940 resultados para Halonen, Mia: Kertominen terapian välineenä
Resumo:
Luokaamme uusi maailma! Agitaatioposliinia Pietarin Eremitaasista. Museokeskus Vapriikki, Tampere 27.5.-30.10.2011.
Resumo:
Teemanumero: Lukivaikeus.
Resumo:
KotoTyö – Työ kotoutumisen välineenä hanke on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoima Euroopan pakolaisrahaston hanke, joka on toteutettu vuosina 2009 – 2011. Hankkeen tarkoituksena on ollut kotouttaa maahanmuuttajat työn avulla suomalaiseen yhteiskuntaan. KotoTyö- hanke on kehittänyt Työelämään ohjaavan koulutuksen pakolaistaustaisille maahanmuuttajille. Tämä työvoimapoliittinen koulutus sijoittuu kotoutumiskoulutusten jälkeen ja ennen työelämään pääsyä. Vuoden 2010 Työelämään ohjaavassa koulutuksessa Oulussa saatiin hyviä tuloksia: 88 % maahanmuuttajaopiskelijoista työllistyi, sai ammatillisen koulutuspaikan tai oppisopimuksen koulutuksen aikana. Tässä julkaisussa on kuvattu hankeen kehittämä koulutusmalli. Koulutusmalli ja hankkeen muut hyvät käytännöt ovat sovellettavissa kaikkialle Suomeen ja myös muihin maahanmuuttajaryhmiin kuin pakolaisiin. Hankkeen kohderyhminä ovat olleet myös Pohjois-Pohjanmaan kunnat, yritykset, yrittäjien kattojärjestöt ja kansalaisjärjestöt. Kyseiset tahot edesauttavat pakolaisten kotoutumista ja työllistymistä. Hankkeen kehittämät hyvät käytännöt yritysyhteistyössä ja järjestöjen aktivoimisessa maahanmuuttajien työllistämiseen ovat sovellettavissa muihin vastaaviin hankkeisiin.
Resumo:
Viimeisten vuosikymmenien aikana suomalaisten kotitalouksien varallisuus on kasvanut huomattavasti, minkä seurauksena kiinnostus jäämistö- ja verosuunnittelua kohtaan on lisääntynyt. Yhteiskuntamme elää nyt murrosvaiheessa. Monilla suvuilla on edessään varallisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle siinä vaiheessa, kun suurten ikäluokkien aika jättää. Testamentti on väline, jonka avulla henkilö voi määrätä omaisuudestaan jälkeensä. Verotuksen kannalta katsottuna testamentti antaa useita mahdollisuuksia jäämistösuunnittelulle. Vanhanaikainen ajattelu, jossa testamentinsaaja on täysin pimennossa tulevasta perinnöstään, tulisi jättää syrjään ja sen sijaan testamenttaajan ja testamentinsaajan välillä olisi hyvä käydä keskustelua jätettävästä varallisuudesta, jolloin voidaan välttyä yllättäviltä veroseuraamuksilta. Tutkielman tavoitteena on antaa vastaus siihen, millaisia mahdollisuuksia testamentti antaa verosuunnittelulle. Tutkielman metodina käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Oikeusdogmatiikka pyrkii selvittämään sen, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö kulloinkin käsiteltävässä ongelmassa, ja lisäksi se pyrkii vastaamaan siihen, kuinka missäkin tilanteessa tulisi toimia voimassa olevan oikeuden mukaan. Tutkielmassa käytetään lähteinä oikeuskirjallisuutta, virallistietoa, artikkeleita ja oikeustapauksia. Testamenttivaihtoehtoja on useampia, jolloin testamenttaaja voi itse päättää, mitä vaihtoehtoja hän tulee käyttämään ja mitkä niistä ovat verotuksellisesti tehokkaimpia. Testamentti on monipuolinen väline verosuunnittelussa ja se antaa useita mahdollisuuksia verojen minimoimiselle varallisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle. Testamenttia on mahdollisuus käyttää apuna silloin, kun halutaan jakaa varallisuutta osiin eri henkilöille tai halutaan jättää toiselle henkilölle käyttöoikeus tai tuottooikeus omaisuuteen, mutta siirtää omistusoikeus toiselle. Luopumistoimista, kun verrataan testamentista ja perinnöstä luopumista, antaa testamentti laajemmat verosuunnittelumahdollisuudet. Testamentti antaa mahdollisuuden verosuunnittelulle myös yritysvarallisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle. Omistajattoman tilan testamenteilla voidaan lykätä omaisuuden siirrosta koituvaa veronmaksua tulevaisuuteen. Oikeuskäytäntö on toistaiseksi vielä hieman epäselvää omistajattoman tilan testamenttien kohdalla, koska osa verotoimistoista hyväksyy tällaiset oikeustoimet, mutta osa ei.
Resumo:
Työkyky- ja työhyvinvointiasiat puhuttavat nykypäivän työelämässä. Työelämän muutokset pakottavat kääntämään katseet hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen puoleen. Tavoitteena on pidentää ihmisten työuria, mutta työn mielekkyyden lisäämiseen ja työssä jaksamiseen tarvitaan uusia työvälineitä. Tutkimuksessa koetetaan löytää vastauksia siihen, onko kolmikantapalaverimenetelmä toimiva menetelmä työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitäjänä. Palaveria lähestytään kahdesta näkökulmasta: kolmikantapalaveriin toimivuus, hyödyllisyys ja luottamuksellisuus sekä kolmikantapalaverimenetelmän kehittäminen. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään yleisiä työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä teemoja. Kyselytutkimus toteutettiin Tapiola-ryhmässä vuonna 2009 - 2012 kolmikantapalaveriin osallistuneille työntekijöille ja esimiehille. Kysely lähetettiin sähköisesti 75 työntekijälle ja 74 esimiehelle, joista 41 työntekijää ja 52 esimiestä osallistui kyselytutkimukseen. Tutkimuksessa käy ilmi kolmikantapalaverin toimivuus työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä ja esimiehistä arvioi menetelmää toimivaksi ja hyödylliseksi. Kehittämiskohteita tutkimuksessa ilmenee kolmikantapalaverin ennakkovalmistautumisessa, seurannassa, työterveyshuollon roolissa sekä tarpeen ja tavoitteiden määrittelyssä.
Resumo:
Kandidaatintyö käsittelee liiketoimintamalleja kustannusjohtamisen välineenä. Työn tavoitteena on selvittää liiketoimintamallien käyttöä yritysten kustannusjohtamisessa tällä hetkellä, sekä rakentaa kattava kuva liiketoimintamalleista kustannusjohtamisen näkökulmasta. Lisäksi työssä arvioidaan liiketoimintamallin vaikutusta yrityksen kannattavuuteen tutkimusten pohjalta. Työ on pääasiassa kirjallisuuskatsaus, jonka lähteinä on käytetty liiketoimintamalleja ja kustannusjohtamista koskevaa kirjallisuutta, sekä aiheita käsittelevä artikkeleita. Kirjallisuuskatsauksen löydöksiä arvioidaan osaltaan myös oman päättelyn kautta. Kirjallisuuslähteiden pohjalta on havaittavissa, että liiketoimintamallien käsite on vielä yritysmaailmassa melko tuore, vaikka niiden konsepti onkin tunnettu jo pitkään. Liiketoimintamallien käyttö kustannusjohtamisen välineenä onkin vielä vähäistä, mutta oikein käytettynä liiketoimintamallit voivat olla avuksi yritysten kustannuslaskennalle ja päätöksenteolle.
Resumo:
Vuoden 2012 presidentinvaalit veivät sosiaalisen median käytön politiikassa aivan uudelle tasolle. Tässä tutkimuksessa kohteena onkin Vihreän Liiton ehdokkaan Pekka Haaviston vaalikampanja, joka painottui vahvasti sosiaalisen median ympäristöön. Empirian tarkoituksena on ymmärtää, miten sosiaalista mediaa hyödyntämällä Haavisto onnistuttiin nostamaan altavastaajan roolista toiseksi potentiaaliseksi presidenttiehdokkaaksi Sauli Niinistön kanssa. Empiirisen tutkimuksen tueksi käydään tutkimuksessa ensin läpi aihetta syvemmin valottavia teorioita ja aiemmin tehtyjä tutkimuksia markkinointiviestinnän, markkinointiviestintäkampanjan sekä sosiaalisen median alueilta.
Resumo:
Globalisaatio ja maailman nopea muuttuminen on pakottanut organisaatiot pohtimaan omaa tulevaisuuttaan tarkemmin ja laajemmin. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivat suurorganisaatiot joutuvat tiukan paikan eteen suunnitellessaan tulevaisuuttaan ja sitä, miten pystyvät säilyttämään asemansa markkinoilla. Tulevaisuuden ennakoinnin haasteellisuus ja organisaatioiden toimintaympäristön nopea muuttuminen on synnyttänyt tarpeen tulevaisuuden ennakointiin tarkoitetuille työvälineille eli skenaarioille. Kokonaisvaltaisen skenaariotyön avulla organisaatiot pyrkivät rakentamaan vaihtoehtoisia skenaarioita ennakoimalla toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Skenaarioiden avulla organisaatio pyrkii säilyttämään asemansa markkinoilla ja turvaamaan liiketoimintansa jatkuvuuden tulevaisuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten skenaariotyöllä voidaan saavuttaa kestävä kilpailuasema kansainvälisessä suurorganisaatiossa. Ongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla, miten kilpailuasema määrittyy strategisessa johtamisessa ja miten skenaariotyön avulla voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimuksessa käytettiin sekä kirjallisuuteen että empiiriseen materiaaliin perustuvaa tarkastelua ja pohdintaa. Empiirinen osuus muodostui kansainvälisten suurorganisaatioiden johdon teemahaastatteluista. Haastatteluaineiston perusteella päätutkimuskysymyksen tuloksena löydettiin kolme keskeistä teemaa, jotka vaikuttivat kilpailuaseman säilyttämisen mahdollisuuksiin skenaariotyön avulla. Esiin nousivat jatkuvan skenaariotyön toteuttamisen tarve, globalisaation vaikutukset strategia- ja skenaariotyöhön ja kokonaisvaltaisen skenaariotyön kehittäminen kilpailuedun saavuttamiseksi. Haastattelututkimuksen mukaan kansainväliset suurorganisaatiot näyttivät harjoittavan skenaariotyötä hyvin laajasti erilaisin sovelluksin. Kilpailuaseman ja kilpailuedun saavuttamisen kannalta haastateltavat näkivät skenaariotyön olevan välttämätöntä, mutta kuitenkin yksinään riittämätöntä ja vaativan rinnalleen muita tukitoimintoja. Käytännön työkaluna kilpailuedun saavuttamiseen skenaarioiden nähtiin olevan liian yleisiä ja väljiä. Haastattelut kuitenkin osoittivat, että skenaariotyötä ei nähdä niinkään käytännön työkaluna, vaan organisaation ajattelun avaajana ja asioille merkityksen antajana. Skenaariotyölle on kehitetty sovelluksia, jotka palvelevat organisaatioiden tarpeita yhä enenevissä määrin. Haastattelujen mukaan skenaariotyö voitiin nähdä organisaation oppimisprosessina sekä alkusysäyksen antajana organisaation toiminnan kehittämiselle. Lisäksi organisaatio voi pitää laajaa ja onnistunutta skenaariotyötä kilpailuedun tuojana eikä ainoastaan välineenä sen saavuttamiseen.