Riistakameran arkipäiväistyminen ja näkyminen sosiaalisessa mediassa

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda riistakamera-laitteen arkipäiväistymisestä ja kulttuurisesta omaksumisesta sekä niihin liittyvistä vaiheista ensimmäinen suomenkielinen katsaus. Teknologioiden kulttuurisessa omaksumisessa ja muutoksessa käytön ja käyttäjäryhmien merkitys korostuvat. Historian lankojen yhdistelyn, asiantuntijalausuntojen, tutkimuskirjallisuuden ja sosiaalisen median havaintojen avulla tuotetaan uutta tietoa ja digitaalisen kulttuurin tutkimusta. Aineisto painottuu asiantuntijoiden sähköpostiviesteihin, neljään sosiaalisen median sovellukseen ja kolmeen keskustelufoorumiin. Riistakameran pitkät perinteet ulottuvat toissavuosisadalle saakka. Riistakameran verkkaisen jalostumisen jälkeinen juurtuminen ja kulutustottumusten ilmeneminen perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa tulevat tässä tutkimuksessa suomeksi ensi kertaa esiin tieteellisessä kontekstissa. Tutkimus noudattaa metodologisesti hermeneuttista tutkimustapaa. Tutkimuksen analysoinnin työkaluna on humanistisen tutkimuksen piirissä yleinen lähiluku. Kirjallisten tekstien tulkitseminen ja analysoiminen yksityiskohtaisesti kuvaa parhaiten lähilukua. Riistakameran juurten ja erityisesti käytön sekä muutosten yksityiskohtaisen tulkitsemisen kannalta hermeneuttinen tutkimustapa on otollinen. Lähiluvun analysoinnin kanssa se luo parhaimmat puitteet riistakameran kulttuurisen sulautumisen ymmärtämisessä ja tiedon lisäämiselle tässä digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa. Keskeisenä tutkimustuloksena on se, että riistakamera on kulttuurisesti täysin omaksuttu teknologinen kulutustuote. Tämä näkyy paitsi tehdyn laitteen avulla tehdyn tutkimuksen suurista määristä, erityisesti sen kasvavasta suosiosta Suomessa ja löydösten määristä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2016 riistakamera on muuttunut eläintutkimuksen ja riistan valvonnallisten motivaatioiden myötä ja suurten teknologiayritysten massatuotannon kautta tavallisen kansan laitteeksi. Käyttäjäryhmien ja käyttötapojen muovautuminen uusiin suuntiin jatkuu. Riistakameran yleisin ja kasvavin käyttötapa on Suomessa omaisuuden ja pihapiirin valvonta.

Riistakameran arkipäiväistyminen ja näkyminen sosiaalisessa mediassa

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda riistakamera-laitteen arkipäiväistymisestä ja kulttuurisesta omaksumisesta sekä niihin liittyvistä vaiheista ensimmäinen suomenkielinen katsaus. Teknologioiden kulttuurisessa omaksumisessa ja muutoksessa käytön ja käyttäjäryhmien merkitys korostuvat. Historian lankojen yhdistelyn, asiantuntijalausuntojen, tutkimuskirjallisuuden ja sosiaalisen median havaintojen avulla tuotetaan uutta tietoa ja digitaalisen kulttuurin tutkimusta. Aineisto painottuu asiantuntijoiden sähköpostiviesteihin, neljään sosiaalisen median sovellukseen ja kolmeen keskustelufoorumiin. Riistakameran pitkät perinteet ulottuvat toissavuosisadalle saakka. Riistakameran verkkaisen jalostumisen jälkeinen juurtuminen ja kulutustottumusten ilmeneminen perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa tulevat tässä tutkimuksessa suomeksi ensi kertaa esiin tieteellisessä kontekstissa. Tutkimus noudattaa metodologisesti hermeneuttista tutkimustapaa. Tutkimuksen analysoinnin työkaluna on humanistisen tutkimuksen piirissä yleinen lähiluku. Kirjallisten tekstien tulkitseminen ja analysoiminen yksityiskohtaisesti kuvaa parhaiten lähilukua. Riistakameran juurten ja erityisesti käytön sekä muutosten yksityiskohtaisen tulkitsemisen kannalta hermeneuttinen tutkimustapa on otollinen. Lähiluvun analysoinnin kanssa se luo parhaimmat puitteet riistakameran kulttuurisen sulautumisen ymmärtämisessä ja tiedon lisäämiselle tässä digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa. Keskeisenä tutkimustuloksena on se, että riistakamera on kulttuurisesti täysin omaksuttu teknologinen kulutustuote. Tämä näkyy paitsi tehdyn laitteen avulla tehdyn tutkimuksen suurista määristä, erityisesti sen kasvavasta suosiosta Suomessa ja löydösten määristä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2016 riistakamera on muuttunut eläintutkimuksen ja riistan valvonnallisten motivaatioiden myötä ja suurten teknologiayritysten massatuotannon kautta tavallisen kansan laitteeksi. Käyttäjäryhmien ja käyttötapojen muovautuminen uusiin suuntiin jatkuu. Riistakameran yleisin ja kasvavin käyttötapa on Suomessa omaisuuden ja pihapiirin valvonta.

”Naisellisen olennon suurin sulo on pehmeys ja miellyttäväisyys.” Käytösoppaat naisihanteen tuottajina Suomessa 1879–1915

Suomalainen yhteiskunta oli autonomian ajan lopulla murroksessa: teollistumisesta seurasi vähittäinen kaupungistuminen, sääty-yhteiskunta muuttui kansalaisyhteiskunnaksi ja kristillinen yhtenäiskulttuuri ja maailmankuva murtuivat. Tämä murros heijastui myös suomalaisen sukupuolijärjestelmän ja naisen aseman muutoksiin. Muuttuvassa yhteiskunnassa käsitykset sukupuolten välisestä suhteesta ja naisen asemasta sekä yleensäkin sukupuoliin liitetyt käsitykset ja ihanteet olivat kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Tätä keskustelua käytiin myös aikakauden käytösoppaissa, jotka ovat tämän tutkielman lähdeaineistona. Perehdyn tutkielmassa kahdeksan Suomessa vuosina 1879-1915 julkaistun suomenkielisen käytösoppaan tuottamaan naisihanteeseen. Käsittelen käytösoppaiden tuottamaa naisihannetta kolmen oppaista esiin nousevan teeman sekä niistä esiin nousevien diskurssien kautta. Näitä teemoja ovat naisen sisäinen olemus, naisen ulkoinen olemus sekä naisen kutsumus. Diskurssianalyysi taas on auttanut minua konstruktoimaan esiin oppaissa tuotettua naisihannetta, jota tarkastellessani olen kiinnittänyt huomioita, sekä tekstien pinnan merkityksiin, että sen sisäisiin merkityksiin. Yksittäisistä, mutta toistuvista sanoista ja sanavalinnoista sekä oppaiden yleisestä kielenkäytöstä rakentuu diskursseja, joiden avulla oppaissa on tuotettu, mutta toisaalta myös vahvistettu jo olemassa olevaa naisihannetta. Käytösoppaiden tuottama naisihanne ei siten ole vain joukko irrallisia merkityksiä vaan sillä on yhteys todellisuuteen. Käytösoppaissa esiin nousevista kolmesta teemasta sisäiseen olemukseen positiivisesti yhdistettyjä naisihanteen diskursseja ovat siveellisyys-, lempeys- ja sivistysdiskurssit, kun taas negatiivisina diskursseina esiin nousevat turhamaisuus, tunteellisuus ja miehekkyys. Naisen ulkoiseen olemukseen liittyvistä diskursseista käytökseen ja elämäntapoihin yhdistyviä diskursseja ovat siveellisyys, kehon hallinta ja terveys. Pukeutumiseen ja ulkonäköön taas liittyvät säädyllisyys- ja luonnollisuusdiskurssit sekä hyvän maun ja huomaavaisuuden diskurssit. Kolmanteen oppaista esiin nousevaan tee-maan eli naisen kutsumukseen yhdistyvät perheenemäntädiskurssi sekä toisaalta myös naimattomuusdiskurssi ja moraalinvartijadiskurssi.

Viittomakielen tulkkikoulutus Suomessa ja Ranskassa. Katsaus historiasta nykypäivään.

Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus viittomakielen tulkkikoulutuksen historiaan ja nykytilaan Suomessa ja Ranskassa. Tätä tarkoitusta varten havainnoitiin suomalaisia ja ranskalaisia viittomakielen tulkkikoulutuksia ja pohdittiin, mikä niissä on samanlaista ja erilaista. Viittomakielen tulkkaus on tiiviisti kietoutunutta viittomakielen ja kuurojen aseman kehitykseen, ja niitä on vaikea tarkastella erillisinä kokonaisuuksina. Tästä syystä tarkastelussa olivat lisäksi viittomakielen kehitys ja asema nyky-yhteiskunnassa. Tutkimusmenetelmänä oli tulkkikoulutusten opetussuunnitelmien strukturoitu havainnointi. Ensin vertailtiin suomalaisia koulutuksia toisiinsa ja sen jälkeen ranskalaisia koulutuksia toisiinsa. Viimeiseksi vertailtiin vielä suomalaisia koulutuksia ranskalaisiin. Vertailua helpotettiin taulukoimalla opetussuunnitelmista saadut tiedot uuteen muotoon vertailukriteerien perusteella. Tulkkikoulutusten kriteereiksi valikoitui yleistason kriteerejä, jotta tutkimusalue ei laajenisi liikaa. Taustalla oli ajatus siitä, että koulutuksissa on suuria eroavaisuuksia tutkintojen tasoista ja suomalaisten ja ranskalaisten koulutusjärjestemien erilaisuudesta johtuen. Ranskalaisia ja suomalaisia viittomakielen tulkkikoulutuksia lähdettiin tarkastelemaan kahden eri hypoteesin pohjalta. Ensinnäkin ajateltiin, että Ranskassa on pidemmät perinteet viittomakielentulkkien koulutuksessa, koska kuurojenopetus alkoi Ranskassa aikaisemmin kuin Suomessa. Toiseksi ajateltiin, että viittomakielen tulkkikoulutuksen ja tulkkauksen asema on yhtä vahva Suomessa ja Ranskassa. Tulkkauksen aseman ajateltiin kytkeytyvän yleisemmin kuurojen asemaan ja sitä tarkasteltiin lainsäädännön kannalta. Koulutusten vertailussa todettiin, että selvimmät samankaltaisuudet maiden koulutusten välillä löytyvät koulutusten luonteesta, hakuedellytyksistä, pääsykokeista ja harjoittelusta. Selvimmät erot liittyvät tutkinnon tasoon ja viittomakielentaitoon koulutukseen pääsyn edellytyksenä. Muut erot liittyvät opetuksen laajuuteen viittomakielessä ja tulkkausopinnoissa. Hypoteesien osalta todettiin, etteivät ne pitäneet paikkaansa. Suomessa järjestettiin ensimmäinen yhden viikonlopun pituinen viittomakielentulkkikurssi vuonna 1962. Ranskassa ensimmäinen, yhden viikon pituinen kurssi järjestettiin lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1981. Tämän perusteella kuurojenopetuksen pitemmillä perinteillä ei ole yhteyttä tulkkikoulutuksen aloittamiseen. Suomessa viittomakieli tunnustettiin perustuslaissa vuonna 1995. Lisäksi Suomessa on säädetty laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista sekä viittomakielilaki, jotka turvaavat paremmin kuurojen oikeuksia yhteiskunnassa. Ranskan kansallisessa lainsäädännössä on yksi laki vuodelta 2005, jossa viittomakieli tunnustetaan erilliseksi kielekseen, laki tasa-arvoisista kansalaisoikeuksista ja osallistumismahdollisuuksista vammaisille.

Kaikki irti metsästä : metsän käyttö ja muutos taigan reunalla itäisimmässä Suomessa erätaloudesta vuoteen 2000

Summary: Capitalizing on the forest : use, users and change in the forest in the wilderness economy on the edge of the taiga in Eastern Finland through the year 2000

Professionalismin dominanssi? : Juristit ja valtiovalta Suomessa

Ilpo Koskinen, Juri Mykkänen, Niilo Kauppi

Talonpoikainen etiikka ja kulutuksen henki : kotitalousneuvonnasta kuluttajapolitiikkaan 1900-luvun Suomessa

Summary: Peasant ethic and the spirit of consumption : from household advising to consumer policy in the 20th century Finland

Korkeakoulutuksen kasvu, lohkoutuminen ja eriarvoisuus Suomessa

Summary: Growth, fragmentation and inequality in higher education in Finland

Sähköiset julkaisut ja standardit : seminaari tutkijoille ja tietohuollon ammattilaisille Suomessa

Anna Leena Lind

Salat ja valat : vapaamuurarit suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisuudessa 1756-1996

Resumé: "Hemligheterna och ederna" : frimurarna i det finska samhället och i offentligheten 1756-1996

Kotirintaman aseveljeyttä : suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944

Zusammenfassung: Das Zusammenleben der finnischen Zivilbevölkerung und der deutschen Truppen in Nordfinnland in den Jahren 1941-1944

Lannoituksen vaikutus kuusikoiden kasvuun ja ravinnetilaan ojitetuilla turvemailla Pohjois-Suomessa

Summary: Effects of fertilization on tree growt and nutrient status of Norway spruce stands on drained peatlands in northern Finland