Menestystarinoilla maailmalle : Music Export Finland musiikkialan yrittäjien tukena kansainvälistymisessä

Opinnäytetyö on kirjallinen selvitys, jossa kartoitetaan musiikkialan ammattilaisten näkemyksiä musiikkialan vientiorganisaatio Music Export Finlandin vienninedistämistyön palveluista. Työn tarkoituksena on selvittää, minkälaiseksi vientityötä jo jonkin aikaa tehneet yrittäjät kokevat ja määrittelevät yhdistyksen roolin sekä sen palveluiden tarpeellisuuden omassa käytännön vientityössään. Teoreettinen viitekehys muodostettiin vientitoiminnan käsikirjoista sekä asiantuntijaorganisaatio Finpron kansainvälistymisstrategian mallista, jonka pohjalta tehtiin myös kuuden asiantuntijan haastattelut. Musex tarjoaa palveluita lähinnä vientitoiminnan käytännön toteutusvaiheeseen. Musexin olemassaolo koetaan alalla yleisesti positiiviseksi asiaksi, vaikka vientityötä jo jonkin aikaa tehneet yrittäjät eivät välttämättä hyödykään yhdistyksen palveluista käytännön tasolla. Musex näyttäytyy heille lähinnä alan yleisen tiedottajan roolissa, musiikkialan yhteisenä äänitorvena, jonka tehtävä on ylläpitää toimivia suhteita valtiovaltaan, lisätä toimialan näkyvyyttä ja edesauttaa toimialan rakenteiden kehittämistä alan intressien mukaisesti. Heille on tärkeää, että musiikkitoimialan tunnettuus ja arvostus lisääntyvät julkisen vallan edustajien joukossa, mitä kautta tarvittavaa rakennemuutosta voidaan viedä konkreettisesti eteenpäin. Musiikkialalla menestyy se, joka hallitsee koko laajan liiketoiminnallisen paketin sekä pystyy tarjoamaan faneilleen jotain ainutlaatuista ja eksklusiivista. Musiikkialan yrityksissä harjoitetaan ammattimaista vientitoimintaa alalle ominaisilla tavoilla ja strategioilla, jotka useinkin poikkeavat monen muun alan menettelytavoista. Vientityön tekeminen edellyttää yrityksiltä halua ja kykyä ajatella liiketoiminnallisesti koko toimintaa, sekä paljon työtä. Yhteistyö koko alan kesken on kansainväliselle toiminnalle ehdotonta. Musiikkitoimialan suurin kompastuskivi yhä edelleen on yleisen arvostuksen ja uskottavuuden puute tai sen vähäisyys, sekä rahoitus. Opinnäytetyö on hankkeistettu sekä Musexin kanssa että Stadian t&k -hankkeeseen Suomalaisten musiikkialan pienyrittäjien vientivalmiuksien kehittäminen.

Psychophysiological activation during preparation, performance, and recovery in high- and low-anxious music students

The present study provides a comprehensive view of (a) the time dynamics of the psychophysiological responding in performing music students (n = 66) before, during, and after a private and a public performance and (b) the moderating effect of music performance anxiety (MPA). Heart rate (HR), minute ventilation (VE), and all affective and somatic self-report variables increased in the public session compared to the private session. Furthermore, the activation of all variables was stronger during the performances than before or after. Differences between phases were larger in the public than in the private session for HR, VE, total breath duration, anxiety, and trembling. Furthermore, while higher MPA scores were associated with higher scores and with larger changes between sessions and phases for self-reports, this association was less coherent for physiological variables. Finally, self-reported intra-individual performance improvements or deteriorations were not associated with MPA. This study makes a novel contribution by showing how the presence of an audience influences low- and high-anxious musicians' psychophysiological responding before, during and after performing. Overall, the findings are more consistent with models of anxiety that emphasize the importance of cognitive rather than physiological factors in MPA.

E-tools for civic education : experiences from the election campaign in Switzerland 2007

Political participation is often very low in Switzerland especially among students and young citizens. In the run-up to the Swiss parliamentary election in October 2007 several online tools and campaigns were developed with the aim to increase not only the level of information about the political programs of parties and candidates, but also the electoral participation of younger citizens. From a practical point of view this paper will describe the development, marketing efforts and the distribution as well as the use of two of these tools : the so-called "Parteienkompass" (party compass) and the "myVote"-tool - an online voting assistance tool based on an issue-matching system comparing policy preferences between voters and candidates on an individual level. We also havea look at similar tools stemming from Voting Advice Applications (VAA) in other countries in Western Europe. The paper closes with the results of an evaluation and an outlook to further developments and on-going projects in the near future in Switzerland.

Performance anxiety : cardiorespiratory activity in high- and low-anxious professional music students in a performance situation

Questionnaire studies indicate that high-anxious musicians may suffer from hyperventilation symptoms before and/or during performance. Reported symptoms include amongst others shortness of breath, fast or deep breathing, dizziness and thumping heart. A self-report study by Widmer, Conway, Cohen and Davies (1997) shows that up to seventy percent of the tested highly anxious musicians are hyperventilators during performance. However, no study has yet tested if these self-reported symptoms reflect actual cardiorespiratory changes just before and during performance. Disturbances in breathing patterns and hyperventilation may negatively affect the performance quality in stressful performance situations. The main goal of this study is to determine if music performance anxiety is manifest physiologically in specific correlates of cardiorespiratory activity. We studied 74 professional music students of Swiss Music Universities divided into two groups (high- and lowanxious) based on their self-reported performance anxiety (State-Trait Anxiety Inventory by Spielberger). The students were tested in three distinct situations: baseline, performance without audience, performance with audience. We measured a) breathing patterns, end-tidal carbon dioxide, which is a good non-invasive estimator for hyperventilation, and cardiac activation and b) self-perceived emotions and self-perceived physiological activation. Analyses of heart rate, respiratory rate, self-perceived palpitations, self-perceived shortness of breath and self-perceived anxiety for the 15 most and the 15 least anxious musicians show that high-anxious and low-anxious music students have a comparable physiological activation during the different measurement periods. However, highanxious music students feel significantly more anxious and perceive significantly stronger palpitations and significantly stronger shortness of breath just before and during a public performance. The results indicate that low- and high-anxious music students a) do not differ in the considered physiological responses and b) differ in the considered self-perceived physiological symptoms and the selfreported anxiety before and/or during a public performance.

Aufftrittsangst : kardiorespiratorische Aktivität bei ängstlichen und nichtängstlichen Musikstudenten in einer Auftrittssituation = Performance anxiety : cardiorespiratory activity in high- and low-anxious professional music students in a performance situation

Fragebogenstudien haben gezeigt, dass ängstliche Musiker vor und/oder während eines Auftritts möglicherweise unter Hyperventilationssymptomen leiden. Berichtete Symptome beinhalten Kurzatmigkeit, schnelles oder tiefes Einatmen, Schwindelgefühl und Herzklopfen. Bisher hat jedoch noch keine Studie getestet, ob diese selbstberichteten Symptome tatsächlich kardiorespiratorische Veränderungen widerspiegeln. Das Hauptziel dieser Studie ist es, zu bestimmen, ob sich Auftrittsangst bei Musikern physiologisch über kardiorespiratorische Muster äußert. Wir haben insgesamt 74 Musikstudenten von Schweizer Musikhochschulen getestet. Diese Studenten wurden aufgrund ihrer selbstberichteten Auftrittsangst (STAI-S) in zwei Gruppen unterteilt: ängstliche Musiker und nichtängstliche Musiker. Die Studenten wurden in drei unterschiedlichen Situationen getestet: Ausgangszustand, Auftritt ohne Publikum, Auftritt mit Publikum. Wir haben folgende Parameter gemessen: a) kardiorespiratorische Muster und endexpiratorisches CO2, welches eine gute nichtinvasive Schätzung des Hyperventilationsgrades liefert und b) subjektiv wahrgenommene Emotionen und subjektiv wahrgenommene physiologische Aktivität. Das Poster zeigt die ersten Resultate der 15 ängstlichsten und der 15 am wenigsten ängstlichen Musiker. Das Hauptinteresse gilt den folgenden Punkten: Herz- und Atemfrequenz, subjektiv wahrgenommenes Herzklopfen, subjektiv wahrgenommene Kurzatmigkeit und subjektiv wahrgenommenes Angstgefühl. Die Resultate dieser Studie zeigen erstens, dass ängstliche und nichtängstliche Musikstudenten zu den verschiedenen Messzeitpunkten eine vergleichbare physiologische Aktivität aufweisen und zweitens, dass ängstliche Musikstudenten ein signifikant höheres Angstgefühl haben und signifikant mehr Herzklopfen und Kurzatmigkeit wahrnehmen vor und/oder während eines Auftritts mit Publikum. Dies deutet darauf hin, dass sich ängstliche und nichtängstliche Musikstudenten a) bezüglich der subjektiv wahrgenommenen physiologischen Symptome und des selbst berichteten Angstgefühls vor und/oder während eines öffentlichen Auftritts unterscheiden und sich b) bezüglich der untersuchten physiologischen Reaktionen nicht unterscheiden.