216 resultados para Junttila, Niina
Resumo:
The objective of this study was research the shared knowledge and the means of sharing with the help of social network analysis. The purpose of this study was to give descriptive information to case-organization about its situational network status in different units. The premise of the study is the success of organizational competences and networks, especially when it comes to the sharing of knowledge. The research was accomplished in a TEKES –projects, Developing Network-Based Services – The Role of Competences and Networks COMNET –projects case-organization. Lappeenranta School of Business and the case-organization started the project in co-operation. The baseline for the study was organizational competencies and organizational networks as success factors, especially from the knowledge sharing’s point of view. The research was based on triangulation, which included pre-interviews, network analyses accomplished by Webropol –e-mail survey and qualitative interviews. The results indicated that regular unit meetings were experienced to be the most important method of knowledge sharing along with e-mailing, intranet and weekly bulletins. The co-operation between units was also experienced to be important when evaluating knowledge sharing and communication. The intrafirm network was experienced tight. Dispersed units and partly unclear means of information sharing were the biggest obstacles for information communication. Knowledge sharing, communication with others and trainings were seen important in the case-organization.
Resumo:
Tutkimuksen aiheena ovat edistyneiden suomenoppijoiden virkkeiden ja lauseiden piirteet noin kahden vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Tarkasteltavat piirteet ovat virkkeiden korrektius, pituus ja rakenne sekä lausetasolla lausetyypit. Tutkimusaineistossa on neljä eri tarkasteluajankohtaa. Kolmena ensimmäisenä tarkasteluajankohtana analysoitavat tekstit ovat valvotuissa olosuhteissa kirjoitettuja tenttejä, neljäntenä valvomattomissa olosuhteissa kirjoitettua jotakin muuta tekstilajia. Tutkimuksessa on mukana viisi informanttia, jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat parhaillaan Turun yliopistossa suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa. Heidän äidinkielensä ovat englanti, unkari, japani, liettua ja venäjä. Aineisto on peräisin Turun yliopiston edistyneiden suomenoppijoiden korpuksesta. Toinen vertailuaineisto on itse kokoamani. Tutkimuksen teoreettinen tausta liittyy sekä toisen kielen omaksumiseen että syntaksiin. Toisen kielen omaksumisen teorioista käytän Larry Selinkerin 1970-luvulla kehittämää välikielen teoriaa. Välikieli on muuttuvaa ja siinä ilmenee runsaasti variaatiota. Syntaksin osalta käytän työssäni Ison suomen kieliopin nimeämiä lausetyyppejä. Virkkeiden ja lauseiden piirteitä tarkastellessani käytän myös Hakulisen, Karlssonin ja Vilkunan vuonna 1980 julkaistua kvantitatiivista tutkimusta suomen tekstilauseiden piirteistä. Kaikki informantit täyttävät esimerkiksi Yleisten kielitutkintojen kriteerien määritelmän taitavasta kielenkäyttäjästä. Heidän välillään on kuitenkin suuria eroja. Yksi informanteista tekee jonkin verran virheitä lauseiden ydinjäsenten käytössä, mikä haittaa välillä tekstin ymmärrettävyyttä. Neljän muun informantin virheet ovat enemmänkin epätyypillistä kielenkäyttöä eivätkä juuri haittaa ymmärtämistä. Kirjoituksen korrektius ei kuitenkaan takaa välttämättä sitä, että kirjoittajan teksti olisi lähellä natiivien kirjoittajien tekstiä. Muun muassa käy ilmi, että yhden hyvin korrektia suomea kirjoittavan informantin virkkeet ovat yli 50 %:ssa tenttivastauksista pelkkiä päälauseita ja että hänen virkkeidensä pituuksissa on vain vähän variaatiota, kun taas natiiveilla variaation määrä on suuri. Hänen teksteissään virheiden määrä kasvaa, kun virke koostuu useammasta lauseesta. Vastaavasti toinen, melko paljon pieniä virheitä tekevä informantti kirjoittaa vaihtelevia virkkeitä ja on virkkeiden pituuden ja rakenteen osalta lähempänä natiivia puhujaa. Eri lausetyypeistä intransitiiviset ja transitiiviset lauseet ovat selvästi yleisimpiä kaikkien informanttien teksteissä. Kahdella eniten vielä kehitysvaiheessa olevalla informantilla transitiivisten lauseiden käyttö kasvaa tarkastelujakson aikana ja vastaavasti kopulalauseiden käyttö vähenee. Edistyneimmiltä vaikuttavat kaksi informanttia käyttävät kopulalauseita melko vähän, mikä poikkeaa tenttien osalta selvästi natiivien teksteistä. Eksistentiaalilauseita taas he käyttävät noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin natiivit. Muita lausetyyppejä kaikki informantit käyttävät hieman. Aineistossa on genetiivialkuisia lauseita, tuloslauseita, kvanttorilauseita sekä yksi ilmiölause. Tarkasteltujen piirteiden pohjalta olen laatinut viisi erilaista oppijanprofiilia. Nämä ovat 1) epätasainen yrittäjä, 2) rohkea ja suurpiirteinen kielenkäyttäjä, 3) edistynyt virheidenkarsija, 4) tarkkuuteen tähtäävä kielenkäyttäjä ja 5) lähes natiivi kielenkäyttäjä.
Resumo:
Julkaisu on syntynyt Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa suoritetun korkeakouluharjoittelun tuloksena. Alueellista maahanmuuttopolitiikkaa toteutetaan Itä-Suomessa kolmen maakunnan yhteistyönä. Selvitystyön tarkoituksena on ollut koota tuorein saatavilla oleva, koko Itä-Suomen alueen maahanmuuttajaväestöä koskeva tieto tiiviissä muodossa yhteen paikkaan. Selvityksessä Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maahanmuuttajaväestön tilannetta on taustoitettu lyhyellä Itä-Suomen väestönkehitystä kuvaavalla osiolla. Ulkomaalaisväestöä on tarkasteltu kuvaamalla sen määrää maakunnittain ja seutukunnittain. Myös humanitaarisin syin alueelle tulleiden määrää on kartoitettu. Lisäksi julkaisussa on eritelty Itä-Suomen ulkomaalaisväestöä kansalaisuuden, kielen ja sukupuolen mukaan. Ulkomaalaisväestön työllisyyttä on avattu tarkastelemalla työttömyysastetta maakunnittain ja seutukunnittain. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu työvoiman ulkopuolella olevan ulkomaalaisväestön määrää sekä ulkomaalaisten työnhakijoiden taustaa. Ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita on analysoitu keräämällä tietoa heidän määristään alueen yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksista. Opiskelun kansainvälistymisen tulevaisuutta ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia on lisäksi kartoitettu haastattelemalla oppilaitosten edustajia. Tässä julkaisussa maahanmuuttajalla tarkoitetaan ketä tahansa ulkomaalaistaustaista henkilöä. Ulkomaalaisuus voi määrittyä henkilön kansalaisuuden, kielen tai syntymävaltion mukaan.
Resumo:
Tutkimuksen aiheena ovat edistyneiden suomenoppijoiden virkkeiden ja lauseiden piirteet noin kahden vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Tarkasteltavat piirteet ovat virkkeiden korrektius, pituus ja rakenne sekä lausetasolla lausetyypit. Tutkimusaineistossa on neljä eri tarkasteluajankohtaa. Kolmena ensimmäisenä tarkasteluajankohtana analysoitavat tekstit ovat valvotuissa olosuhteissa kirjoitettuja tenttejä, neljäntenä valvomattomissa olosuhteissa kirjoitettua jotakin muuta tekstilajia. Tutkimuksessa on mukana viisi informanttia, jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat parhaillaan Turun yliopistossa suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa. Heidän äidinkielensä ovat englanti, unkari, japani, liettua ja venäjä. Aineisto on peräisin Turun yliopiston edistyneiden suomenoppijoiden korpuksesta. Toinen vertailuaineisto on itse kokoamani. Tutkimuksen teoreettinen tausta liittyy sekä toisen kielen omaksumiseen että syntaksiin. Toisen kielen omaksumisen teorioista käytän Larry Selinkerin 1970-luvulla kehittämää välikielen teoriaa. Välikieli on muuttuvaa ja siinä ilmenee runsaasti variaatiota. Syntaksin osalta käytän työssäni Ison suomen kieliopin nimeämiä lausetyyppejä. Virkkeiden ja lauseiden piirteitä tarkastellessani käytän myös Hakulisen, Karlssonin ja Vilkunan vuonna 1980 julkaistua kvantitatiivista tutkimusta suomen tekstilauseiden piirteistä. Kaikki informantit täyttävät esimerkiksi Yleisten kielitutkintojen kriteerien määritelmän taitavasta kielenkäyttäjästä. Heidän välillään on kuitenkin suuria eroja. Yksi informanteista tekee jonkin verran virheitä lauseiden ydinjäsenten käytössä, mikä haittaa välillä tekstin ymmärrettävyyttä. Neljän muun informantin virheet ovat enemmänkin epätyypillistä kielenkäyttöä eivätkä juuri haittaa ymmärtämistä. Kirjoituksen korrektius ei kuitenkaan takaa välttämättä sitä, että kirjoittajan teksti olisi lähellä natiivien kirjoittajien tekstiä. Muun muassa käy ilmi, että yhden hyvin korrektia suomea kirjoittavan informantin virkkeet ovat yli 50 %:ssa tenttivastauksista pelkkiä päälauseita ja että hänen virkkeidensä pituuksissa on vain vähän variaatiota, kun taas natiiveilla variaation määrä on suuri. Hänen teksteissään virheiden määrä kasvaa, kun virke koostuu useammasta lauseesta. Vastaavasti toinen, melko paljon pieniä virheitä tekevä informantti kirjoittaa vaihtelevia virkkeitä ja on virkkeiden pituuden ja rakenteen osalta lähempänä natiivia puhujaa. Eri lausetyypeistä intransitiiviset ja transitiiviset lauseet ovat selvästi yleisimpiä kaikkien informanttien teksteissä. Kahdella eniten vielä kehitysvaiheessa olevalla informantilla transitiivisten lauseiden käyttö kasvaa tarkastelujakson aikana ja vastaavasti kopulalauseiden käyttö vähenee. Edistyneimmiltä vaikuttavat kaksi informanttia käyttävät kopulalauseita melko vähän, mikä poikkeaa tenttien osalta selvästi natiivien teksteistä. Eksistentiaalilauseita taas he käyttävät noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin natiivit. Muita lausetyyppejä kaikki informantit käyttävät hieman. Aineistossa on genetiivialkuisia lauseita, tuloslauseita, kvanttorilauseita sekä yksi ilmiölause. Tarkasteltujen piirteiden pohjalta olen laatinut viisi erilaista oppijanprofiilia. Nämä ovat 1) epätasainen yrittäjä, 2) rohkea ja suurpiirteinen kielenkäyttäjä, 3) edistynyt virheidenkarsija, 4) tarkkuuteen tähtäävä kielenkäyttäjä ja 5) lähes natiivi kielenkäyttäjä.
Resumo:
Nykykulttuurille ominainen visuaalisuuden läpimurto heijastuu vahvasti kaikilla tavoilla meitä ympäröivään kulttuuriin. Tähän näkökulmaan liittyvä visuaalisen kulttuurin käsite voidaan liittää myös koulumaailmaan, sillä esimerkiksi oppikirjat ovat nykyään runsaasti kuvitettuja. Visuaalistuvan maailman myötä ihmisiltä edellytetään nykyään visuaalista lukutaitoa, jolla tässä tarkoitetaan visuaalisen kommunikaation edellyttämää kuva- ja medianlukutaitoa. Tämä tutkielma käsittelee yläkoulun ja lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjojen kuvitusta etiikan kokonaisuuksien ja erityisesti abortin teeman osalta sekä niiden yhteyttä paitsi visuaalisen lukutaidon vaatimukseen myös aborttia koskevaan arvokeskusteluun. Tutkielmassa käyttämäni aineisto koostuu kolmen Suomen suurimman kustantajan etiikan kursseille suunnittelemista oppikirjoista. Oppikirjoja aineistooni kuuluu yhteensä kuusi, ja näistä kirjoista kolme on tarkoitettu lukion etiikan kurssin opetukseen ja kolme puolestaan yläkoulun yhdeksännen vuosiluokan etiikan opetukseen. Tarkastelen näiden oppikirjojen visuaalista materiaalia sisällönanalyysin menetelmän avulla. Näin pyrin selvittämään, minkälaisia säännönmukaisuuksia abortin teeman kuvitukseen liittyy aineistooni kuuluvissa oppikirjoissa ja millä tapaa pyhittämisen logiikka ilmenee oppikirjojen kuvituksen kautta. Tutkielmassani tarkastelen ensinnäkin sitä, miten abortin teema on kuvitettu aineistooni kuuluvissa oppikirjoissa ja minkälainen kuva abortista rakentuu näiden oppikirjojen kautta. Toiseksi tutkielmani tehtävä on selvittää, millaisia maailmankuvan ja identiteetin rakentumisen aineksia oppikirjojen kuvituksen kautta nuorille välittyy. Tutkielmassani keskityn myös kuvaamaan sitä, millainen arvomaailma oppikirjoista heijastuu ja millainen suhde oppikirjoissa vallitsee niissä esitettyjen verbaalisten ja visuaalisten materiaalien välillä käyttäen hyväksi pyhyyttä ja visuaalista kulttuuria koskevaa aikaisempaa tutkimusta.
Resumo:
Lectio praecursoria Turun yliopistossa 17.11.2012.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Myymäläpromootiolla viitataan tässä tutkielmassa englanninkieliseen ’point-of-purchase’-termiin eli ostamisen hetkeen sijoittuvaan toimintaan ja markkinointiin. Myymäläpromootio kattaa kaiken myymälään sijoitetun myynninedistämismateriaalin. Kyseiset materiaalit kattavat muun muassa tilapäisesti ja pysyvämmin myymälään asetetut julisteet ja tuotteiden esillepanotelineet. Myymäläpromootion avulla kuluttaja saa tietoa sekä myymälästä että tuotteista. Myymäläpromootiota hyödynnetään nykyään aktiivisesti sekä kauppiaiden että teollisuuden puolesta etenkin päivittäistavarakaupassa, sillä kuluttajien ostopäätöksen teko on siirtynyt myymälään. Jopa kaksi kolmasosaa ostopäätöksistä tehdään vasta myymälässä. Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida myymäläpromootioiden roolia kuluttajien makeispusseihin liittyvässä ostopäätöksen teossa. Tutkielma tehtiin toimeksiantona Leaf Suomi Oy:lle (nykyisin Cloetta Suomi Oy). Tutkielman osaongelmien avulla selvitettiin, mitä tarkoitetaan myymäläpromootiolla ja millainen on kuluttajien ostopäätöksenteko myymälässä matalan sitoutumisen tuotteiden kohdalla. Lisäksi tarkastellaan miten kuluttajat kokevat myymäläpromootiot. Tutkielman pääasiallinen tutkimusote on laadullinen. Tutkielman empiirinen osuus koostuu kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisessä tarkastellaan teemahaastatteluiden avulla asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia myymäläpromootioista. Haastateltavat asiantuntijat ovat myymäläpromootioasiantuntija toimeksiantoyrityksestä, kaksi markkinointitoimiston asiantuntijaa sekä runsaasti myymälämarkkinointia harjoittava kauppias. Haastattelut analysoidaan teemoittelun avulla. Empiirisen osan toinen puoli on kvantitatiivinen ja koostuu standardoiduista kuluttajahaastatteluista, jotka suoritettiin Turun Kupittaan K-Citymarketissa. Haastattelujen avulla pyrittiin tarkastelemaan kuluttajien huomion kiinnittämistä myymäläpromootioihin sekä ostopäätöksentekoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset analysoidaan frekvenssein ja ristiintaulukoinnin avulla. Makeisten ollessa matalan sitoutumisen tuotteita, niitä ostetaan usein ennalta suunnittelematta, minkä vuoksi myymäläpromootion avulla voidaan vaikuttaa selkeästi kuluttajien ostopäätöksen tekoon. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta myymäläpromootiolla olevan tärkeä rooli useimpien kuluttajien ostopäätöksenteossa, vaikka he eivät itse sitä täysin tiedosta. Erittäin tärkeiksi tekijöiksi nousivat tuotteiden sijainti myymälässä, tuotteiden esillepano, hintatarjoukset sekä tuotepakkaus.
Resumo:
Merellinen terrorismi ja merirosvous nousivat turvallisuuspoliittiseen keskusteluun Somalian kautta. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvosto on käsitellyt niitä molempia aktiivisesti keskusteluissaan 2000-luvulta alkaen. Merellinen terrorismi ei esiinny niissä erillisenä ilmiönä, vaan se kuuluu terrorismiin yhtenä sen ulottuvuutena. Tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan terrorismia ja merirosvoutta YK:n määritelmien pohjalta. Tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko edellä mainitut ilmiöt trendejä turvallisuusneuvoston turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Molemmat ilmiöt on linjattu uhkiksi kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Terrorismi on ollut uhka jo vuosikymmeniä, mutta merirosvous on noussut sellaiseksi vasta vuonna 2012. Keskustelua kuvaavat neuvoston kotisivuilta löytyvät viralliset, sähköiset asiakirjat, joihin kuuluu päätöslauselmat, puheenjohtajan lausunnot, YK:n pääsihteerin raportit, puheenjohtajan ja pääsihteerin välinen kirjeenvaihto, lehdistölle annetut lausunnot, missioiden raportit ja vuosiraportit. Tarkastelussa keskitytään Somaliaan liittyvien asiakirjojen tarkasteluun. Haku on suoritettu kahdessa vaiheessa kolmen hakukategorian (Somalia, terrorismi ja merirosvous) avulla. Tuloksia tarkastellaan ensin aikasarja-analyysin avulla ilmiöiden muodostamien trendien kartoittamiseksi ajalla 1990–2012 ja ennustamiseksi ajalla 2013–2050. Lopuksi pohditaan ilmiöitä ja niiden muodostamia trendejä sekä niiden tulevaisuuden näkymiä kansainvälisen poliittisen taloustieteen (IPE) avulla.