248 resultados para Salomaa, Ilona
Resumo:
This study makes an attempt to capture some of the aesthetic ideas prospering in the latter half of the eighteenth century and investigates in what way these are possibly being manifested in different musical aspects in Beethoven's early work, and most specifically in his eight sonata, often referred to as the Pathétique sonata. Beginning the first chapter with an introduction to aesthetic notions in Beethoven's age, the second chapter is mostly concerned with anecdotes regarding the Pathétique sonata. Further the third chapter exhibits possible influences between Cherubini, Beethoven and Wagner, and the last three chapters treat different musical and aesthetic aspects like Beethoven's relation to the C minor tonality, the German Sturm und Drang movement, and finally some parallels that can be found between literature and music.
Resumo:
Digitoitu 8. 9. 2008.
Resumo:
Customer loyalty programs have increased in recent decades and customers are members in several loyalty programs. Loyalty programs are seen as a tool of exploiting customer relationship management with the aim of long-term, profitable customer relationships. Companies have created such a market where customers are rewarded automatically, even if they are disloyal. In addition, companies are struggling as they try to motivate customers to purchase more and make more frequent visits.
Resumo:
Tutkielmassani tarkastelen sosiaalityön asiantuntijuutta kehitysyhteistyössä. Lähestyn aihetta määrittelemällä sosiaalityön asiantuntijuutta, esittelemällä laajemmin sosiaalityön kansainvälisyyteen liittyvää keskustelua sekä tarkastelemalla sosiaalityön ja kehitysyhteistyön välisiä yhtäläisyyksiä. Sosiaalityön kansainvälisyys on aiheena ajankohtainen, sillä globalisaation vuoksi kansallisten rajojen ulkopuolella tehtävät ratkaisut vaikuttavat yksittäisen maan sosiaalipolitiikkaan ja näin ollen myös käytännön sosiaalityöhön. Kehitysyhteistyötä pidetään usein yhtenä kansainvälisen sosiaalityön osa-alueena. Sosiaalityön ja kehitysyhteistyön välisiä yhtäläisyyksiä ei ole paljon tutkittu, vaikka niiden periaatteissa ja tavoitteissa on paljon samankaltaisuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten sosiaalityön asiantuntijuutta voitaisiin hyödyntää enemmän kehitysyhteistyössä. Tutkimus antaa näin ollen uutta tietoa sosiaalityön asiantuntijuuden tuomista mahdollisuuksista. Aiheen esille tuominen on hyödyllistä sekä kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden sosiaalityöntekijöiden että kehitysyhteistyöprojekteja rahoittavien ja toteuttavien tahojen kannalta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen haastattelututkimus. Aineistona olen käyttänyt sellaisten sosiaalityöntekijöiden tai sosiaalityön opiskelijoiden teemahaastatteluja, joilla on työkokemusta kehitysmaaksi luokiteltavasta maasta. Aineistoa olen analysoinut teemoittelun avulla. Tutkimuksen tuloksena totean, että sosiaalityöllä olisi nykytilannetta enemmän annettavaa kehitysyhteistyölle. Haastattelut osoittavat, että sosiaalityön asiantuntijuudessa on paljon sellaisia osa-alueita, joita voisi hyödyntää myös kehitysyhteistyötehtävissä. Toisaalta on huomioitava myös sosiaalityön menetelmien rajallisuus sellaisissa olosuhteissa, joissa rakenteellinen köyhyys on leimaavaa. Sosiaalityön kansainvälisyyden ja globaalin sosiaalisen vastuun tuominen mukaan suomalaiseen sosiaalialan keskusteluun olisi merkittävää sekä sosiaalityön ammattikunnan että yksittäisen sosiaalityöntekijän kannalta. Kansainvälisyys tulisi ottaa paremmin huomioon myös sosiaalityön opinnoissa.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Nauhakotelossa käsiohjelman ensimmäinen sivu. Ilmeisesti konsertissa esitetty muitakin teoksia kuin tällä nauhalla olevat, sillä konsertin solisteiksi lueteltu nauhalla esiintyvien lisäksi Marianne Segerstam (sopraano), Astrid Riska (altto) ja Pekka Salomaa (basso).
Resumo:
Sibelius-Akatemian konserttisarja 12.2.1981.