Itseoppineet kirjoittajat, kirjeenvaihdon kulttuuri ja kirjeet egodokumentteina. Tutkimus Janssonin laivuriperheen kirjeenvaihdosta 1860- ja 1870-luvulla

Itseoppineiden kirjoittajien tutkimus on 1900-luvun lopulta, Suomessa erityisesti 2000-luvun alusta, luonut uutta näkökulmaa tavallisten, julkisen elämän ulkopuolella toimivien ihmisten arjen, ajatusmaailman ja kirjoittamisen tapojen tutkimukseen. Systemaattinen arkistoaineistojen kartoitus ja keruut ovat osoittaneet, että jo ennen kansakoululaitoksen vakiintumista myös suomalaisella maaseudulla ihmiset saattoivat hankkia itselleen kirjoitustaidon ja käyttää sitä aktiivisesti. Kustavilaisen laivuri Simon Janssonin (1812–1887) ja Wilhelmina Janssonin o.s. Widbomin (1810–1892) koulutielle lähetetyille pojilleen lähettämät kirjeet 1860- ja 1870- luvuilta ovat säilyneet A. W. Jahnssonin arkistossa SKS:n kirjallisuusarkistossa. Kirjeet ovat suomen- ja ruotsinkielisiä. Kirjeiden kautta on selvitetty, minkälaisia mahdollisuuksia säätyyhteiskunnan murtuminen avasi säätyläistön ulkopuolella oleville ihmisille ja minkälaisia taloudellisia ja sosiaalisia resursseja käyttäen koulua käymättömät vanhemmat onnistuivat siirtämään poikansa yliopistokoulutuksen kautta säätyläistöön. Kirjeitä on tarkasteltu egodokumentteina, historian lähteinä, joissa ihmiset kertovat itse omasta elämästään ja ajatuksistaan. Hollantilaisen historioitsija Jacques Presserin luoma ja mm. Rudolf Dekkerin kehittämä egodokumentti-termi käsittää kirjeiden lisäksi omaelämäkerrat, muistelmat ja päiväkirjat. Näkökulma yhdistää historiantutkimukseen mm. kirjallisuustieteen käsitteitä. Yksityisluontoisten tekstien kautta voidaan tutkia sitä, minkälaisia mahdollisuuksia sosiaalinen tila tiettynä aikana tarjoaa. Ne tarjoavat tavan tutkia ihmisten arkea, sosiaalisia suhteita ja paikallisyhteisöä, tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseen sekä ajatusmaailmaa. Yhden perheen kirjeenvaihdon kautta on tarkasteltu niitä mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita kirjeenvaihdon käyttämisellä tutkimuksen materiaalina on egodokumenttien kentässä. Kirjeitä on tutkittu osana kirjeenvaihdon kulttuuria. Siihen kuuluvat itse kirjeiden sisällön lisäksi luku- ja kirjoitustaito, kirjekulttuurin oppiminen ja sen konventiot sekä kirjoittamisen materiaaliset edellytykset. Britt Liljewallin tutkimuksia soveltaen Janssonin perheen kirjeenvaihtoa on tarkasteltu sen rituaalisen, informatiivisen, sosiaalisen ja normeja välittävän funktion kautta. Kirjeenvaihdossa esille tulevien aihepiirien joukosta on nostettu esiin viisi keskeisintä: arki ja siihen liittyvä perheen sisäinen huolenpito; koulutus ja siihen liittyvät toiveet ja pettymykset; uskonto: sosiaaliset suhteet ja verkostot sekä viimeisenä terveys, sairaus ja kuolema. Kirjeiden kautta on tutkittu yhteistöllistä tiedonvälitystä ja sitä, ketkä henkilöt ja minkälaiset aiheen ovat kirjeiden uutisoinnissa keskeisiä.

Materiaalinen kulttuuri ja historiantutkimus

Kirjallisuusarvostelu

Välityömarkkinatoimijoiden yritysyhteistyön hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalla -käsikirja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Välityömarkkinoiden kehittäminen -hanke kuuluu TEM:n valtakunnalliseen ESR –kehittämisohjelmaan 2007–2013. Hankkeen päätavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan välityömarkkinoiden suunnitelmallinen kehittäminen ja koordinointi. Välityömarkkinoiden sisällöllinen kehittäminen tapahtuu mm. yritysyhteistyön edistämiseen keskittyvien alueellisten työryhmien avulla; työskentelyn keskeisenä osana on toimivien yritysyhteistyömallien kehittäminen. Idea käsikirjasta syntyi hankkeen tilaaman yritysyhteistyön työpajasarjan yhteydessä vuonna 2010. Työpajoissa tunnistettiin ja kuvattiin yritysyhteistyön hyviä käytäntöjä kolmessa eri alueellisessa kehittämistyöryhmässä 1) Oulu, Haukipudas ja Pudasjärvi, 2) Raahen seutu ja Oulun eteläinen sekä 3) Koillismaa. Käsikirja koostettiin näissä kehittämisryhmissä tuotettujen tietojen pohjalta. Lisäksi käsikirjaa varten haastateltiin alkuvuonna 2011 muutamia alueen välityömarkkinatoimijoita ja yrityksiä. Käsikirjassa on kuvattu vaiheittain yritysyhteistyön malli, joka kiteytyy kolmeen päävaiheeseen: yritysyhteistyökumppaneiden tunnistamiseen ja tavoittamiseen, yrityksiin työllistämiseen sekä yritysyhteistyön ylläpitämiseen. Yritysyhteistyön eri vaiheita ovat 1) yritys- ja yhteystietojen kerääminen, 2) työnhakijoiden osaamisen ja motivaation kartoittaminen, 3) yritysten segmentointi ja kohdejoukon rajaaminen, 4) yhteyden ottaminen ja tapaamisen sopiminen, 5) yrityksen tarpeiden selvittäminen, 6) yrityksen tarpeisiin vastaaminen, 7) luottamuksen rakentaminen ja pelisäännöistä sopiminen, 8) työsuhteen seuranta ja palautteen kerääminen, ja 9) yrittäjän jatkotarpeista huolehtiminen. Käsikirja on tarkoitettu hyödynnettäväksi kaikille välityömarkkinoilla ja siihen liittyvän yritysyhteistyön parissa työskenteleville tahoille. Käsikirjan tavoitteena on levittää tietoa yritysyhteistyöhön liittyvistä toimintatavoista ja hyvistä käytännöistä sekä sitä kautta kohentaa välityömarkkinatoimijoiden tekemän yritysyhteistyön laatua ja tuloksellisuutta alueella.

Keskiajan kirjallinen kulttuuri

Kirjallisuusarvostelu

Etelä-Suomen läänin yleiset kirjastot vuonna 2009

Etelä-Suomen läänin viimeisenä toimintavuonna alueen kuntien ylläpitämien yleisten kirjastojen toimintaa ja taloutta vuodelta 2009 käsittelevässä tilastojulkaisussa ovat mukana kaikki läänin 71 kirjastolaitosta. Julkaisun tiedot perustuvat lääninhallituksen seuranta- ja arviointitietoihin alueen yleisten kirjastojen toiminnasta ja kehityksestä. Vuoden 2009 alussa tapahtui Etelä-Suomen läänissä useita kuntaliitoksia. Tästä syystä kirjastolaitosten määrä laski huomattavasti. Useista entisistä pääkirjastoista tuli nyt uusissa kunnissa sivukirjastoja. Kokonaan lakkautettuja kirjastoja oli seitsemän,jonka lisäksi kaksi kirjastoautoa lopetti toimintansa. Kirjastojen aukioloajat vähenivät vuodessa noin 10 000 tuntia eli noin 2 %. Kirjastojen kokonaislainauksen ja fyysisten käyntien hidas lasku jatkui edelleen. Lainausten ja kävijöiden määrä asukasta kohden oli silti edelleen kansainvälistä huippua. Verkkokäyntien määrä oli edelleen nousussa. Kirjastojen kappalemääräinen aineistohankinta pysyi edelliseen vuoteen verrattuna asukaslukuun suhteutettuna samana läänin alueella. Aineistohankinnan määrärahakehitys oli myönteinen.

Andien alkuperäisväestö ja siirtomaa-ajan kirjallinen kulttuuri

Kirjallisuusarvostelu

"Haluamme tarjota kaikille vapaan pääsyn Saksan kulttuuri- ja tiedeperintöön" : Reinhard Altenhöner, Deutsche Digitale Bibliothekin IT-johtaja, on asettanut riman korkealle

Haastattelussa Deutsche Digitale Bibliothekin IT-johtaja Reinhard Altenhöner.

Organisaatiokulttuurin muutosjohtaminen yritysostotilanteessa: kulttuuri-integraation johtamisen keinot

Yritysostot ovat nousseet tärkeiksi strategisen kasvun välineiksi viime vuosikymmenten aikana. Niiden toteuttamiseen liittyy kuitenkin huomattava määrä epäonnistumisia. Kauppojen suunnittelussa on useimmissa tapauksissa huomioitu hyvin taloudelliset ja lailliset näkökulmat. Voidaan siis päätellä, että heikko suoriutuminen johtuu monesti puutteellisesta organisaatiokulttuurin muutosjohtamisesta. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan niitä keinoja, joiden avulla organisaatiokulttuurin muutosta ja integraatiota voidaan johtaa yritysostotilanteessa. Tarkoituksena on selvittää, mitä näistä keinoista on käytetty hyväksi tutkimuksen kohteena olevassa liiketoimintakaupassa, ja toisaalta, mitä niistä on jätetty hyödyntämättä. Aihetta tarkastellaan sekä ostavan organisaation johdon että oston kohteena olevan henkilöstön näkökulmista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osa-alueesta. Nämä ovat yritysostot ja niiden prosessit, organisaatiokulttuurin erityispiirteet sekä organisaatiokulttuurin muutosjohtaminen ja siinä apuna käytetyt keinot. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin tutkimuksen kohteena olevasta keskisuuresta IT-palvelualan organisaatiosta teemahaastatteluiden avulla. Kerätyn aineiston perusteella kyseisessä liiketoimintakaupassa käytettiin apuna useita kulttuurin muutosjohtamisen keinoja. Johdolla oli selkeä visio tavoiteltavasta kulttuurista ja sitä viestittiin myös muulle organisaatiolle. Johdon näyttämä esimerkki, tuki muutokselle sekä viestintä ja kommunikaatio olivat myös osaltaan apuna kulttuurimuutoksen toteuttamisessa. Lisäksi käytössä oli tiettyjä epämuodollisen kontrolloinnin sekä muodollisen johtamisen keinoja. Johtoa myös pidettiin luotettavana ja yhtenäisenä osapuolena, sekä kaupan ilmapiiriä ja työntekijöiden suhteita hyvinä. Kulttuurin muutosjohtamisen keinoista jätettiin sen sijaan hyödyntämättä ostettavan organisaation kulttuuriin ennalta tutustuminen, muutostavoitteiden asettaminen sekä työntekijöiden epävarmuuden lieventäminen. Myöskään palkitsemisen tai rekrytoinnin keinoja ei käytetty apuna. Tiettyjen keinojen käytöstä oli johdon ja henkilöstön välillä havaittavissa selkeitä näkemyseroja. Näitä olivat työntekijöiden osallistaminen, sosiaalistumisen keinot sekä HR-osaston apu muutoksen toteuttamisessa. Nämä näkemyserot ja väärinymmärryksen vaara asetavat omat haasteensa kulttuurin muutosjohtamiselle. Koska ihmisten käyttäytymisen ennustaminen on vaikeaa ja toteutetuilla toimenpiteillä ei aina saavuteta haluttua lopputulosta, voidaan kyseenalaistaa se, onko kulttuurin suunnitelmallinen muutos edes mahdollista. Kulttuurin muutokseen ja sen suuntaan voidaan pikemminkin pyrkiä vaikuttamaan eri keinojen avulla. Lisäksi johdon on pystyttävä arvioimaan, mitkä keinot ovat oleellisimpia kyseisen kulttuurimuutoksen onnistumisen kannalta.

Arjen poliittinen kulttuuri

Kirjallisuusarvostelu