@titmeister Twitteriss��. Henkil��br��ndin rakentuminen Arman Alizadin Twitter-profiilissa.

Tutkielmassa perehdyt����n esiintyj��n�� ja tuottajana tunnetun Arman Alizadin henkil��br��ndiin ja sen rakentumiseen h��nen Twitter-profiilinsa kautta. Henkil��br��nd��ys voidaan t��ss�� k��sitt���� itsens�� esilletuonnin strategiaksi, joka t��ht���� esimerkiksi n��kyvyyden ja taloudellisen hy��dyn saavuttamiseen. Tarkoitukseni on selvitt���� millaisena Alizadin henkil��br��ndi Twitteriss�� n��ytt��ytyy ja millaisia keinoja h��n k��ytt���� henkil��br��ndins�� rakentamiseksi ja yll��pit��miseksi. Tarkastelen my��s sit��, miten Alizadin henkil��br��ndi suhteutuu henkil��br��nd��ykseen liitettyihin vaatimuksiin ja ominaisuuksiin. Lis��ksi k��sittelen henkil��br��nd��yksen suhdetta ty��h��n ja mediaty��n murrokseen. Pohdin Alizadin ja h��nen Twitter-seuraajiensa v��list�� vuorovaikutusta ja sen vaikutusta Alizadin henkil��br��ndiin. Tutkimusaihettani kehyst���� mediakonvergenssin k��site, joka voidaan ymm��rt���� medioiden, tuottajien ja vastaanottajien l��hentymisen�� ja yhdentymisen��. Tutkielman aineisto koostuu Alizadin twiiteist�� ja uudelleentwiittauksista kolmen kuukauden ajalta kev����lt�� 2015. Aineisto on k��yty l��pi ja kategorisoitu k��ytt��en metodina sis��ll��nanalyysia.

Kirjoittaja kaikille tai ei kenellek����n. Kirjailijaidentiteetin rakentuminen Karl Ove Knausg��rdin Taisteluni-romaanisarjan Viidenness�� kirjassa.

T��m��n pro gradu -tutkielman aiheena on min��kertojan kirjailijaidentiteetin rakentuminen norjalaiskirjailija Karl Ove Knausg��rdin Taisteluni-romaanisarjan viidenness�� osassa eli Viidenness�� kirjassa (2015). Tutkielma tarjoaa poikkeuksellisen tulokulman paitsi v��h��n tutkituun ja yhteiskunnallisesti merkitt��v����n kirjalliseen ilmi����n, my��s sosiologiseen identiteettitutkimukseen. Sen tarkastelun kohteena on, miten kirjailijaidentiteetti�� kerrotaan Knausg��rdin kaunokirjallista romaania ja omael��m��kertaa yhdist��v��ss�� teoksessa. Tutkielma asemoituu kirjallisuussosiologian kent��lle ja hy��dynt���� narratiivisen identiteettitutkimuksen periaatteita. Elina Jokisen teoksessaan Vallan kirjailijat (2010) j��sent��m��t kirjailijaidentiteettityypit (viimeiset romantikot, moderni kirjailijatyyppi ja postmodernit ammattikirjoittajat) ovat sen keskeisin teoreettinen viitekehys. Tutkielman metodi on narratiivinen tekstianalyysi. Siihen kiinnittyy dialoginen eli aineiston kanssa vuoropuhelua k��yv�� lukutapa, jonka apuv��lineit�� ovat kerronnan performatiivisia toistoja etsiv�� lukutapa sek�� fokalisaation eli kertojan����nen k��site. Tutkielmassa hahmottuu min��kertoja, jonka kirjailijaidentiteettiprojekti perustuu kirjoittamisen sis��syntyiselle pakolle eli romanttiselle kirjailijan kutsumukselle. Min��kertoja esitt���� kirjailijaidentiteettins�� kehityksen selviytymistarinana, jota l��pivalaisevat kaunokirjalliset metaforat. Tutkielmasta voi samailla havaita, ett�� Knausg��rdin kerronnassa kirjailijuuden saavuttaminen edellytt���� ����rikokemuksia ja -ajatuksia. Tutkielmassa kuvataan min��kertojan kokemaa ep��varmuutta ja ulkopuolisuutta narratiivissa esiintyviin toisiin n��hden, mist�� voi vapautua vain kirjoittamisen avulla. Kuitenkin tutkielmassa hahmottuu my��s saavutetun kirjailijuuden problematisoiva vaikutus min��kertojan ammatti-identiteettiin. T��m�� ilmenee kerronnassa moninaisina julkisen ja yksityisen el��m��n kipupistein��. Tutkielman tuloksia on mahdollista hy��dynt���� paitsi Knausg��rdin romaanisarjaa koskevassa jatkotutkimuksessa, my��s t��m��n autofiktiivist�� min���� ja julkista min���� koskeviin erontekoihin. Tutkielma tarjoaa my��s poikkitieteellisesti j��sentyneen kirjailijaidentiteettinarratiivin mallin, jossa otetaan huomioon kaunokirjallisuuden omalakisuus. Siten se on yksi avauksista ymm��rt��v��mp����n kirjallisuussosiologiseen kirjailijaidentiteetti- ja omael��m��kertatutkimukseen.

Miten yhdeks��sluokkalaiset kirjoittavat kielest��? Kielitietoisuuden rakentuminen kirjoittamalla

T��ss�� tutkielmassa selvit��n, mit�� kielitietoisuus k��yt��nn��ss�� tarkoittaa ja miten sit�� voidaan rakentaa kielen avulla. Aineistonani k��yt��n kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa teett��mi��ni kirjoitelmia sek�� opetusryhmiss�� seuraamillani tunneilla kirjoitettuja kentt��muistiinpanoja. Analysoin kirjoitelmia sis��ll��nanalyyttisesti sek�� dialogisen ja poststrukturalistisen analyysin avulla. L��ht��kohtana tutkimukselleni ovat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan k��ytt����n porrastetusti elokuusta 2016 l��htien. Uudessa opetus��suunnitelmassa huomioidaan erityisesti kielitietoisuus, eli kouluista pyrit����n tekem����n kielitietoisia yhteis��j��, joissa kielist�� puhutaan avoimesti ja kielten merkitys tunnustetaan aiempaa laajemmin. Tutkimukseni teoriataustana k��yt��n Lev Vygotskin sosiokulttuurista n��kemyst�� kielest�� ja tietoisuudesta ja Mihail Bahtinin dialogista kielik��sityst��. Vygotskin ja Bahtinin mukaan merkitykset rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmisen tietoisuus ei ole yksi ja pysyv�� kokonaisuus, vaan se on moni����ninen ja jatkuvasti muuttuva. Moni����nisyydell�� Bahtin tarkoittaa sit��, ett�� tietoisuus muodostuu erilaisten ����nten v��lisest�� dialogista. Yksil��n tietoisuuteen vaikuttavat siis tilannekohtaisten muuttujien lis��ksi kaikki aiemmat vuorovaikutustilanteet. Tutkimusaineistoani analysoimalla selvitin, ett�� oppilaiden kielitietoisuus on hyvin moni����ninen, sill�� siihen vaikuttavat niin koulu, media, koti kuin kaveritkin. Oppilaiden tietoisuuksissa kuuluu monia autoritaarisia ����ni��, jotka vaikuttavat oppilaiden k��sityksiin ja asettavat oppilaiden kielenk��yt��lle erilaisia rajoituksia. Oppilaiden kielitietoisuus on my��s hyvin monikielinen, sill�� oppilaat kuulevat ja k��ytt��v��t p��ivitt��in monia kieli�� sek�� kavereiden ja perheen kesken ett�� medioiden parissa. Tietoisuus ymp��rist��n moni-kielisyydest�� n��ytti kirjoitelmien perusteella rakentuvan kirjoittamisen edetess��. Dialogista ja poststrukturalistista analyysia on aiemmin sovellettu l��hinn�� toisen kielen oppimisen konteksteissa ja kieli-identiteetin tutkimuksessa. Ne sopivat kuitenkin hyvin my��s nuorten kielitietoisuuden tutkimiseen laajemmassa kielenk��yt��n kontekstissa, ja rinnakkain sovellettuna analyysimetodit tukivat hyvin toisiaan. Tutkimuksellani pyrin tarjoamaan konkreettisia v��lineit�� kielitietoisuuden edist��miseksi kouluissa. Kirjoitelmien teht��v��nannon tyyppinen kirjoitusteht��v�� auttoi hyvin oppilaita erittelem����n kielellist�� ymp��rist������n ja omia k��sityksi����n kielist��. Jatkossa voisi tutkia, miten uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut koulujen ilmapiiriin ja ovatko my��hemm��t ik��luokat taitavampia erittelem����n kielenk��ytt������n ja kieli�� koskevia k��sityksi����n.

Miten yhdeks��sluokkalaiset kirjoittavat kielest��? Kielitietoisuuden rakentuminen kirjoittamalla.

T��ss�� tutkielmassa selvit��n, mit�� kielitietoisuus k��yt��nn��ss�� tarkoittaa ja miten sit�� voidaan rakentaa kielen avulla. Aineistonani k��yt��n kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa teett��mi��ni kirjoitelmia sek�� opetusryhmiss�� seuraamillani tunneilla kirjoitettuja kentt��muistiinpanoja. Analysoin kirjoitelmia sis��ll��nanalyyttisesti sek�� dialogisen ja poststrukturalistisen analyysin avulla. L��ht��kohtana tutkimukselleni ovat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan k��ytt����n porrastetusti elokuusta 2016 l��htien. Uudessa opetus-suunnitelmassa huomioidaan erityisesti kielitietoisuus, eli kouluista pyrit����n tekem����n kielitietoisia yhteis��j��, joissa kielist�� puhutaan avoimesti ja kielten merkitys tunnustetaan aiempaa laajemmin. Tutkimukseni teoriataustana k��yt��n Lev Vygotskin sosiokulttuurista n��kemyst�� kielest�� ja tietoisuudesta ja Mihail Bahtinin dialogista kielik��sityst��. Vygotskin ja Bahtinin mukaan merkitykset rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmisen tietoisuus ei ole yksi ja pysyv�� kokonaisuus, vaan se on moni����ninen ja jatkuvasti muuttuva. Moni����nisyydell�� Bahtin tarkoittaa sit��, ett�� tietoisuus muodostuu erilaisten ����nten v��lisest�� dialogista. Yksil��n tietoisuuteen vaikuttavat siis tilannekohtaisten muuttujien lis��ksi kaikki aiemmat vuorovaikutustilanteet. Tutkimusaineistoani analysoimalla selvitin, ett�� oppilaiden kielitietoisuus on hyvin moni����ninen, sill�� siihen vaikuttavat niin koulu, media, koti kuin kaveritkin. Oppilaiden tietoisuuksissa kuuluu monia autoritaarisia ����ni��, jotka vaikuttavat oppilaiden k��sityksiin ja asettavat oppilaiden kielenk��yt��lle erilaisia rajoituksia. Oppilaiden kielitietoisuus on my��s hyvin monikielinen, sill�� oppilaat kuulevat ja k��ytt��v��t p��ivitt��in monia kieli�� sek�� kavereiden ja perheen kesken ett�� medioiden parissa. Tietoisuus ymp��rist��n moni-kielisyydest�� n��ytti kirjoitelmien perusteella rakentuvan kirjoittamisen edetess��. Dialogista ja poststrukturalistista analyysia on aiemmin sovellettu l��hinn�� toisen kielen oppimisen konteksteissa ja kieli-identiteetin tutkimuksessa. Ne sopivat kuitenkin hyvin my��s nuorten kielitietoisuuden tutkimiseen laajemmassa kielenk��yt��n kontekstissa, ja rinnakkain sovellettuna analyysimetodit tukivat hyvin toisiaan. Tutkimuksellani pyrin tarjoamaan konkreettisia v��lineit�� kielitietoisuuden edist��miseksi kouluissa. Kirjoitelmien teht��v��nannon tyyppinen kirjoitusteht��v�� auttoi hyvin oppilaita erittelem����n kielellist�� ymp��rist������n ja omia k��sityksi����n kielist��. Jatkossa voisi tutkia, miten uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut koulujen ilmapiiriin ja ovatko my��hemm��t ik��luokat taitavampia erittelem����n kielenk��ytt������n ja kieli�� koskevia k��sityksi����n.