille tai niitä oli käsitelty vanhempainilloissa. Vanhemmilla ei välttämättä ollut tietoa, minkä kyselyn pohjalta heidän tulisi tutkimukseen vastata. Kouluterveyskyselyn tuloksia on opettajien ja vanhempien mukaan käsitelty kouluilla vaihtelevasti. Mahdolliset jatkotoimenpiteet eivät kuitenkaan ole kaikkien opettajien ja vanhempien tiedossa. Todennäköisesti koulut eivät ole tiedottaneet kaikkia yläkoululaisten vanhempia Kouluterveyskyselystä ja sen tuloksista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että koulujen tulisi panostaa kodin tiedottamiseen sekä vanhempien osallistamiseen Kouluterveyskyselyn osalta. Tuloksia voisi tutkimukseen osallistuneissa kouluissa käsitellä ja hyödyntää systemaattisemmin, jolloin ne palvelisivat paremmin koko koulu-yhteisöä ja sen terveyden edistämistä. Tulosten analysointi sekä ongelmakohtien selvittäminen omassa koulussa tarjoaisivat näkökohtia ja aihealueita koulussa tehtävälle, niin oppituntien sisäiselle kuin niiden ulkopuolisellekin toiminnalle.

Arvot, luottamus ja kompetenssi nuorten ympäristöpoliittisen osallistumisen selittäjinä

Tutkimushankkeen tuloksia laajemmin julkaisussa Why do young people participate in environmental political action? Environmental Values, 20, 397–416 (2011).

"Olis kiva olla molemmissa paikoissa yhtä aikaa" : Äitien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen merkitys työssä jaksamiseen

Työssä käyvät perheenäidit kokevat arjen usein tasapainoiluksi työn- ja perhe-elämän välillä. Se, miten joku toinen kokee tasapainoa, ei välttämättä tarkoita, että joku toinen kokee samalla tavalla. Tasapaino saavutetaan silloin, kun yksilö löytää itselleen sopivimman tavan jakaa aikaa ja energiaa työn ja perheen määrittämien velvollisuuksien välillä. Perhe-elämään liitetään usein kiire ja arjen aikataulujen yhteensovittaminen. Erityisesti äidit kokevat olevansa vastuussa perheen aikataulujen organisoimisesta. Lapsiperheissä on äidin työssä jaksamiseen suuri merkitys sillä, miten työ- ja perhe-elämä saadaan soviteltua yhteen sekä, miten raskaaksi äiti arjen kokee. Organisaatiolla on mahdollisuus tukea äitien ajankäytön hallintaa niin, että työ- ja perhe-elämä olisivat tasapainossa. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa kokonaisvaltainen kuva äitien työn ja perheen yhdistämisen kokemisesta sekä, mikä on sen merkitys äitien työssä jaksamiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 25–45-vuotiaat, esimies- tai asiantuntija-asemassa toimivat, alle 10-vuotiaiden lasten äidit. Tutkimuksen pääongelmat olivat: Miten äidit kokevat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen? Mikä merkitys työn ja perheen yhteensovittamisella on äitien työssä jaksamiseen? Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty tekemällä 12 teemahaastattelua kohderyhmänä oleville perheenäideille. Äitien ajankäyttö muodostui työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Perhe ja työ asetettiin etusijalle äidin omaan vapaa-aikaan nähden. Äitien omalla vapaa-ajalla oli kuitenkin yhteys työssä jaksamiseen ja äidit jaksoivatkin työssään paremmin, kun saivat omaa aikaa. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni äitien omien harrastusten tärkeys arjessa jaksamiseen. Tutkimuksen äitien todettiin tarvitsevan lisää aikaa itselleen, jotta he jaksaisivat töiden lisäksi kiireistä arkea, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja ajankäytön hallintaa. Äitien ajankäyttöön ja arjessa jaksamiseen vaikutti myös puolison osallistuminen lasten- ja kodinhoitoon. Tutkimuksesta ilmeni, että äitien kokema organisaation tuki oli yhteydessä työssä jaksamiseen sekä myönteiseen kokemukseen työn ja perheen yhdistämisestä. Tutkimus osoitti yhteyden äitien kokeman riittämättömyyden tunteen ja parisuhteen laadun sekä työn ja perheen tasapainon saavuttamisen välillä. Tutkimuksen johtopäätös on, että äidit kokivat työ- ja perhe-elämän yhdistämisen välillä ristiriitaa. Ristiriidan kokemisella todettiin olevan heikentävä vaikutus äitien työssä jaksamiseen.

Iäkkäiden suun terveys ja kotihoito. Kohteena Tampereen kaupungin kotihoito

Suun terveyden merkitys on suuri iäkkään henkilön yleisterveyden kannalta. Iän myötä suussa tapahtuu muutoksia, mutta myös yleisterveys ja toimintakyky ovat yhteydessä suun terveyteen. Tutkimuksia kotona asuvien iäkkäiden suun terveydestä on tehty verrattain vähän ja tutkimukset ovatkin keskittyneet laitoshoidossa oleviin. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää iäkkäiden suun terveyden huomioiminen kotihoidontoimesta. Tutkimuskohteena oli Tampereen kaupungin kotihoito. Kaksiosaisen kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat asiakasohjaajat (n=25) ja kotihoidon työntekijät (n=465). Vastanneita asiakasohjaajia oli 22 ja kotihoidon työntekijöitä 115. Kyselyt toteutettiin pääosin monivalintakysymyksinä. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin prosenttiosuuksina. Iäkkäiden, asiakkaiden suun terveys koettiin kotihoidon puolesta aiheena, johon panostaminen on tärkeää. Tutkimusten tulosten perusteella ilmeni tarvetta lisäkoulutukselle molempien kohderyhmien osalta. Kotihoidon vastanneista työntekijöistä yli puolella oli tarvetta lisäkoulutukselle. Lisäksi todettiin tarvetta kotihoidon asiakkaiden suun terveyden huomioimisen lisäämiseksi ja säännöllistämiseksi. Vastanneista asiakasohjaajista kaikki kannattivat rutiinia suun terveyden huomioimista kotihoidon puolesta.

Maantieliikenteen mitta- ja massauudistuksen hyödyntämismahdollisuudet metsäteollisuustuotteiden kuljetuksissa

Työn tavoitteena oli tuottaa selvitys kohdeyrityksen kotimaan kuljetusten nykytilasta sekä toimenpidesuositus perusteluineen, onko tarpeellista kannustaa nykyisiä kuljetusalihankkijoita hankkimaan uutta kuljetuskalustoa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ne tilanteet, joissa korkeampien kuormien hyödyntäminen olisi kaikkein kannattavinta kohdeyrityksen kannalta. Tutkimuksen teoriaosiossa käytiin läpi kuljetustoimintojen merkitystä yrityksissä, kerrottiin taustatietoa 1.10.2013 voimaantulleesta mitta- ja massauudistuksesta sekä kuljetuspalveluiden hinnoitteluun liittyviä seikkoja. Työn empiriaosiossa käsiteltiin tutkimukseen valittujen case – tehtaiden kotimaankuljetusten nykytilaa ja tehtaisiin liittyviä kuljetuskustannuslaskelmia tuloksineen, sekä nykytilan mukaisia että aiempaa suurempia sallittuja kuormia hyödynnettäessä. Lisäksi empiriaosiossa esitettiin laskelmiin perustuen toimenpidesuosituksia työn toimeksiantajalle. Työn keskeisin tulos oli, että mitta- ja massauudistusta kannattaa hyödyntää tilanteissa, joissa kuljetettavat määrät ovat mahdollisimmat suuria, välimatkat pitkiä ja joissa kuorma puretaan esim. satamassa. Käytännössä tämä toteutuu Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen suuntautuvissa kuljetuksissa ja se on myös kuljetusyritysten näkökulmasta kannattavin vaihtoehto.

Sodan traumasta ja muistamisesta

Väitöslektio Åbo Akademin humanistisessa tiedekunnassa 17.6.2013.

Maanteiden 1421 ja 11507 parantaminen : Toimenpideselvitys Jokelantie, Eriksnäsintie ja Vanhankylän

Työn suunnittelualue koostuu kahdesta osasta. Maantie 1421 välillä Vaasan yksityistie–Vanhankyläntie kuuluu Helsingin seudun pääpyöräilyverkkoon ja osa siitä on määritelty Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksessä 2013 kiireellisimpiin kärkihankkeisiin. Maantie 11507, Vanhankylän koulutie, otettiin mukaan toimenpideselvitykseen Purolan ja Vanhankylän asukasyhdistyksen aloitteesta. Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole mahdollisuuksia osallistua Vanhankylän koulun jalankulku- ja pyörätien toteuttamiseen, mutta koska Vanhankylän koulutie sijaitsee aivan maantien 1421 tuntumassa, otettiin se mukaan työhön. Jokelantien ja Eriksnäsintien (mt 1421) länsipuolelle ehdotetaan rakennettavaksi jalankulku- ja pyörätie puuttuville osuuksille. Väylä toteutettaisiin pääosin välikaistalla maantiestä erotettuna, osin reunakivellä korotettuna. Väylän pituudeksi tulee noin 7 kilometriä. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu nopeusrajoituksen laskeminen, saarekkeellisia suojateitä, Purolan yritysalueen liittymän suuntauksen parantaminen, valaistuksen rakentaminen ja yksi bussipysäkin siirto. Suunnitelman mukaisiksi rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 3,4 M€. Vanhankylän koulutielle ehdotetaan vastaavasti jalankulku- ja pyörätien rakentamista maantien pohjoispuolelle. Väylä jatkuisi maantien 1421 liittymästä Vanhan Hämeentien liittymään. Se toteutettaisiin pääosin välikaistalla maantiestä erotettuna, osin reunakivellä korotettuna. Väylän pituus on noin 4 kilometriä. Suunnitelman mukaisiksi rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 1,4M€. Rakentamalla jalankulku- ja pyörätiet, parannetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumisolosuhteita ja turvallisuutta alueella. Myös edellytykset koululaisten itsenäiselle liikkumiselle alueella parantuvat oleellisesti. Jokelantien ja Eriksnäsintien (mt 1421) varteen rakennettava jalankulku- ja pyörätie täydentää alueen nykyistä jalankulku- ja pyöräteiden verkkoa, poistaa verkollisen yhteyspuutteen ja parantaa siten myös seudullisia yhteyksiä Kumpikaan työssä tarkastelluista jalankulku- ja pyörätiehankkeista ei kuulu Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan 2015 - 2018. Hankkeiden toteuttamisajankohtaa ei sen vuoksi voida vielä arvioida. Uudenmaan ELY-keskus, Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki ovat yhdessä päättäneet käynnistää maantie 1421 tiesuunnittelun. Maantien 11507 osalta edetään neuvottelemalla Tuusulan kunnan ja maanomistajien kanssa.