Sotilaslentäjien fyysiseen toimintakykyyn liittyvien tutkimusten menetelmät maanpuolustuskorkeakoulun opinnäytetöissä

Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään sotilaslentäjien fyysistä toimintakykyä käsittelevien opinnäytetöiden tutkimusmenetelmiin. Tarkoituksena on selvittää, mitä tutkimusmenetelmiä tutkimukseen valituissa kandidaatintutkielmissa ja pro gradu - tutkielmissa on käytetty. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään tutkimusmenetelmien hyötyjä ja rajoitteita, pohtimaan opinnäytteiden asetelmia suhteessa tutkimusmenetelmiin sekä selventämään fyysisen toimintakyvyn terminologiaa. Tutkielma on teoreettinen ja luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty perinteistä eli narratiivista kirjallisuuskatsausta. Käsittelyyn valittiin 15 kandidaatintutkielmaa ja 20 pro gradu -tutkielmaa, jotka liittyvät sotilaslentäjien fyysiseen toimintakykyyn. Opinnäytteet ovat valmistuneet vuonna 2003 tai sen jälkeen. Opinnäytteistä tehtiin havaintoja, joiden pohjalta pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Kandidaatintutkielmissa päätutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta. Tutkielmista 13 oli teoreettisia ja kaksi sisälsi suppean empiirisen tutkimuksen. Pro gradu - tutkielmista 17 oli empiirisiä ja kolme teoreettisia. Tutkielmista neljä oli luonteeltaan kvalitatiivisia, 10 kvantitatiivisia ja kuudessa kvantitatiivisen menetelmän tukena oli käytetty kvalitatiivisia menetelmiä. Termit fyysinen toimintakyky ja fyysinen suorituskyky rinnastettiin tutkimuksissa usein keskenään. Kandidaatintutkielmien kirjallisuuskatsaukset ovat tarkoituksenmukaisia kandidaatintutkielman ohjemittaan ja tutkielman tekemiseen käytettävissä olevaan aikaan nähden. Pro gradu -tutkielmia ohjaa empiiriseen suuntaan tutkielmien aihepiiri. Empiirisille tutkimuksille on sopinut usein parhaiten kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aihepiiriä ajatellen on kuitenkin syytä muistaa, että fyysiseen toimintakykyyn voidaan vaikuttaa lähinnä fyysisen kasvatuksen kautta. Tämän suunnittelua ja toteutumista voisi tutkia tarkemmin kvalitatiivisten menetelmien avulla. Terminologian osalta fyysinen suorituskyky olisi tutkielman perusteella loogisinta ymmärtää fyysisen toimintakyvyn alakäsitteenä.

An Overview of the Cleantech Sector - Evaluating Environmental Indicators

The purpose of the thesis is to give an overview of the cleantech sector and to give an answer how cleantech companies can evaluate the environmental sustainability of their business by utilizing various indicators and measures. The thesis is a literature study and it is based on a secondary data. Thesis presents the definitions to cleantech as well as its history and the main industries. Cleantech market overview in Finland and worldwide is also introduced. Furthermore, various indicators are presented in order to evaluate the environmental sustainability of companies' business. In the end, indicators used in cleantech sector are evaluated. As a result, the thesis presents the following methodologies that can be used in evaluating the environmental sustainability in the cleantech sector: Sustainability assessment framework, Environmental value analysis, COMPLIMENT - Environmental performance index for industries and Environmental assessment for cleaner production. More tools are still needed to evaluate environmental sustainability in the cleantech sector.

Johdanto : tilallinen arki, visuaaliset menetelmät ja tutkijan rooli

Teema: Lasten ja nuorten elinympäristöjä tutkimassa.

Psykologinen vaikuttaminen : vaikuttavuuden arvioinnin viestinnällinen tarkastelu

Informaatio-operaatiot ovat nousseet viestintäteknologian kehityksen kautta sotilaallisen kiinnostuksen keskiöön. Informaatio-operaatioiden kattokäsitteen alle kuuluu myös psykologinen vaikuttaminen. Kuten muissakin sotilaallisen toiminnan funktioissa, myös psykologisessa vaikuttamisessa tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksen mittaaminen ja arviointi nähdään yhä tärkeämpänä. Tässä tutkimuksessa psykologista vaikuttamista tarkastellaan viestinnän näkökulmasta. Viestinnän tavoitteena on tyypillisesti pyrkiä vaikuttamaan viestin vastaanottajan ajatuksiin, asenteisiin, käsitykseen ja toimintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa konkreettisia havaintoja ja niistä johdettuja keinoja psykologisen vaikuttamisen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Siten tutkimuksen tutkimusongelmaksi muodostui: ”Miten psykologisen vaikuttamisen vaikuttavuutta voidaan arvioida”. Tutkija lähestyi ongelmaa laadullisen tutkimusstrategian kautta. Keskeisimmän tutkimusongelman ratkaisuna oletettiin olevan viestinnälliset käytännöt. Toisin sanoen, vaikuttavuuden arvioinnin oletettiin olevan sidoksissa psykologisen vaikuttamisen viestinnällisiin valintoihin. Tutkimus toteutettiin teoriaohjaavasti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittu aineisto käsitteli psykologisia operaatioita toisen maailmansodan loppuvuosilta tähän päivään. Lopulta tutkimusraporttiin päätyi kaksi näytettä, joiden avulla yhtäältä tutkittiin vaikuttamisen viestinnällisiä lähtökohtia ja toisaalta pyrittiin havainnoimaan vaikuttavuuden arviointiin liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan pitää sitä, että vaikuttavuuden arviointi voidaan jakaa suoriin, epäsuoriin ja monimenetelmäisiin arvioinnin lähestymistapoihin. Toisena keskeisenä tuloksena voidaan mainita, että vaikuttajan valitsema viestinnällinen lähestymistapa on sidoksissa vaikuttavuuden arviointiin. Psykologiseen vaikuttamiseen tähtäävän viestinnän rakentaminen kaksisuuntaisen viestintäkäsityksen mukaiseksi näyttäisi mahdollistavan useampien viestinnän areenoiden muodostumisen. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että viestinnän rakentaminen kaksisuuntaisen periaatteen mukaiseksi tuottaa useampia sellaisia vuorovaikutuksen areenoita, joiden sisällä voidaan hyödyntää monimenetelmäisiä vaikuttavuuden arvioinnin keinoja. Monimenetelmäisen tiedonkeruun ja analysoinnin voidaan olettaa antavan entistä tarkempaa tietoa kohdesysteemin asenteiden, arvojen ja toiminnan muutoksesta.

Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden laadun arvioinnin ja kehittämisen työkalut sekä ei-käyttäjäselvitys

Hanna Kaistin esitys Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi -seminaarissa Helsingissä 3.12.2013.

Riskien arvioinnin hyödyntäminen yrityksen tietoturvaohjeiston uudistamisessa

Tietoturvallisuus on prosessi, jonka tavoitteena on turvata yrityksen liiketoiminnassa käytettävän tiedon luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Tietoturvallisuutta johdetaan hallintajärjestelmällä, johon riskien arviointi ja tietoturvaohjeisto kuuluvat. Työssä tutkitaan, kuinka tietoturvaohjeiston dokumentteja voidaan kehittää tietoturvariskien arvioinnin avulla. Työn käytännön osuudessa suoritetaan Kemppi-konsernissa tietoriskien arviointi, jonka perusteella uudistetaan konsernin tietoturvaohjeistoa ja annetaan jatkosuositukset tietoturvallisuuden kehittämisestä.