History of the congregations of the United Presbyterian church from 1733 to 1900.

Mode of access: Internet.

"Towards 'a real reunion'?" : Archbishop Aleksi Lehtonen's efforts for closer relations with the Church of England 1945–1951

Mika KT Pajusen väitös "Towards 'a real reunion'?" – Archbishop Aleksi Lehtonen's efforts for closer relations with the Church of England 1945–1951 on yleiseen kirkkohistoriaan lukeutuva tutkimus Englannin kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välisistä suhteista Aleksi Lehtosen arkkipiispakaudella 1945–1951. Suhteita on tutkittu kolmesta näkökulmasta: ekumeenisesta, poliittisesta ja kirkkopoliittisesta. Tutkimuskausi alkaa pastori H.M. Waddamsin joulukuussa 1944 Suomeen tekemän vierailun jälkimainingeista ja päättyy arkkipiispa Lehtosen kuolemaan pääsiäisenä 1951. Kirkollisten suhteiden kehitystä rytmittivät lukuisat vierailut, jotka osoittivat Englannin kirkon asenteen muuttumisen sodan aikaisesta neuvostomyönteisyydestä kylmän sodan aikaiseen täysin vastakkaiseen kantaan. Englantilaiset vieraat kohtasivat Suomessa sekä kirkon että yhteiskunnan ylimmän johdon. Molemmat maat olivat valmiita tukemaan hyviä kirkollisia suhteita tilanteen niin salliessa, joskaan eivät kovin suunnitelmallisesti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko käytti hyviä suhteita Englannin kirkkoon saadakseen tukea ja ymmärrystä omalle kirkolleen ja yhteiskunnalleen kokemaansa Neuvostoliiton uhkaa vastaan erityisesti vaaran vuosina 1944–1948. Englannin kirkko halusi tukea suomalaista sisarkirkkoaan, mutta varoi, ettei tuottaisi tuellaan enemmän haittaa kuin hyötyä suhteessa Neuvostoliittoon. Sodan jälkeinen ekumeeninen jälleenrakentaminen lähensi kirkkoja toisiinsa. Lehtonen pyrki jatkamaan 1930-luvun kirkkojen välisiä, ehtoollisvieraanvaraisuuden saavuttaneita neuvotteluita kohti täyttä kirkollista yhteyttä. Häntä motivoi sekä evankelis-katolinen teologia että pyrkimys tukea oman maan ja kirkon läntisiä yhteyksiä. Tämä haastoi Englannin kirkon ekumeenisen linjan, joka Suomen kirkon sijasta pyrki jatkamaan neuvotteluja Tanskan, Norjan ja Islannin luterilaisten kirkkojen kanssa, joilla ei vielä ollut virallista ekumeenista sopimusta Englannin kirkon kanssa. Lehtosen pyrkimyksistä huolimatta Englannin kirkko päätyi jättämään Suomen tilanteen hautumaan. Sillä se tarkoitti suhteiden koetinkivenä olleen historiallisen piispuuden leviämistä läpi Suomen kirkon ennen kuin katsoi olevansa valmis jatkamaan kohti täyttä kirkollista yhteyttä. Molemmissa kirkoissa vaikutti pieni, innokkaiden, lähempiä suhteita toivoneiden kirkollisten vaikuttajien ydinjoukko. Englantilaisia Suomen-ystäviä motivoi tarve auttaa Suomea hankalassa poliittisessa tilanteessa. Suomessa arkkipiispa Lehtonen tuki korkeakirkollista liturgista liikettä, jolla oli läheinen yhteys anglikaanisuuteen, mutta joka sai vastaansa vanhoilliset pietistit. Suomen kirkon yleinen mielipide asettui etupäässä pietistiselle kannalle, jolle anglikaanisuus näyttäytyi teologisesti sekä liian katolisena että liian reformoituna. Kirkolliset suhteet tasaantuivat vuoden 1948 Lambeth-konferenssin jälkeen, joka rohkaisi anglikaanisia kirkkoja hyväksymään 1930-luvun neuvottelujen lähempiin kirkollisiin suhteisiin tähtäävät suositukset. Lehtonen näytti tyytyvän tähän. Samaan aikaan lähempää kirkollista kanssakäymistä tukenut ekumeeninen jälleenrakennus tuli tiensä päähän. Lehtonen jatkoi läheisempien suhteiden edistämistä, mutta hänen intonsa hiipui yhdessä heikkenevän terveydentilan kanssa. Osoituksena Lehtosen linjan kapeudesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoista ei löytynyt hänen kuoltuaan ketään, joka olisi jatkanut hänen aktiivista anglikaanimyönteistä linjaansa.

Archbishop William King (1650-1729) and the Constitution of Church and State

Accepted Version

An Irish apostle: articulating and actualising apostolicity in the early Irish church

This thesis examines the earliest extant Latin Lives of Brigit and Patrick; Cogitosus’s Vita Brigidae and Muirchú’s Vita Patricii as evidence for a seventh-century debate on Irish apostolicity. While often dismissed as mere propaganda, this thesis shows they are highly sophisticated demonstrations of the continuing connection that Kildare and Armagh had to their patron saints and their authority. It examines the importance of this connection for concepts of ecclesiastical organisation, teaching authority and episcopal succession against the backdrop of the seventh-century Easter question in the Insular Church. This will show that apostolicity was considered to be intrinsically linked with orthodoxy and universality. A textual focus brings forth general patristic themes and ideas that Irish hagiographers evoked through specific words and phrases. The thesis contextualises hagiographical material using evidence from Hiberno-Latin and early Insular exegetical commentaries, referring to major patristic exegetes such as Origen, Jerome, Augustine, and Gregory the Great as support. The introduction discusses the importance of apostolic ideology for the seventh-century Irish Church, and outlines a methodology for examining such abstract themes. The first chapter looks at how developments in apostolic ideology led to ideas of apostolic primacy seen in the Insular material. Chapters two, three, and four examine metaphors of food and feeding, the fountain and the stream, and the head and the body, as significant articulations of apostolicity. Chapter five examines how corporeal relics were understood as the visible proof of this continuity and preserved a saint’s authority for their episcopal heirs. Chapter six looks at how Muirchú engaged with Patrick’s connection to the universal Church and his self-professed lack of disciplina to reconcile his apostolicity with seventh-century norms. Chapter seven places the issues considered thus far in a thoroughly Insular context by examining how the earliest English sources present the Irish legacy in Northumbria after the synod of Whitby. Chapter eight looks at how the text of Patrick’s Confessio in the Book of Armagh relates to a wider seventh-century campaign by Armagh to rehabilitate Patrick’s apostolicity. The conclusion briefly summarizes the thesis, and suggests further avenues for researching this topic in the Insular material

Beamsville Baptist Church papers, n.d.

The material outlines the history of the early Baptist church in Beamsville, from its inception in 1807 until approximately 1859. This may have been the basis of a manuscript on the history of the church.

Fishing Creek Presbyterian Church of Chester County Records

The Fishing Creek Presbyterian Church of Chester County Records include an historical statement (1839) on its origin and development by one of its pastors Rev. John B. Davies, and copies of entries for various sessions containing information on how the church handled misconduct of its members.

Second Baptist Church, Kershaw, S.C. Records - Accession 51

The Second Baptist Church, Kershaw, SC Records consist of photocopies of the church’s records including minutes, membership lists, and financial records relating to the day-to-day operation and business of the church.

The Double‐Edged Sword Of Interdict: Some More Warnings From History

In this paper I revisit the age-old question of the relationship between philosophy and theology by rejecting the claim that throughout the history of the Christian Church, whenever Christian thinkers have baptized philosophy, they have done so to the detriment of theology. Church history reveals just the opposite, i. e., that sometimes theologians have creatively and fruitfully used philosophical language, concepts, methods, and conclusions to understand and express the faith. In addition, church history records numerous attempts to limit philosophical enquiry for theological reasons that proved unsuccessful and counter-productive. Both types of interaction between philosophy and theology occurred at the University of Paris during the thirteenth century. Despite repeated efforts of some officials to place philosophy under interdict, that is, to ban the reading of particular philosophical works or the teaching of philosophical propositions from the university faculties, a series of university theologians applied Aristotelian tools of enquiry to questions about the Christian faith with positive and constructive results. If academic theology at Paris during the thirteenth century has anything to teach us, it is that interdict cuts both ways. It might protect some theological claims from philosophical contamination or compromise, but it can also insulate theological claims from much needed critical analysis. The thinkers and developments surveyed in this paper suggest that perhaps instead of placing deconstruction under interdict, today’s Christian thinkers should use some of the language, concepts, methods and conclusions of Derrida to further theological understanding.

The Latin church in the middle ages /

Includes index.

Gregory the Great, his place in history and thought /

Includes bibliographical references (v. 1, p. viii-xv) and indexes.

The church of the first three centuries: or, Notices of the lives and opinions of some of the early Fathers, with special reference to the doctrine of the Trinity; illustrating its late origin and gradual formation.

Mode of access: Internet.

Constantine the Great. The union of the state and the church.

"Published under the direction of the Tract committee."

A bibliographical guide to the history of Christianity /

Bibliographies :p. 20-21.

Studies in Roman history : 1st series /

Includes the author's "Christianity and the Roman government," with six additional essays. cf. Pref.

Christianity in a revolutionary age; a history of Christianity in the nineteenth and twentieth centuries.

Vol. 5 published by Harper & Row.