La Revue du Pacifique / directeur : Léon Archimbaud, député

1925/07 (A4,N7)-1925/12 (A4,N12).

Oliver Rising Sr. Diary, 1797-1851

Oliver Rising (1775-1855) lived in Herkimer County, New York. He is buried in Cedar Lake Cemetery, Cedar Lake (part of the town of Litchfield) in Herkimer County, with his wife Hannah (1780-1855) and his son Oliver Rising Jr. (1817-1861).

Een veertigjarige uitgeversloopbaan. A. W. Sijthoff te Leiden. 1851--1 Januari--1891. Naar bescheiden uit het archief der zaak geschetst

Mode of access: Internet.

Digital archives and cultural memory : discovering lost histories in digitised Australian children's literature 1851-1945

A recent Australian literature digitisation project uncovered some surprising discoveries in the children’s books that it digitised. The Children’s Literature Digital Resources (CLDR) Project digitised children’s books that were first published between 1851 to 1945 and made them available online through AustLit: The Australian Literature Resource. The digitisation process also preserved, within the pages of those books, a range of bookplates, book labels, inscriptions, and loose ephemera. This material allows us to trace the provenance of some of the digitised works, some of which came from the personal libraries of now-famous authors, and others from less celebrated sources. These extra-textual traces can contribute to cultural memory of the past by providing evidence of how books were collected and exchanged, and what kinds of books were presented as prizes in schools and Sunday schools. They also provide insight into Australian literary and artistic networks, particularly of the first few decades of the 20th century. This article describes the kinds of material uncovered in the digitisation process and suggests that the material provides insights into literary and cultural histories that might otherwise be forgotten. It also argues that the indexing of this material is vital if it is not to be lost to future researchers.

Ei sanat salahan joua : fennistiikan murteenkeruun historiaa 1868 - 1925

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittämättä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Nämä tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Tämän jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut elämään kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö

Erinnerungen 1861-1925

Fragment of author's mother's (born 1861) memories; author's father came from Hungary and attended Pressburg Yeshiva; orthodox Jewish family; main part of childhood in Mesingwerk near Eberswalde in orthodox Jewish milieu; Hirsch, Rosenblueth and Calvary families in Messingwerk and Berlin; recreational travel; move to Berlin in 1911; father's house was center for Zionist youth in Berlin.

When time ran out : Coming of age in the Third Reich 1925-1982

Memoir based on diaries kept by sculptor Zeller as a boy; Nazi periods in Berlin; primary and secondary school; pogrom (November 1938); emigration to England via Holland; visit to Berlin in 1982

Vykopirovka plana Melitopol'skogo okruga Genicheskovo raiona poluostrova Chongar otgranichennogo v poriadke ustroistva Kolfonda s obrazovaniem posëlkov i rozbivkoiu na polia sevooborota goni, sogliasno plana zemleustraitelnykh rabot po 1925-1926 gg.; plan sostavlen 9 partiei po ustroistvu kolfonda

Digital image

Graduate School for Jewish Social Work (New York, N.Y.) records, undated, 1925-1950.

The collection consists of records of the administration of the school; records of a Lower East Side documentation project, including photographs; and letters from a project on the Men's and Women's Department of Der Tag. The collection is arranged in four series: Series I. Administration, Series II. Committee on Research, Series III. Der Tag Project, and Series IV. East Side Project.

Map detailing growth of settlement tracts by year 1925-1929

Digital image

Ernest L. Haas, Neumarkt Collection 1925-1990

Letter to various officials of the Federal Republic of Germany about Jewish life in Neumarkt; December 1990

Dvizhenie naselenii︠a︡ i zhivogo inventari︠a︡ na khersonskikh fondakh s marta 1925 goda po aprelʻ 1927 goda

Digital image

Temperatura vozdukha v Krymu v 1925-1926 s.kh.g. v gradisokh T︠S︡elʹt︠s︡ii︠a︡

Digital image

Godovoe razpredelenie osadkov (izogiety) v Krymu v 1925-1926 c.kh. g.

Digital image