Gestió de negoci : BAROGESTIÓN

La finalitat d'aquest projecte és la construcció d'una aplicació online per poder gestionar completament una empresa. Per a la seva realització s'ha desenvolupat un sistema en PHP sota Codeigniter adaptat per a ordinadors i dispositius mòbils. Es podrà genera factures, controlar les despeses, gestionar els teus contactes i obtenir estadístiques on vulguis i quan vulguis.

Etelä-Karjalan kuntien aineeton pääoma ja sen kehittämisen haasteet

Tämän kvalitatiivisin menetelmin suoritetun tutkimuksen tavoite on selvittää, mikä on aineettoman pääoman tila Etelä-Karjalan kunnissa ja mitkä ovat niiden aineettoman pääoman kehittämisen haasteet. Kunnat valittiin tutkimukseen kunta- ja palvelurakenneuudistuslaissa määrätyn kaupunkiseutusuunnitelman velvoitteen rajaamana. Tutkimuksen aineisto perustuu kuntien aineettoman pääoman raportteihin sekä kuntien johdolle tehtyihin puolistrukturoituihin haastatteluihin. Aineettoman pääoman raporttien analysointi on suoritettu kirjallisuusanalyysina henkilöstötilinpäätösmallia viitekehyksenä käyttäen, teoreettinen viitekehys on muodostettu kirjallisuusanalyysina aineettoman pääoman ja tietojohtamisen tutkimuskirjallisuudesta. Etelä-Karjalan kunnissa aineetonta pääomaa on osaaminen, koulu-tus, kuntien erilaiset prosessit ja järjestelmät sekä yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa ja kuntien maine. Kehittämishaasteita aineettomalle pääomalle asettaa kuntien henkilöstön eläköityminen, kuntien yhteistyön lisääntyminen ja erilaisten prosessien ja järjestelmien kehittäminen.

GSAI : gestió d'espais

L’aplicació GSAI et permet gestionar els diferents espais que existeixen a la teva empresa. Et dona la capacitat de crear els teus espais personalitzats. Aquests espais s’agrupen per entitats així pots diferenciar cada zona de la teva empresa. Cada usuari pot crear reserves dins d’un espai i esborrar-la si es necessari.

Puolustusvoimauudistus : analyysi diskurssien näkökulmasta

Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen toi syyskuussa 2010 esiin tarpeen toteuttaa puolustusvoimien perusteellinen uudistus pysyvien kustannussäästöjen aikaan-saamiseksi ja puolustusvoimien kustannustehokkuuden parantamiseksi. Poliittinen linjaus uudistuksen toteuttamisesta tehtiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjel-massa kesäkuussa 2011. Kenraali Puheloisen tekemän aloitteen ja erityisesti tammikuussa 2012 julkaistun puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin julkaisemisen jälkeen uudistuk-seen liittyvä julkinen keskustelu oli vilkasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää puolustusvoimauudistukseen julkisessa keskus-telussa liitettyjä merkityksiä. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen: mitä puo-lustusvoimauudistus merkitsee suomalaisessa yhteiskunnassa? Kysymykseen vastataan seuraavien alatutkimuskysymysten avulla: Mikä on puolustusvoimauudistuksen poliittinen, hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen konteksti? Miten puolustusvoimauudistusta on diskursiivisesti merkityksellistetty? Miten lehdistö uutisoi puolustusvoimauudistuksesta? Mitkä diskurssit ovat puolustusvoimauudistuksen merkityksellistämisessä hege-monisessa asemassa? Miten teksteissä tuotetaan ja ylläpidetään määrättyjen diskurssien hegemoniaa? Miten puolustusvoimauudistus vaikuttaa puolustusvoimien uudistamiseen tulevai-suudessa? Tutkimuksen teoreettiset taustaoletukset rakentuvat sosiaalisen konstruktivismin ja diskurs- situtkimuksen teorian pohjalle. Teoreettiset taustaoletukset ovat vaikuttaneet tutkimuksessa käytettyyn näkökulmaan puolustusvoimauudistuksesta ilmiönä. Taustaoletusten mukaisesti uudistukseen liitetyt merkitykset ovat pääosin kielellisesti tuotettuja. Puolustusvoimauudis-tus ilmiönä siis rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, minkä osalta tässä tutki-muksessa huomio kohdistetaan julkiseen keskusteluun. Aineiston analyysimenetelminä sovellettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja kriittistä diskurssianalyysiä. Teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sovellettiin uudistuksen poliittisen, hallinnollisen, taloudellisen ja kulttuurisen kontekstin määrittämisessä. Kriittistä diskurssi-analyysiä käytettiin selvitettäessä puolustusvoimauudistuksen merkityksiä, määritettäessä hegemonisia diskursseja ja kielellisiä keinoja ylläpitää diskurssien hegemoniaa. Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen. Aineisto, jonka analyysin perusteella sosiokulttuu-rinen konteksti määritettiin, koostuu aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista, tieteellisistä artikkeleista ja kirjallisuudesta sekä valtionhallinnon julkaisemista raporteista ja selonteois-ta. Toinen osa aineistosta koostuu puolustusvoimauudistuksen ympärillä käydystä julkises-ta keskustelusta. Julkisiksi keskustelijoiksi tutkimuksessa rajattiin puolustusministeriö, puolustusvoimat, eduskunta, tasavallan presidentit sekä lehdistö, joka rajattiin Helsingin Sanomiin. Julkinen keskustelu koostuu puheista, muistioista, esittelymateriaaleista ja lehti-kirjoituksista. Tutkimuksen perusteella syntyi kattava kuva puolustusvoimauudistukseen julkisessa kes-kustelussa liitetyistä merkityksistä. Keskustelussa rakennettujen merkitysten moninaisuu-desta oli kuitenkin havaittavissa kaksi merkityksellistämisen pääteemaa, jotka olivat talous ja puolustuskyky. Julkisessa keskustelussa puolustusvoimauudistusta on ensisijaisesti mer-kityksellistetty talouden ja puolustuskyvyn hegemonisten diskurssien avulla. Tämä tarkoit-taa sitä, että aineiston perusteella puolustusvoimauudistus ymmärretään ensisijaisesti uudis-tuksena, jonka tavoitteena on yhtäältä saada aikaan säästöjä ja parantaa puolustusvoimien kustannustehokkuutta, ja toisaalta turvata Suomen puolustuskyky myös 2020-luvulla. He-gemoniset diskurssit liittyvät toisiinsa siten, että julkisessa keskustelussa puolustusvoimien kustannustehokkuuden arvioidaan olevan edellytys sille, että puolustusvoimat kykenee yl-läpitämään Suomen sotilaallista puolustuskykyä.

Tulevaisuuden työkonepuomin globaali optimointi -esiselvitys

Monitavoiteoptimointia käytetään laajasti auto- ja lentokoneteollisuudessa suunnittelun apu-välineenä, mutta muuten sen käyttö ei ole vielä yleistynyt laajemmin. Tässä työssä on tarkoi-tus tehdä laaja esiselvitys monitavoiteoptimoinnista ja sen hyödyntämisestä työkonepuomien suunnittelun apuvälineenä. Työ tehtiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja projektiin osallistuvien FIMA ry:n jäsenten kanssa. Tulosten ja johtopäätösten perusteella tutkimusta tullaan mahdollisesti jatkamaan Tampereen teknillisen yliopiston tohtorikoulussa. Työssä selvitettiin mitä monitavoiteoptimoinnilla tarkoitetaan ja esitellään sen etenemisvai-heet. Lisäksi työssä esitellään lyhyesti kuusi monitavoiteoptimointiohjelmistoa pääominai-suuksineen sekä selvitetään ohjelmistolisenssien hintoja. Työssä optimointiin perehdyttiin teleskooppipuomin jatkoksen case -tutkimuksen avulla. Ni-velpuomit ja nivel- ja teleskooppipuomien yhdistelmät rajattiin työn ulkopuolelle. Työssä muodostettiin teleskooppipuomin jatkoksen poikkileikkauksen optimointityökalu. Sen avulla voidaan laskea luotettavasti optimit mitat painon suhteen niin, että lommahdusrajoitteet, tai-vutusvastus sekä taipuma otetaan huomioon ja samalla voitiin arvioida optimointiprosessin etuja ja haittoja. Optimoinnin tuloksia voidaan käyttää edelleen monitavoiteoptimoinnin lähtö-arvoina. Optimointi tehtiin Matlabin avulla ja tulokset verifioitiin AGIFAP -elementtimenetelmäohjelmistolla. Optimoituja tuloksia tutkittiin edelleen Femap -elementtimenetelmäohjelmistolla, jolla haettiin vuorovaikutussuhteita monitavoiteoptimoinnin tueksi. FE -analyysien avulla muodostettiin kaksi apuohjelmaa optimoinnin tueksi. Työssä havaittiin, että teleskooppipuomin jatkoksen optimointi vaatii FE -analyysiohjelmiston rinnalleen, jotta voidaan varmistua rakenteen kestävyydestä ja optimoida väsymiskestävyyt-tä. Liukupalojen vaikutus teleskooppipuomin käytökseen sekä väsymiskestävyyden optimoin-ti vaatii jatkotutkimusta.

Sermones diversi.

En bas du f. 1, note du XVe s.: "Ad usum fratris Ludovici [...] [conven]tus Compendiensis ordinis fratrum predicatorum", de la même main que celle qui a écrit le titre du ms. en tête. Il s'agit probablement d'un moine du couvent dominicain installé à Compiègne vers 1254. Compiègne.

L'Heptaméron [par MARGUERITE DE VALOIS].

Commençant par : «... femmes qui estoient venues longtemps apres, leur avoient conté que l'ours avoit tué tôus leurs serviteurs... » et finissant par : «... Nicolas estoit dedans, qui ne faisoit gueres que d'entrer. Le president... » . Incomplet au commencement et à la fin.

Cómo proyectar tu flujo de caja

Bogotá Emprende

Cómo aprovechar los servicios de Bogotá Emprende : Diez (10) tips

Bogotá Emprende

Etiqueta Empresarial

Bogotá Emprende

Protocolo empresarial : Cartilla práctica

Bogotá Emprende

Convierte tu idea en una oportunidad empresarial: Documento para descargar

Bogotá Emprende

Programa de orientación vocacional y proyecto de vida "Da la Talla"

Gestión del Conocimiento

L'influence des traumas psychologiques sur l'intervention en toxicomanie

Il est possible qu’une personne qui consulte pour un problème d’utilisation de substances souffre également d’un problème associé à un état de stress post-traumatique ( ESPT ). Plusieurs auteurs croient qu’il existe un lien expliquant cette co-morbidité. Voilà pourquoi plusieurs hypothèses ont été formulées pour expliquer le lien entre un trouble tel que celui lié à l’utilisation de substance (TUS) pouvant exister avant l’ESPT, la vulnérabilité suite au TUS, ainsi que l’automédication. Plusieurs recherches proposent deux types d’interventions afin d’aider les personnes aux prises avec cette double problématique. La première consiste à traiter les deux problèmes séparément alors que la seconde, préconise une approche intégrée et simultanée. Puisque les écrits conseillent davantage un traitement intégré, il y aura une présentation d’une de ces formes de traitement nommé « À la recherche de la sécurité ». Le volet académique visait à comprendre le lien existant entre le TUS, les traumas psychologiques et l’ESPT ainsi que les différentes formes d’interventions pour aider les personnes ayant cette co-morbidité. Nous avons utilisé un module du programme « À la recherche de la sécurité » récemment traduit en français afin de vérifier sa mise en application et l’appréciation qu’en ont fait cinq usagers du Centre Dollar-Cormier-Institut universitaire sur les dépendances (CDC-IUD) ayant vécu un traumatisme au cours de leur vie. En conclusion, il sera démontré dans nos résultats que les hypothèses quant au lien de comorbidité sont effectivement présentes dans la réalité des personnes ayant un ESPT et un TUS, et qu’une intervention intégrée offre des points positifs autant pour l’usager que pour l’intervenant.