Determining the location for a mobile device by utilization of local resources of the environment

The subject being analyzed of this Master’s Thesis is a development of a service that is used to define a current location of a mobile device. The service utilized data that is obtained from own GPS receiver in some possible cases and as well data from mobile devices which can be afforded for the current environment for acquisition of more precise position of the device. The computation environment is based on context of a mobile device. The service is implemented as an application for communicator series Nokia N8XX. The Master’s Thesis presents theoretical concept of the method and its practical implementation, architecture of the application, requirements and describes a process of its functionality. Also users’ work with application is presented and recommendations for possible future improvements are made.

Mobile Teleoperation of a Mobile Robot

This thesis describes the design and implementation of a graphical application on a mobile device to teleoperate a mobile robot. The department of information technology in Lappeenranta University conducts research in robotics, and the main motivation was to extend the available teleoperation applications for mobile devices. The challenge was to port existing robot software library onto an embedded device platform, then develop a suitable user interface application that provides sufficient functionality to perform teleoperation tasks over a wireless communication network. This thesis involved investigating previous teleoperation applications and conducted similar experiments to test and evaluate the designed application for functional activity and measure performance on a mobile device which have been identified and achieved. The implemented solution offered good results for navigation purposes particularly for teleoperating a visible robot and suggests solutions for exploration when no environment map for the operator is present.

Introduktionen av kärnkraften i Finland

Finlands industri har av tradition varit starkt energikrävande. Träförädlingsindustrin, som fick sin egentliga start i medlet på 1800-talet, använde stora mängder energi liksom metallförädlingsföretagen i ett senare skede. Krigstiden med sin energiransonering visade handgripligen för allmänheten liksom för specialisterna att en tillräcklig tillgång till energi är ett livsvillkor för vår industri och därmed för vårt land. Efterkrigstiden kännetecknades av en allt snabbare utbyggnad av den på vatten- och ångkraft baserade elkraftskapaciteten, en utbyggnad som den inhemska verkstadsindustrin i stor utsträckning deltog i. Men redan på 1950-talet var vattenkraften till stor del utbyggd, varför den privata såväl som den statliga sektorns intresse allt mera inriktade sig på den speciellt i USA favoriserade atomenergin. Efter fördjupade studier i kärnfysik och kärnteknik vid the International School of Nuclear Science and Engineering i USA deltog författaren av dessa rader intensivt (först som Ahlströmanställd och senare som VD för Finnatom) i den utvecklingsverksamhet inom det kärntekniska området som inte bara elproducenterna utan även verkstadsindustrin i vårt land genomförde. Det var därför naturligt för mig att som objekt för min doktorsavhandling välja introduktionen av kärnkraften i Finland med speciell fokus på den inhemska verkstadsindustrins roll. Jag ställde följande forskningsfrågor: a. När och hur skedde introduktionen av kärnkraften i Finland? b. Vilka var orsakerna till och resultatet av denna introduktion? c. Vilken var den inhemska verkstadsindustrins roll? Ett grundligt studium av litteraturen inklusive mötesprotokoll och tidningsreferat samt personligen genomförda intervjuer med ett trettiotal av de verkliga aktörerna i den långa och komplicerade introduktionsprocessen ledde till en teori, vars riktighet jag anser mig ha kunnat bevisa. Den inhemska verkstadsindustrins roll var synnerligen central. Dess representanter lyckades, bl.a. refererande till erfarenheterna från utbyggnaden av vatten- och ångkraften liksom till byggandet av den underkritiska milan YXP samt forskningsreaktorn TRIGA, övertyga beslutsfattarna om att den besatt nödig kompetens för att kompensera den kompetensbrist som kunde iakttas inom vissa områden hos den sovjetiska kärnkraftverksleverantören. De inhemska leveranserna påverkade även driftsresultatet, speciellt i fallet Lovisa, i positiv riktning. Introduktionsprocessen, som omfattade tiden från slutet av 1950-talet till början på 1980-talet, beskrevs, noterande bl.a. J. W. Creswells anvisningar, i detalj i avhandlingen. Introduktionen fick som resultat konkurrenskraftig elkraft, impuls till start av nya företag, exempelvis Nokia Elektronik, liksom en klar höjning av den tekniska nivån hos vår industri, inkluderande kärnteknisk tillverkning i stor skala. Katastrofen i Tjernobyl i slutet av april 1986 innebar emellertid att utvecklingen tog en paus på ett par decennier. Erfarenheterna från introduktionsfasen kan förhoppningsvis utnyttjas till fullo nu, när utbyggnaden av kärnkraften återupptagits i vårt land.

Hippokampuksen theta-aktiivisuuden rooli klassisessa silmäniskuehdollistamisessa kaneilla

Miriam S. Nokian väitöskirja The role of the hippocampal theta activity in classical eyeblink conditioning in rabbits (Jyväskylän yliopisto 2009).

Logistiikan analyysimenetelmät : puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän suorituskyky

Tutkimuksen päämääränä on kuvailla millaiset logistiikan suorituskyvyn analyysimenetelmät ja suorituskykymittarit soveltuvat Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän johtamiseen ? Päämäärästä on muotoiltu neljä tutkimuskysymystä, jotka ovat: 1. Mistä muodostuu logistiikan suorituskyky ja miten sitä voidaan analysoida ? 2. Miten logistiikan suorituskykyä voidaan analysoida mittaamalla ? 3. Mitä tietoa on logistiikan suorituskyvystä oltava käytössä Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän johtamista ? 4. Miten ja millä menetelmillä logistiikan suorituskykyä analysoidaan a. toimitusketjua johtavassa yrityksessä ? b. toimitusketjuun kuuluvassa palveluyrityksessä ? Kaksi ensimmäistä tutkimuskysymystä muodostavat tutkimuksen teoriaperustan ja niiden selvittämiseen on käytetty bibliometristä analyysiä, laadullista sisällönanalyysin ja käsitetutkimuksen menetelmiä. Kolmas ja neljäs tutkimuskysymys muodosta-vat tutkimuksen empiirisen osan. Kolmatta tutkimuskysymystä on selvitetty delfoi-menetelmää soveltaen yhdellä kysymyskierroksella 15:sta Puolustusvoimien logistiikan asiantuntijalta. Neljättä tutkimuskysymystä on selvitetty tapaustutkimuksella seuraavissa kansallisissa yrityksissä: Nokia, Inex, Würth, DHL ja Schenker. Tutkimuksessa on logistiikka määritelty on yritysten materiaalivirtojen sekä näihin liittyvien pääoma- ja tietovirtojen hallinnaksi toimitusketjuissa ja toimitusverkoissa toimivien yritysten välillä. Logistiikan suorituskyvyn määritelmänä tässä tutkimuksessa käytetään Sinkin vuonna 1985 julkaisemaa teoriaa, jossa logistiikan suorituskyvyn toisiinsa kiinnittyviä osa-alueita ovat tehokkuus, vaikuttavuus, laadukkuus, tuottavuus, työn laatu, innovatiivisuus ja kannattavuus. Innovatiivisuuteen on tutkimuksessa lisätty toimitusketjutoiminnan perusedellytys, yritysten välinen yhteistoimintakyky. Suorituskyvyn analysoinnin päämenetelmiä on kolme: mittaaminen, simulointi ja analyyttinen mallintaminen. Tutkimuksessa on keskitytty analyysimenetelmissä mittaamiseen. Logistiikan suorituskyvyn mittaamisen primäärilähteitä ovat bibliometrisen analyysin perusteella Neelyn, Beamonin ja Gunasekaranin tutkimusraportit. Niiden kautta on tutkimuksessa kuvattu SCOR-prosessikehysmalli, mikä sisältää valmiit logistiikan suorituskykymittarit eri johtamisen tasoille ja logistiikkaprosessien mallintamismallit. Tutkimuksen perusteella Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän suorituskyvyn analysoimiseen soveltuvat erittäin hyvin seuraavat suorituskykymittarit: toimitusvarmuus, toimituskyky (ml. tuotanto- ja varastointikyky), toimitusaika, tuotannon joustavuus (ml. toimitusten joustavuus), hankintakustannukset ja varaston riitto. Tapaustutkimuksen yrityksissä on logistiikan suorituskyvyn analysoimisen päämene-telmänä käytössä mittaaminen. Käytetyimmät suorituskykymittarit ovat toimitusketjua johtavissa yrityksissä toimitusvarmuus, toimitusaika ja varaston riitto sekä hankinta- ja ylläpitokustannukset. Toimitusketjuun kuuluvissa kahdessa kuljetusyrityksessä seurataan logistiikan suorituskykyä vastaavilla mittareilla; toimitusvarmuus, toimitus-aika ja kustannustehokkuus. Tapaustutkimuksien tulokset tukevat analyysiä Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään parhaiten soveltuvista suorituskykymittareista. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän suorituskyvyn analysoiminen tulee keskittyä nykytilan analysoimiseen mittaamalla ja tulevaisuusennusteiden analysoimiseen simuloimalla.

A Case Study of Agile Software Engineering Methods and Practices in the MeeGo Harmattan Open Source and Product Context

The aim of this master’s thesis is to study how Agile method (Scrum) and open source software are utilized to produce software for a flagship product in a complex production environment. The empirical case and the used artefacts are taken from the Nokia MeeGo N9 product program, and from the related software program, called as the Harmattan. The single research case is analysed by using a qualitative method. The Grounded Theory principles are utilized, first, to find out all the related concepts from artefacts. Second, these concepts are analysed, and finally categorized to a core category and six supported categories. The result is formulated as the operation of software practices conceivable in circumstances, where the accountable software development teams and related context accepts a open source software nature as a part of business vision and the whole organization supports the Agile methods.

Leadership in the mobile smartphone market

The mobile telecommunications industry has been going through an enormous revolution, especially after mid-1990 when smartphones were introduced to the market. As a consequence, the smartphone market’s dynamism is requesting companies to operate differently in the way they do business. After a long period occupying the leader position in the smartphones manufacturers’ rank, Nokia was outperformed by Apple and Samsung during 2011 and since then has been on the third place. Nevertheless, Nokia is battling for regaining the leadership in such a competitive and high-velocity growing market and that is what this research is about. This research covers the competitive and strategic forces that shape dynamic industries whereas the main purpose is to elucidate the main factors that contribute to a company’s above-average performance and ultimately determine its leadership in the mobile smartphone market. Therefore, this exploratory qualitative research was conducted as a desk research, which utilized various secondary sources of data in the knowledge area of strategic management such as theories about competitive advantages and dynamic capabilities of firms, innovation, and strategy. This research is enriched with a case study about Nokia: how the company has been organizing its corporate structure to support the strategies and hence how it has been competing in the smartphone market is analyzed, taking into account many contemporary data sources, including market analysts’ and business experts’ opinions. As a result of the classic literature exploration and the case study assay, a framework for deeper analysis of the competitiveness of firms in dynamic markets was developed. The conclusion that emerged from this research is that the success of a firm results from the interplay of various factors. To regain the leader position in the mobile smartphone market is a challenging task that requires Nokia to reinvent its core strategy for taking charge of the smartphones’ industry transformation through for example the adoption of the open innovation concept. It is imperative that Nokia designs and implement a breakthrough strategy as well as embraces the uncertainty of the smartphone market competition as an opportunity for discontinuous innovation development with the ultimate goal of recovering the leadership.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilinpäätöskäsittely teknologiayrityksissä

Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k-toiminta) on teknologia-alalla yhä merkittävämmässä roolissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten t&k-toiminta ja sen raportointikäytännöt ovat kehittyneet teknologiayrityksissä vuosina 2007-2011. Tutkimus toteutettiin kuvailevana analyysinä, jossa aineistona toimi Helsingin pörssiin vuonna 2012 listattujen teknologiayritysten tilinpäätöstiedot. Tutkimustulokset osoittavat teknologiayritysten yhteenlaskettujen t&k-menojen vähentyneen, pääasiassa Nokian takia, vuosina 2007-2011. Yritysten välillä oli havaittavissa selkeitä eroavaisuuksia t&k-toiminnan laajuuden sekä kehittämismenojen kirjauskäytäntöjen välillä. Yritykset luokiteltiin t&k-toiminnan laajuuden perusteella t&k-passiivisiin, t&k-neutraaleihin sekä t&k-intensiivisiin. Vaikka IAS 38 vaatii kehittämismenojen taseaktivointia aktivointiedellytysten täyttyessä, määrää yritysten konservatiivisuuden taso lopulta kehittämismenojen kirjauskäytännön. Eroavaisuudet konservatiivisuuden suhteen saattavat näin ollen heikentää yritysten tilinpäätöstietojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta t&k-toiminnan suhteen.

La Lanterne : journal politique quotidien

1879/07/10 (N810,A3).

Melo generaattori 1 kuntokartoitus

Työn tarkoitus on arvioida ja selvittää, milloin generaattorin uusinta on optimaalista tehdä vesivoimalaitoksella teknisen kunnon suhteen. Melon generaattori otettiin käyttöön vuonna 1971 ja se on peruskunnostettiin 1998. Vuonna 2009 tehdyn kuntokartoituksen mukaan koneelle annettiin laskelmien 20 vuotta elinikään. Alkuperäisessä generaattorissa on ollut ongelmia alusta asti. Alkuperäiset ongelmat pohjautuvat väärään uralukuun, joka aiheutti värinöitä koneeseen. Värinät saatiin korjattua staattorin käämitystä muuttamalla 1973 ja muutos rajoitti generaattorin tehon 33 MW:iin. Myöhemmin konetta on ajettu yli 33 MW:n teholla, joka aiheutti staattorin levypaketin aaltoilun. Aaltoilu olisi voinut aiheuttaa vakan vaurion generaattoriin. Vuonna 2014 tehdyn revision yhteydessä edellä mainitut ongelmat poistuivat. Ottaen huomioon generaattori 2 ongelmat (käyttöönotettu 1971), niin voidaan todeta, että revisio tehtiin täysin optimaaliseen aikaan.

La Lanterne : journal politique quotidien

1894/06/17 (N810,A11).

Embedded Service Bus for Internet of Things Interoperability

Internet of Things (IoT) technologies are developing rapidly, and therefore there exist several standards of interconnection protocols and platforms. The existence of heterogeneous protocols and platforms has become a critical challenge for IoT system developers. To mitigate this challenge, few alliances and organizations have taken the initiative to build a framework that helps to integrate application silos. Some of these frameworks focus only on a specific domain like home automation. However, the resource constraints in the large proportion of connected devices make it difficult to build an interoperable system using such frameworks. Therefore, a general purpose, lightweight interoperability framework that can be used for a range of devices is required. To tackle the heterogeneous nature, this work introduces an embedded, distributed and lightweight service bus, Lightweight IoT Service bus Architecture (LISA), which fits inside the network stack of a small real-time operating system for constrained nodes. LISA provides a uniform application programming interface for an IoT system on a range of devices with variable resource constraints. It hides platform and protocol variations underneath it, thus facilitating interoperability in IoT implementations. LISA is inspired by the Network on Terminal Architecture, a service centric open architecture by Nokia Research Center. Unlike many other interoperability frameworks, LISA is designed specifically for resource constrained nodes and it provides essential features of a service bus for easy service oriented architecture implementation. The presented architecture utilizes an intermediate computing layer, a Fog layer, between the small nodes and the cloud, thereby facilitating the federation of constrained nodes into subnetworks. As a result of a modular and distributed design, the part of LISA running in the Fog layer handles the heavy lifting to assist the lightweight portion of LISA inside the resource constrained nodes. Furthermore, LISA introduces a new networking paradigm, Node Centric Networking, to route messages across protocol boundaries to facilitate interoperability. This thesis presents a concept implementation of the architecture and creates a foundation for future extension towards a comprehensive interoperability framework for IoT.

Suomalainen herätyskristillisyys

Kirjallisuusarvostelu

Le Rappel / directeur gérant : Albert Barbieux

1872/05/15 (N810).

Le XIXe siècle : journal quotidien politique et littéraire / directeur-rédacteur en chef : Gustave Chadeuil

1874/02/03 (A4,N810).