133 resultados para aikuiskoulutuksen tilastot
Resumo:
Tässä aikuiskasvatuksen pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin suomalaisten työikäisten kokemaa työhön tai ammattiin liittyvää koulutustarvetta. Tutkielman tavoitteena oli kuvata työhön tai ammattiin liittyvää koulutustarpeen ilmiötä yksilön näkökulmasta ja tarkastella siihen liittyviä tekijöitä. Työhön ja ammattiin liittyvällä eli ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitettiin koulutusta, jota lisätään tai täydennetään aikaisemmin suoritettua ammatillista koulutusta. Teoreettisena viitekehyksenä oli koulutustarve ja -motivaatio sekä työelämän muutos ja epävarmuustekijät. Lisäksi kuvailtiin aikuiskoulutuksen käsitettä ja koulutukseen osallistumista, jotka ovat kiinteästi yhteydessä ammatilliseen lisäkoulutukseen. Tutkimus oli kvantitatiivinen. Analyysiosuudessa kuvailtiin koulutustarpeen ilmenemistä, siihen yhteydessä olevia tekijöitä, koulutukseen osallistumisen esteitä sekä siitä saatavia odotettuja hyötyjä. Tutkimus osoitti, että koulutustarve on yksilöllistä ja käsitteenä laaja. Aineistona oli Tilastokeskuksen keräämä Aikuiskoulutustutkimus 2012 -aineisto (N = 4 114), johon haastateltiin 18–69-vuotiaita henkilöitä. Aineiston analyysiin käytettiin ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysiä, Kruskall-Wallisin ja Friedmanin testejä. Tuloksista käy ilmi, että noin vajaa puolet työikäisistä koki työhön tai ammattiin liittyvää koulutustarvetta ja heistä enemmistö oli naisia. Suurimmat koulutustarvetta kokevat ryhmät olivat 25–34-vuotiaat sekä alemmat ja ylemmät toimihenkilöt. Työhön ja ammattiin liittyvä koulutustarve kohdistui useimmin johtamiseen ja hallinnointiin, tietotekniikkaan, terveyden- ja sairaudenhoitoon, vieraisiin kieliin sekä rakennus- ja maanmittaustekniikkaan. Myös koetuilla työelämän epävarmuustekijöillä oli yhteyttä koulutustarpeen kokemiseen. Neljä vastaajaa kymmenestä piti todennäköisenä työtehtäviensä merkittävää muutosta seuraavien viiden vuoden aikana ja kolmannes vastaajista koki työttömyyden tai lomautuksen uhkaa. Koulutushalukkaiden koulutukseen osallistumisen esteinä olivat useimmiten ajan käyttöön liittyvät tekijät, kun taas koulutushaluttomien ensisijainen syy osallistumattomuudelle oli koulutuksen kokeminen tarpeettomana. Työhön tai ammattiin liittyvää koulutustarvetta kokevat uskoivat, että lisäkoulutus auttaisi uuden työpaikan saannissa, uralla etenemisessä ja nykyisten työtehtävien hoitamisessa.
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta vuodesta 2000 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa ilmestyvistä aikakauslehdistä vuodesta 1999 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa ilmestyvistä sanomalehdistä vuodesta 1999 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista musiikkiäänitteistä vuodesta 1995 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetuista nuottijulkaisuista vuodesta 1991 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista puheäänitteistä vuodesta 1995 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista moniviestimistä (multimedia) vuodesta 1991 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista pienpainatteista, julisteista, toimintakertomuksista ja kunnallisista julkaisuista vuodesta 1991 lähtien. Pienpainatelehdet sisältyvät tilastoon vuodesta 2014 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetuista karttajulkaisuista vuodesta 1991 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista dia-, kalvo- ja filmikorttisarjoista vuodesta 1991 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta vuodesta 2000 lähtien
Resumo:
Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa ilmestyvistä aikakauslehdistä vuodesta 1999 lähtien