Unterwelten:Zu Leben und Werk von Gerhard Roth

An introduction to one of the most important German-speaking writers of the 20th and 21st century. With his literary cycles “Orkus” and “Die Archive des Schweigens” Gerhard Roth consolidated his status as one of the most important authors of contemporary German literature. For more than three decades, his literary oeuvre has been dedicated to the fight against neglecting historical responsibility. He is also an avid contributor to ongoing political debates. The study grants insights into the author’s work and demonstrates its role as an artistic tracing of the dark past. Gerhard Roth’s literary work can be read as a project, as an alternative to official historical interpretations and as a multilayered oeuvre that gives a voice to the persecuted, forgotten and alienated.

Sherman Alexie’s "The Toughest Indian in the World": Amalgamating the Oral and the Written Traditions

This article argues that The Toughest Indian in the World (2000) by Native-American author Sherman Alexie combines elements of his tribal (oral) tradition with others coming from the Western (literary) short-story form. Like other Native writers — such as Momaday, Silko or Vizenor — , Alexie is seen to bring into his short fiction characteristics of his people’s oral storytelling that make it much more dialogical and participatory. Among the author’s narrative techniques reminiscent of the oral tradition, aggregative repetitions of patterned thoughts and strategically-placed indeterminacies play a major role in encouraging his readers to engage in intellectual and emotional exchanges with the stories. Assisted by the ideas of theorists such as Ong (1988), Evers and Toelken (2001), and Teuton (2008), this article shows how Alexie’s short fiction is enriched and revitalized by the incorporation of oral elements. The essay also claims that new methods of analysis and assessment may be needed for this type of bicultural artistic forms. Despite the differences between the two modes of communication, Alexie succeeds in blending features and techniques from both traditions, thus creating a new hybrid short-story form that suitably conveys the trying experiences faced by his characters.

Les mondes imaginaires de Mélanie de Coster, une écrivaine en proie à la fantaisie

[es] En esta entrevista se pretende indagar en los mundos imaginarios de Mélanie de Coster, una escritora belga de literatura fantástica actual. Desde que publicase su primer libro en 2003, De Coster ha experimentado la fusión de elementos pertenecientes a la estética de lo fantástico con otros géneros haciendo de este su sello personal. Lo fantástico se revela así como una aproximación que no centra la acción narrada, sino que la enriquece aportándole elementos de sorpresa, de angustia o de misterio. En su novela más puramente fantástica, De l’autre côté des mondes, la trama principal adquiere incluso matices sociales. Todo ello resulta en una producción ciertamente heterogénea en la que lo fantástico se erige como hilo conductor. [es] This interview explores the imaginary worlds created by Mélanie de Coster, a Belgian writer of contemporary fantastic literature. Ever since she published her first book in 2003, De Coster has combined elements from the aesthetics of the fantastic with other genres, thus making this her personal trademark. The fantastic becomes then an approach which is not at the core of the story told, but it rather complements it by adding some features like surprise, anxiety or mystery. In her most recent novel, De l’autre côté des mondes, the main plot even includes some social worries. Eventually, the fantastic becomes the leading thread of such a heterogeneous production.

La fantasmatique du grand remplacement dans le roman français contemporain (Renaud Camus, Éric Zemmour, Michel Houellebecq)

L’imaginaire social français est aujourd’hui dominé par une peur lancinante. Au début du XXIe siècle, les angoisses démographiques et culturelles entretenues par une partie des intellectuels trouvent de nouvelles assises dans la popularisation de la fantasmatique du « grand remplacement », un scénario conspirationniste qui annonce un changement de population sur le territoire français où une civilisation orientale prend peu à peu la place des « idéaux occidentaux ». La littérature a la particularité de mettre en récit des représentations et des débats précis qui circulent dans l’imaginaire social. Cette étude évalue le travail d’invention spécifique à la littérature produit dans trois romans – L’Épuisant désir de ces choses de Renaud Camus, Petit frère d’Éric Zemmour et Soumission de Michel Houellebecq – qui créent, modifient et reconfigurent cette fantasmatique. Ces textes décrivent et anticipent la fin de la Ve République telle qu’elle est aujourd’hui connue, mais de façons différentes. Pour des raisons ethniques, civiques ou métaphysiques, ils laissent entendre que désormais « la France, c’est les autres! ».

La fantasmatique du grand remplacement dans le roman français contemporain (Renaud Camus, Éric Zemmour, Michel Houellebecq)

L’imaginaire social français est aujourd’hui dominé par une peur lancinante. Au début du XXIe siècle, les angoisses démographiques et culturelles entretenues par une partie des intellectuels trouvent de nouvelles assises dans la popularisation de la fantasmatique du « grand remplacement », un scénario conspirationniste qui annonce un changement de population sur le territoire français où une civilisation orientale prend peu à peu la place des « idéaux occidentaux ». La littérature a la particularité de mettre en récit des représentations et des débats précis qui circulent dans l’imaginaire social. Cette étude évalue le travail d’invention spécifique à la littérature produit dans trois romans – L’Épuisant désir de ces choses de Renaud Camus, Petit frère d’Éric Zemmour et Soumission de Michel Houellebecq – qui créent, modifient et reconfigurent cette fantasmatique. Ces textes décrivent et anticipent la fin de la Ve République telle qu’elle est aujourd’hui connue, mais de façons différentes. Pour des raisons ethniques, civiques ou métaphysiques, ils laissent entendre que désormais « la France, c’est les autres! ».

Contemporary children's literature and film : engaging with theory

Bringing together the voices of leading and emerging scholars, this book provides critical approaches for reading children's literature and film. It argues for the significance of theory for reading texts written and produced for young people and integrates a wide range of critical perspectives, including schema theory, theories of space and place, cultural globalization, feminism, ecocriticism, adaptation theory, postcolonialism, and posthumanism.

Irregular readers : Arthur Conan Doyle’s “six dirty scoundrels”, boyhood and literacy in contemporary Sherlockian children’s literature

Young adult (YA) literature is a socialising genre that encourages young readers to take up particular ways of relating to historical or cultural materials. The first decade of the twenty-first century witnessed a boom in Sherlockian YA fiction using the Conan Doyle canon as a context and vocabulary for stories focused on the Baker Street Irregulars as figures of identification. This paper reads YA fiction’s deployment of Conan Doyle’s fictional universe as a strategy for negotiating anxieties of adolescent masculinity, particularly in relation to literacy and social agency.

Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

National Identity and National Unity in Contemporary East Timorese Literature

Beginning with a panoramic analysis of the role played by East Timorese poets in the struggle for liberation from Portuguese and Indonesian colonial rule, this article examines the extent to which an East Timorese national identity and unity repeatedly featured in the poetry of the 1970s and 80s are represented in contemporary Timorese literary production. By reading the work of the novelist Luís Cardoso, and the poets Abé Barreto and Celso Oliveira, the article also assesses whether the independent nation envisioned earlier by those such as Borja da Costa, Fernando Sylvan and Xanana Gusmão, has been realised. In doing so, critical attention is brought to bear on the intimate relationship between the specific material and political circumstances of East Timor and the literature produced in colonial and postcolonial moments in the nation’s history.