Naiset, identiteetti ja moderni rahatalous

Kirjallisuusarvostelu

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009

Kyrönjoen yläosan vesistötöiden vaikutusta joen ja suiston kalatalouteen selvitettiin vuoden 2009 vapaa-ajan- ja ammattikalastustiedusteluilla. Vapaa-ajankalastusta tiedusteltiin erikseen joki- ja suistoalueella satunnaisilta lähialueen kotitalouksilta ja alueella mökkejä omistavilta kotitalouksilta. Vapaa-ajan kalastusta koskeva postitiedustelu lähetettiin lähes 3100 kotitaloudelle, joista vastasi 68 %. Suistoalueen ammattikalastusta tiedusteltiin alueella asuvilta Maa- ja metsätalousministeriön ammattikalastajarekisteriin kuuluneilta kalastajilta. Aiemmin vastaavia kalastustiedusteluja on tehty vuosien 1996, 2000, 2003 ja 2006 kalastuksesta. Vuonna 2009 jokialueella oli kalastanut 8 % ja suistoalueella 25 % vastanneista kotitalouksista. Vastanneista ammattikalastajista 44 % (12 kpl) oli kalastanut suiston tutkimusalueella. Tiedustelualueella vapaa-ajankalastukseen osallistui noin 4600 henkilöä runsaasta 2600 ruokakunnasta. Jokialueella kalastus oli useimmiten jokamiehenoikeudella tapahtuvaa ongintaa tai pilkintää. Suistoalueella käytettiin sen sijaan paljon verkkoja ja vapaa-ajankalastus perustui yli puolella vastanneista osakaskunnalta hankittuun lupaan. Jokialueella vapaa-ajankalastajien saalis oli lähes 28 000 kg ja suistoalueella runsaat 55 000 kg. Suistoalueelta saatu ammattikalastajien saalis oli runsaat 35 000 kg. Ammattikalastajien kokonaissaalis ja kalastajakohtainen saalis vähenivät merkittävästi vuodesta 2006 vuoteen 2009 rysillä tapahtuneen kuorepyynnin loppumisen takia. Kuoretta ei vuonna 2009 pyydetty menekin puutteen takia, kun paikallinen rehutehdas lopetti toimintansa. Rysillä on aiempina vuosina saatu yli 90 % ammattikalastuksen kokonaissaaliista, mutta vuonna 2009 rysillä saatiin saaliista noin puolet. Vuonna 2009 made oli arvokkain saalislaji suiston vapaa-ajankalastuksessa, siika suiston ammattikalastuksessa ja hauki jokialueen vapaa-ajankalastuksessa kalastajahinnoilla laskettuna.

Osa-aikaisen työvoiman samaistuminen organisaatioon : sosiaalinen identiteetti yksilön ja yrityksen välisen suhteen rakentajana

Osa-aikainen työvoima on noussut merkittäväksi työntekijäryhmäksi monilla aloilla täysipäiväisesti työskentelevien rinnalle. Samalla, kun talouden kasvavat paineet tehokkuuteen ja joustavuuteen korostavat osa-aikaisen työvoiman käytön hyötyjä ja osa-aikaisuus on merkittävä tekijä organisaatioiden toiminnassa, on perusteltua kiinnittää huomiota osa-aikaisten työntekijöiden kokemuksiin ja rooliin organisaatiossa. On mielenkiintoista tutkia miten osa-aikaiset työntekijät näkevät itsensä osana organisaatiota ja kuinka suhde työnantajan ja työntekijän välillä rakentuu osa-aikaisessa työsuhteessa, jossa kontaktipinta yritykseen on rajallinen. Tämä tutkimus tarkastelee osa-aikaisten työntekijöiden identiteetin rakentumista osana organisaatiota sekä samaistumisen muodostumista ja kehittymistä osa-aikaisessa työsuhteessa. Tämä tutkimus korostaa sitä, että työnantajaan luotu suhde voi olla tärkeä ja monella tavalla merkityksellinen, vaikka työsuhde olisi lähtökohtaisesti väliaikainen eikä työntekijää pyritä sitouttamaan yritykseen loppu urakseen. Samaistuminen on luottamukseen ja tunteeseen perustuva syvällinen ja merkityksellinen suhde, joka muodostetaan sellaisiin kohteisiin, jotka ovat yksilön identiteetille tärkeitä ja joiden kautta yksilö määrittelee itseänsä. Tämä tutkimus käsittelee identiteetin muodostumista sekä samaistumista dynaamisina, jatkuvassa liikkeessä olevina prosesseina. Sosiaalinen identiteetti muodostuu vuorovaikutuksessa yksilön kokemusten ja ympäristöstä nousevien merkitysten muokkaamana. Sosiaalinen identiteetti ja samaistuminen ovat yhteydessä toisiinsa ja siinä tapauksessa, että työstä nouseva identiteetti on työntekijälle keskeinen, voidaan puhua organisaatioon samaistumisesta. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla kohdeorganisaation osa-aikaisia työntekijöitä. Teemahaastatteluiden pohjalta on muodostettu kolme tarinaa siitä, millaista on työskennellä osa-aikaisena organisaatiossa. Näiden tarinoiden sekä teoreettisen viitekehyksen avulla luodaan tietoa siitä miten osa-aikaisten työntekijöiden identiteetti rakentuu sekä miten osa-aikaiset kokevat samaistuvansa työnantajaorganisaatioon. Aineiston analyysi osoittaa, että osa-aikaisten työntekijöiden samaistuminen muodostuu ensisijaisesti organisaation sisäisiin, pienempiin kohteisiin, laajemman työantajatason jäädessä etäiseksi. Työsuhteen keston havaittiin vaikuttavan samaistumiseen negatiivisesti työn ulkopuolisen elämän ja kriittisen organisaation tarkastelun heikentäessä koetun samaistumisen voimakkuutta. Myös etenemis- ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys sekä osa-aikaisuuden näkeminen väliaikaisena elämänvaiheena muodostavat haasteita vahvan samaistumisen syntymiselle.