Islamia käsittelevä tietokirjallisuus antaa vastauksia islamin näkyvyyteen ja siihen liitettyihin uhkakuviin

Kirjallisuusarvostelu

Julkisoikeudellisten ympäristökiistojen sovittelun erityispiirteet ja ongelmat

Tutkielmassa perehdytään lakisääteisen ympäristösovittelun mahdollistamiseen Suomessa. Ympäristökiistojen sovittelua tarkastellaan hallinto-oikeudellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää julkisoikeudellisten ympäristökiistojen sovittelun erityispiirteitä ja ongelmia. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen, eli aihetta tarkastellaan lainsäädännön, lain esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden avulla. Tutkielman keskeisimpiä lähteitä ovat ympäristösovittelusta tehdyt tutkimushankkeet Suomessa, kuten Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa (SOMARI) - sekä Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeet sekä niiden perusteella tuotettu aineisto. Ympäristösovittelua on jo Yhdysvalloissa ja jossain määrin myös Euroopassa. Suomessa ei ole virallista ympäristösovittelua, vaan ainoastaan epävirallisia sovittelukeinoja ympäristöasioissa. Ympäristökiistojen sovittelussa sääntelyllä, julkisen vallalla ja yleisellä edulla on vahva rooli. Sovittelu on kehitetty varsin vapaamuotoiseksi menettelyksi, joka sopii huonosti muodollisen julkisoikeuden kanssa. Julkisoikeudessa korostuu lakisidonnaisuus, jäykät toimivaltanormit sekä oikeusturva. Sovittelun sen sijaan perustuu joustavuuteen, luottamuksellisuuteen ja puolueettomuuteen. Ympäristösovittelussa on osapuolina usein monia erilaisia intressiryhmiä, kuten kansalaisia, järjestöjä ja yrityksiä. Näiden lisäksi sovitteluun osallistuvat myös sovittelija ja viranomainen. Tutkielmassa on myös pohdittu erillisen luonnon edustajan osallistumista sovitteluun. Ympäristösovittelun mahdollistaminen edellyttäisi sääntelyä muun muassa sovintomenettelystä, sen oikeusvaikutuksista, viranomaisen ja sovittelijan roolista sekä luonnon intressien huomioon ottamisesta. Sääntelyä tulisi kuitenkin olla mahdollisimman vähän, jotta sovittelu säilyisi mahdollisimman joustavana menettelynä. Ympäristösovittelusta saatavina hyötyinä on pidetty prosessitaloudellisia säästöjä ja valitusten vähentymistä. Lisäksi sen uskotaan vaikuttavan positiivisesti ratkaisujen ymmärrettävyyteen, ja niihin sitoutumiseen sekä mahdollistavan paremmat ratkaisut ympäristön kannalta. Ympäristösovittelun haasteellisuuden vuoksi osallistumisjärjestelmien parantamista ja vuorovaikutteisuuden lisäämistä pidettiin tutkielmassa parempana vaihtoehtona.

Liuskekaasun mahdollisuudet ja haasteet energianlähteenä

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan liuskekaasun haasteita ja mahdollisuuksia energianlähteenä nyt sekä lähitulevaisuudessa. Työn tarkoituksena on tarjota tietoa liuskekaasusta ja sen hyödyntämisestä yleisesti maailmalla sekä tarkemmin Euroopassa. Suurimmat edut paikallisesta liuskekaasuntuotannosta ovat riippuvuuden väheneminen tuontikaasusta sekä mahdollisuus hyödyntää maakaasua polttoaineena suurempipäästöisten polttoaineiden tilalla. Tuotannon kehittymistä hidastavat maailmalla epäilyt ympäristövaikutuksista sekä varsinkin Euroopassa puutteellinen lainsäädäntö ja poliittinen vastustus. Liuskekaasulla tulee olemaan tärkeä rooli maakaasun kulutuksen kasvun tyydyttämisessä tulevaisuudessa. Epäkonventionaalisen maakaasutuotannon osuuden ennakoidaan olevan 60 prosenttia kaikesta maakaasuntuotannon kasvusta vuoteen 2040 mennessä, josta taas liuskekaasun osuuden arvioidaan kattavan yli puolet.

Frithjof Schuonin uskonto- ja esoteriakäsitys

Tässä tutkielmassa olen pyrkinyt antamaan lukijalle käsityksen siitä, millaisista elementeistä muodostui sveitsiläis-elsassilaisen muslimimystikko, runoilija ja taidemaalari Frithjof Schuonin käsitys uskonnosta ja kuinka hän ymmärsi esoteerisuuden. Tavoitteenani tämän jälkeen on ollut paikantaa Schuonin näkemykset länsimaisen esoterian ja pluralistisen uskontoteologian kentälle. Tutkimuksen kohteena on ollut Frithjof Schuonin aiheesta tuottama laaja kirjallisuus. Tärkeimmät kirjalliset aineistot ovat olleet Seyyed Hossein Nasrin toimittama The Essential Writings of Frithjof Schuon, joka koostuu Schuonin kirjoittamista esseistä ja artikkeleista, sekä Schuonin kirjat The Transcendent Unity of Religions ja Form and Substance in the Religions. Metodologisesti tutkielmani sijoittuu uskontohistoriaan ja esoteriatutkimukseen. Tutkielmasta selviää, että Schuonin määritelmä uskonnolle oli normatiivinen. Hän erotti toisistaan aidot ja epäaidot uskonnot ja jakoi aidot uskonnot eksoteeriseen ja esoteeriseen puoleen sekä puhdas- ja harhaoppisiin muotoihin. Hän näki transsendenttisen ykseyden (sophia perennis) puhdasoppisten aitojen uskontojen kesken ja piti Absoluuttia (Jumala/nirvāna) tällaisten uskontojen alkuperänä. Hän ei siis pitänyt uskontoja yksinomaan inhimillisinä kulttuuri-ilmiöinä. Esoterian hän katsoi sisältyvän puhdasoppisiin uskontoihin, ei niinkään olevan vastakulttuuri tai vaihtoehto niille. Schuonin uskontokäsityksen voi nähdä esoteerisena näkökulmana pluralistiseen tapaan nähdä uskontojen keskinäiset suhteet. Hän on etsinyt uskonnollisista traditioista yhtäläisyyksiä ja perusteluja näkemyksilleen pyrkimättä luomaan uudenlaista uskonnollista perinnettä. Hyvä jatkotutkimuksen aihe olisi selvittää, kuinka nämä hänen löytämänsä yhtäläisyydet ja perustelut nähdään uskonnollisten traditioiden itsensä sisällä.

Hyvinvointisovinismi Euroopassa

Tämä pro gradu- tutkielma käsittelee hyvinvointisovinismia. Se tarkoittaa asennoitumista, jonka mukaan hyvinvointivaltio tulisi kohdentaa syntyperäisten kansalaisten käyttöön ja rajoittaa maahanmuuttajien pääsyä sen piiriin. Hyvinvointisovinismi on ollut vakiintuneena hyvinvointivaltiotutkimuksen aiheena vasta suhteellisen lyhyen aikaa, minkä vuoksi kyseiset asenteet ovat erityisen mielenkiintoinen sosiaalipoliittinen tutkimuskohde. Lisäksi hyvinvointisovinismin tutkimusta voidaan pitää erityisen ajankohtaisena esillä olleiden maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelujen vuoksi. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä yksilö- ja maatasoiset tekijät selittävät hyvinvointisovinismia Euroopassa. Maatasolla tutkittiin hyvinvointivaltioregiimien, eriarvoisuuden, työttömyyden ja etnisen moninaisuuden vaikutuksia hyvinvointisovinismiin. Yksilötasolla puolestaan selvitettiin poliittisen lukutaidon, maahanmuuttajakontaktien, autoritarismin, fyysisen turvattomuuden sekä puoluesamaistumisen vaikutuksia. Tutkimus on kvantitatiivinen ja se toteutettiin vuoden 2002 ja 2008 European Social Survey:n aineistoja käyttämällä. Tutkimusmenetelminä käytettiin monitaso- ja varianssianalyysia. Varianssianalyysin avulla tutkittiin maakohtaisesti puoluesamaistumisen ja hyvinvointisovinismin yhteyttä. Muiden tekijöiden yhteyttä hyvinvointisovinismiin selvitettiin monitasoanalyysiä käyttämällä. Tulokset osoittavat, että maatasoiset tekijät eivät ole oleellisia hyvinvointisovinismin kannalta. Maatason tekijöistä ainoastaan pohjoismainen ja konservatiivinen hyvinvointivaltioregiimi olivat hyvinvointisovinismiin vaikuttavia tekijöitä. Sen sijaan yksilölliset tekijät olivat tässä tutkimuksessa hyvinvointisovinististen asenteiden tärkeitä määrittäjiä. Näistä keskeisiä olivat erityisesti kulttuuriset ja poliittiset tekijät. Nämä tulokset viittaavat hyvinvointivaltiotutkimuksen kriittiseen näkökulmaan, jonka mukaan maiden välisiä asennevaihteluita ei voida selittää maatasoisten tekijöiden vaikutuksella. Lisäksi tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hyvinvointisovinismin tutkimukselle on useita jatkotutkimustarpeita.

Energiatoimialan allianssien kehitys Euroopassa vuosina 1990-2009

Tämän kandidaatintutkielman aiheena on selvittää ja analysoida energiatoimialan allianssien kehitystä Euroopassa vuosien 1990–2009 aikana. Euroopan energia- ja sähkömarkkinat muuttuivat 1980-luvun lopulla, jolloin kansallisia monopoleja puret-tiin ja energia- ja sähkötoimialalle haluttiin luoda kilpailulliset markkinat. Tarkoituksena on tutkia, onko energiatoimialalla muodostettu alliansseja noususuhdanteisesti vuosien 1990–2009 aikana. Tutkimusaineiston avulla on pyritty selvittämään, millaisia alliansseja energiatoimialalla on solmittu, mitkä motiivit ovat vaikuttaneet allianssin muodostamiseen, mitkä kriteerit ovat vaikuttaneet allianssipartnerin valintaan ja mihin toimialaan allianssipartnerit kuuluvat. Tässä tutkimuksessa allianssit on rajattu koskemaan yhteisyrityksiä ja strategisia alliansseja. Motiiveja allianssien muodostamiseen on käsitelty kolmen eri teorian pohjalta, jotka ovat resurssiperusteinen teoria, transaktiokustannusteoria ja strategisten ja sosiaalisten aspektien teoria. Allianssikumppanin valintaan vaikuttavia tekijöitä on käsitelty tehtävä- ja partnerisuuntautuneita kriteereitä koskevan teorian pohjalta. Tutkimuksen empiirisessä osassa on käytetty SDC Platinum-tietokantaa, josta on saatu kaikki Euroopassa muodostetut energia-alan allianssit vuosina 1990–2009. SDC Platinum-tietokannasta saatavaa aineistoa on kuvailtu ja analysoitu laadullisin menetelmin.

Luomu- ja lähiruoan pakkaaminen : pakkausten vaatimukset ja tulevaisuuden trendit eteläsuomalaisten elintarvikeketjun toimijoiden näkökulmasta

Luomu- ja lähiruoan kysyntä Suomessa on kasvussa mutta niiden markkinoiden kasvua hidastavat muun muassa logistiset ja markkinoinnilliset haasteet. Yksi keino näiden haasteiden ylittämiseen on luomu- ja lähiruoan pakkausten kehittäminen. Tämän diplomityön tarkoituksena on kartoittaa luomu- ja lähiruoan pakkausten ja pakkaamisen nykyisiä vaatimuksia ja tulevaisuuden trendejä elintarvikeketjun toimijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa hyödynnettäväksi pakkauskehityksessä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa kartoitetaan luomu- ja lähiruokamarkkinoita Suomessa ja Euroopassa, elintarvikeketjua ja sen toimijoiden rooleja sekä pakkausten tehtäviä ja elementtejä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista haastattelututkimusta ja tutkimuksen empiiristä osuutta varten haastateltiin 18 elintarvikeketjun toimijaa Etelä-Suomen alueelta. Elintarvikeketjun toimijoiden tärkeimmät vaatimukset luomu- ja lähiruoan pakkauksille liittyvät tuotteiden suojaamiseen ja säilyttämiseen sekä pakkausten erottumiseen tavanomaisen ruoan pakkauksista. Vaatimukset ovat hyvin pitkälti samoja eri toimijaryhmien kesken. Tulevaisuudessa luomu- ja lähiruoan pakkaukset ovat toimijoiden näkemyksen mukaan entistä erottuvampia, ekologisempia sekä tarkemmin asiakkaan ja tuotteen tarpeiden mukaan mietittyjä. Lisäksi pakkauksiin tullaan laittamaan aktiivisia ja älykkäitä ominaisuuksia, vaikka osa toimijoista näkeekin ne tarpeettomina.

Uusi Saksa, uusi Eurooppa – uusi ulkopolitiikka? Suomi ja Saksan kysymys 1989−1990.

Tämä tutkielma käsittelee Suomen ulkoasianhallinnon suhtautumista Saksojen yhdistymisprosessiin 1989−1990. Jaetusta Saksasta oli vuosien saatossa tullut niin olennainen osa kylmän sodan voimatasapainoa Euroopassa, että vastaus Saksan kysymyksen vaati myös ratkaisua siitä, miten koko Euroopan turvallisuus tulevaisuudessa järjestettäisiin ja kenen tai minkä toimesta tämä tapahtuisi. Siksi yhdistyminen olikin monipolvinen prosessi, jossa erilaiset visiot Euroopan tulevaisuudesta kamppailivat. Voittajaksi selviytyi lopulta Länsi-Saksan liittokanslerin Helmut Kohlin ja Yhdysvaltain ajama malli, jossa DDR liitettiin osaksi Länsi-Saksaa ja yhdistynyt Saksa jäi sekä EY:n että Naton jäseneksi. Suomalaisdiplomaatit suhtautuivat Saksojen kysymyksen kehitykseen alusta asti varsin varovaisesti. Toisen maailmansodan jälkeisen perinnön selvittäminen ja Saksan kysymyksen ratkaiseminen vastasi Suomen tavoitteita poistamalla jännitystä ylläpitäneen tekijän Euroopassa. Lisäksi Saksojen yhdistymiskehitys näytti suomalaisarvioiden mukaan vahvistavan Suomelle tärkeän Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen, Etykin, roolia. Suomen suhtautumista Saksan kysymyksen ratkaisuun voidaankin kuvata Etyk-optimismiksi. Suomalaisten Etyk-optimismi koostui kahdesta osasta, joista ensimmäinen koski turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneen muutoksen laajuutta: Berliinin muurin murruttua koko toisen maailmansodan jälkeinen Euroopan kahtiajakoon perustunut Jaltan järjestys oli kaatumassa ja edessä oli koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän muutos. Ajattelun toinen osa koski ”Jaltan” korvaajaa, joka suomalaisten arvioiden ja toiveiden mukaan rakentuisi Etykin pohjalle. Suomalaisilla olikin koko Saksan yhdistymisprosessin ajan vahva usko siihen, että juuri Etyk on se järjestys, jonka perusteella uusi Eurooppa rakennettaisiin. Saksan kysymyksen ratkaisun synnyttämä uusi turvallisuuspoliittinen ympäristö loi Suomelle myös mahdollisuuden muuttaa asemaansa. Syntyi Operaatio PAX, salainen suunnitelma, jonka avulla Suomi tulkitsi syksyllä 1990 uudelleen Pariisin rauhansopimusta sekä YYA-sopimusta. Operaatio oli irtiotto vanhoista ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoista ja siten myös Suomessa 1990-luvulla tapahtuneen ulkopoliittisen suunnanmuutoksen ensimmäinen askel. Sen avulla Suomi asemoi itseään uuteen kylmän sodan jälkeiseen tilanteeseen.

”Buffalo Bill and his Wild West Show”. William F. ”Buffalo Bill” Codyn ja hänen Villin lännen show’nsa julkisuuskuva yhdysvaltalaisessa aikalaislehdistössä vuosina 1883 ̶ 1913.

Tässä tutkielmassa tutkin yhdysvaltalaisen aikalaislehdistön lukijoilleen välittämää julkisuuskuvaa Buffalo Billistä ja hänen Villin lännen show’staan sen toiminnan aikana 1883 ̶ 1913. Primääriaineistona käytän The New York Timesiä, mutta lisäksi hyödynnän myös pienempiä paikallislehtiä täydentämään kuvaa. William F. ”Buffalo Bill” Cody on yksi Villin lännen tunnetuimmista hahmoista ja hänen suurin saavutuksensa oli sen legendojen tekeminen tutuksi maailmanlaajuiselle yleisölle. Villin lännen show’n ohjelma koostui viidestä pääteemasta: ratsastustaidoista, ampumataidoista, eläinnäytöksistä, näytelmistä sekä tasankointiaanien ja valkoisten välisistä konflikteista. Tutkitulla ajanjaksolla aikalaislehdistön kuvaukset osoittautuivat hyvin myönteisiksi show’ta kohtaan ja kilpailijoista huolimatta se oli The New York Timesin mukaan ”the only and original Wild West”. Show’ta mainostettiin koko perheelle sopivana ja sen esityksissä vieraili vuosien aikana miljoonia katsojia. Ohjelman kantavana ideana oli kuitenkin väkivallan välttämättömyys lännen valloittamisessa. Samalla show’hun kuuluneet intiaanit esiteltiin areenalla ja lehdistössä hyvin stereotyyppisinä vihollisina, maalattuina ja verenhimoisina. Lehdistö, joka välitti lukijoilleen varsin intensiivisiä kuvauksia tapahtumista showareenalla, huolestui esityksien vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Buffalo Billin yhteistyökumppanit rakensivat hänelle sankarillisen imagon viihderomaanien ja show’n avulla. Riitaisan avioeroprosessin myötä ennen niin hyvä julkisuuskuva lehdistössä alkoi murentua, kun naisseikkailut ja muut salaisuudet tulivat päivänvaloon. Suurista tuloista huolimatta Buffalo Billillä oli vaikeuksia hallita talouttaan anteliaisuutensa ja huonojen sijoituksien vuoksi. Iän karttuessa ja terveyden heikentyessä hänen roolinsa show’ssa väheni, minkä seurauksena myös median kiinnostus alkoi hiipua. Villin lännen show ajautui konkurssiin vuonna 1913, mutta sitä ennen se kiersi lukuisat kaupungit Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Aikalaislehdistön mukaan Buffalo Bill ja show olivat tehneet suuren vaikutuksen Yhdysvaltojen entiseen siirtomaaisäntään Britanniaan ja seuraava askel on vertailla näiden kahden maan lehdistön suhtautumista esitykseen.

Työriitalain mukaisen ennakkoilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ja oikeus vahingonkorvaukseen

Tutkielman tarkoituksena on selvittää työriitalaissa säänneltävään ennakkoilmoitusvelvollisuuteen liittyviä ongelmakohtia. Aluksi selvennetään, mistä ennakkoilmoitus on ylipäänsä tehtävä, sillä velvollisuus ei liity kaikkiin työtaistelutoimenpiteisiin tai niiden laajentamiseen. Tämän lisäksi tarkastellaan, kenelle ennakkoilmoitus on osoitettava ja kenen on kyseinen velvollisuus täytettävä. Käsittelen ennakkoilmoitusvelvollisuutta niin työntekijä- kuin työnantajapuolen näkökulmasta. Ennakkoilmoitusvelvollisuus koskee molempia työmarkkinaosapuolia, vaikka työtaisteluoikeus yhdistetäänkin helpommin palkansaajapuolen oikeudeksi. Tutkimuksessa kuitenkin tarkastellaan työriitalakiin liittyviä ongelmakohtia enenevissä määrin työntekijäpuolen näkökulmasta. Käsittelen ennakkoilmoitusvelvollisuutta ensisijaisesti yksityisen sektorin näkökulmasta. Keskeisimpinä tutkimuskysymyksinäni on selvittää, mitä oikeusvaikutuksia ennakkoilmoituksen tekemisellä on ja mitä ennakkoilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voi ilmoitusvelvolliselle työmarkkinaosapuolelle seurata. Samalla arvioin nykysääntelylle asetettujen tavoitteiden legimiteettiä. Laiminlyönnin seuraamusten osalta keskityn erityisesti arvioimaan vahingonkorvausvelvollisuuden mahdollisuutta. Merkittävänä lähdeaineistona tutkielmassa on käytetty erityisesti kotimaista oikeuskirjallisuutta ja jossain määrin myös ulkomaalaista oikeuskirjallisuutta on hyödynnetty tarkasteltaessa vahingonkorvausvastuun mahdollisuutta muualla Euroopassa. Käytetystä oikeuskirjallisuudesta mainittakoon erityisesti Kari-Pekka Tiitisen ja Ilkka Ruposen teos Työriitojen sovittelu, joka on ainut laajempi kirjoitus työriitalaista sekä Seppo Koskisen artikkelit Työriitalain rikkominen ja vahingonkorvaus ja Työriitalain 7 §:n rikkomisesta: kuka rikkoo ja mitä? Vahingonkorvausvastuu soveltumisen osalta tarkastellaan tuoretta käräjäoikeuden ratkaisua, joka on tähän asti ainoa aihetta käsittelevä tuomioistuinratkaisu. Vahingonkorvausvastuun poissulkemiselle ei ole löydettävissä hyväksyttäviä perusteita. Rikkomalla työriitalain ennakkoilmoitusvelvollisuutta laiminlyödään työnseisaukselle asetettu ennakkoedellytys, minkä johdosta laiminlyöjä syyllistyy kriminalisoituun tekoon. Korvausvastuu tulee tällöin arvioitavaksi vahingonkorvauslain nojalla, koska sen soveltumista ei ole työriitalaissa suljettu pois. Korvausvastuun soveltuminen on omiaan vahventamaan työriitalain mukaista sovittelua ja antaa laittoman työnseisauksen kohteeksi joutuneelle tehokkaan oikeussuojakeinon.

Wood density of trees in black water floodplains of Rio Jaú National Park, Amazonia, Brazil

The Jaú National Park is the largest protected forested area in the world. The Vitória Amazônica Foundation is working towards understanding its ecosystem, to which this paper contributes. Wood density was analysed in 27 common tree species growing in the blackwater flood-plains of the Rio Jaú, an affluent of the Rio Negro (Amazonia, Brazil). Wood was sampled with an increment borer. Mean wood density of the analysed species ranged from 0.35 to 0.87 g cm-3. The mean of all sampled species was 0.67 g cm-3 (st. dev. 0.13). Lowest density was found for Hevea spruceana with 0.32 g cm-3 and highest for Crudia amazonica with 0.9 g cm-3.

Estudo antropométrico da população infantil da calha do Rio Negro, Amazonas, Brasil. III - parque nacional do Jaú

Foi realizado no Parque Nacional do Jaú (1999) estudo transversal, onde avaliou-se o estado nutricional de 49 pré-escolares e 130 escolares, adotando-se os critérios propostos pela OMS (1986). Segundo estes critérios, 23,9% dos pré-escolares e 9,4% dos escolares apresentavam inadequação no indicador "altura/idade" (desnutrição crônica). A inadequação no indicador "peso/altura" (desnutrição aguda) foi constatada em apenas 2,2% dos pré-escolares e 1,6% dos escolares. Estes resultados evidenciam as precárias condições de saúde e nutrição da referida população.

Dinastíneos (Coleoptera, Scarabaeidae, Dynastinae) do parque nacional do Jaú, Amazonas, Brasil

Besouros dinastíneos foram coletados no Parque Nacional do Jaú, Estado do Amazonas, entre julho de 1993 a junho 1996, em dias de Lua minguante e nova, em 5 localidades diferentes, abrangendo principalmente a região dos baixos cursos dos rios Jaú, Carabinani e Unini. Utilizou-se para as coletas luz mista de mercúrio de 250 W e duas lâmpadas ultra-violeta, black-light (BL) e black-light blue (BLB), sobre um lençol branco em períodos diários de 12 horas consecutivas. Foram identificadas 34 espécies de 14 gêneros, sendo as espécies da tribo Cyclocephalini as mais representadas (19 espécies), seguidas por Oryetini (6 spp.), Phileurini (4 spp.), Pentodontini (3 spp.) e Dynastini com 2 espécies.