999 resultados para Lehtola, Veli-Pekka
Resumo:
Fibroblast growth factor-2 (FGF-2) is mitogenic for the human breast cancer cell line MCF-7; here we investigate some of the signaling pathways subserving this activity. FGF-2 stimulation of MCF-7 cells resulted in a global increase of intracellular tyrosine phosphorylation of proteins, particularly FGF receptor substrate-2, the protooncogene product Src and the mitogen-activated protein kinase (MAP kinase) cascade, A major increase in the tyrosine phosphorylation of a 30-kDa protein species was also found. This protein was identified as cyclin D2 by mass spectrometry after trypsin digestion. Immunoprecipitation of cyclin D2 and immunoblotting with anti-phosphotyrosine antibodies confirmed that the tyrosine phosphorylation of cyclin D2 was indeed induced by FGF-2 stimulation. In addition, pharmacological inhibition of Src (with herbimycin A and PP2), and of the MAP kinase cascade (with PD98059), confirmed that Src activity is required for the FGF-2-induced phosphorylation of cyclin D2 whereas MAP kinase activity is not, Thus, tyrosine phosphorylation of cyclin D2 may be a hey regulatory target for FGF-2 signaling. (C) 2000 Federation of European Biochemical Societies. Published by Elsevier Science B.V. All rights reserved.
Resumo:
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuolinpesää holhoustoimilaissa tarkoitetun edunvalvonnan näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat kuolinpesän selvittämiseen liittyvät eri vaiheet: kuolinpesän hallinnon järjestäminen, perunkirjoitus, pesänselvitystoimien tekeminen sekä ositus ja perinnönjako. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä keskeisiä vaikutuksia holhoustoimilain soveltaminen tuo mukanaan pesänselvitykseen. Tarkastelun kohteena on voimassa oleva oikeus, ja lähteenä on käytetty aihetta käsittelevää lainvalmisteluaineistoa, aiheen kannalta keskeistä oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja. Tutkimusmetodi on lainopillinen. Edunvalvonnassa olevan henkilön eli päämiehen edustaminen kuolinpesään liittyvissä asioissa kuuluu lähtökohtaisesti edunvalvojan tehtävään. Tutkielmassa keskeiselle sijalle nousee edunvalvojan ja päämiehen oikeudellisen suhteen tarkastelu. Tässä suhteessa keskeisellä sijalla ovat edunvalvojaan kohdistuva huolellisuusvelvollisuus sekä edunvalvojan velvollisuus noudattaa kaikessa toiminnassaan päämiehen etua. Edunvalvojan huolellisuusvelvollisuudella voidaan katsoa olevan korostunut merkitys silloin, kun päämiehellä on kytkös kuolinpesään. Lähtökohtaisesti päämiehen edun mukaista on, että edunvalvoja ryhtyy kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita päämiehen jäämistösaannon asianmukainen toteuttaminen edellyttää. Edunvalvojan on huomioitava päämiehensä oikeudellinen asema kuolinpesässä ja esitettävä päämiehensä puolesta kaikki sellaiset vaatimukset, jotka vaikuttavat päämiehen ositus- tai jakoasemaan. Edunvalvonnan kestäessä tulee kiinnittää huomiota myös päämiehen itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan edunvalvontaa rintaperillisen, lesken, muun perillisen sekä testamentinsaajan näkökulmasta. Päämiehen edun ja edunvalvojan huolellisuusvelvollisuuden näkökulmasta tarkastellaan erityisesti ositus- ja perinnönjakomenettelyä sekä tasinkoon, ennakkoperintöön, lakiosasääntelyyn sekä leskensuojasäännöksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkielmassa nostetaan myös esiin ongelmia, jotka voivat muodostua esteeksi päämiehen jäämistöön perustuvien oikeuksien toteutumiselle. Tällaisina voidaan nähdä edunvalvojan tiedonsaantiin liittyvät ongelmat, edunvalvojien erilaiset osaamistasot sekä yleisen edunvalvonnan resursointi.
Resumo:
Kirje 7.11.1957
Resumo:
Kirje 9.6.1964
Resumo:
Kirje
Resumo:
Kirje 24.8.1973
Resumo:
Kirje 19.11.1970
Resumo:
Kirje
Resumo:
Kirje 11.12.1973
Resumo:
Kirje
Resumo:
Kirje 8.5.1975