La contextualisation du discours radiophonique par des moyens prosodiques. L’exemple de cinq grands philosophes français du XXe siècle

"Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia" Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Toisin sanottuna työssä käsitellään sitä, miten puheen prosodiset piirteet (kuten sävelkulku, intensiteetti, tauot, kesto ja rytmi) ohjaavat puheen tulkintaa vanhastaan enemmän tutkittujen sana- ja lausemerkitysten ohella. Työssä keskitytään seitsemään prosodisesti merkittyyn kuvioon, jotka koostuvat yhden tai usean parametrin silmiinpistävistä muutoksista. Ilmiöitä käsitellään sekä niiden akustisten muotojen että tyypillisten esiintymisyhteyksien ja diskursiivisten tehtävien näkökulmasta. Aineisto koostuu radio-ohjelmista, joissa puhuu viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia: Gaston Bachelard, Albert Camus, Michel Foucault, Maurice Merleau-Ponty ja Jean-Paul Sartre. Ohjelmat on lähetetty eri radiokanavilla Ranskassa vuosina 1948–1973. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että prosodisesti merkityt kuviot ovat moniulotteisia puheen ilmiöitä, joilla on keskeinen rooli sanotun kontekstualisoinnissa: ne voivat esimerkiksi nostaa tai laskea sanotun informaatioarvoa, ilmaista puhujan voimakasta tai heikkoa sitoutumista sanomaansa, ilmaista rakenteellisen kokonaisuuden jatkumista tai päättymistä, jne. Väitöskirja sisältää myös kontrastiivisia osia, joissa ilmiöitä verrataan erääseen klassisessa pianomusiikissa esiintyvään melodiseen kuvioon sekä erääseen suomen kielen prosodiseen ilmiöön. Tulokset viittaavat siihen, että tietynlaista melodista kuviota käytetään samankaltaisena jäsentämiskeinona sekä puheessa että klassisessa musiikissa. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että tiettyjä melodisia muotoja käytetään samankaltaisten implikaatioiden luomiseen kahdessa niinkin erilaisessa kielessä kuin suomessa ja ranskassa. Yksi väitöskirjan osa käsittelee pisteen ja pilkun prosodista merkitsemistä puheessa. Tulosten mukaan pisteellä ja pilkulla on kummallakin oma suullinen prototyyppinsä: piste merkitään tyypillisesti sävelkulun laskulla ja tauolla, ja pilkku puolestaan sävelkulun nousulla ja tauolla. Merkittävimmät tulokset koskevat kuitenkin tapauksia, joissa välimerkki tulkitaan prosodisesti epätyypillisellä tavalla: sekä pisteellä että pilkulla vaikuttaisi olevan useita eri suullisia vastaavuuksia, ja välimerkkien tehtävät voivat muotoutua hyvin erilaisiksi niiden prosodisesta tulkinnasta riippuen.

Euskarazko irakaskuntza Goierrin XVIII. mendeko bigarren erdian

Kolokioaren agiriak : XVIII.mendea Euskal Herrian letretan eta historian: Baionan 2004ko azaroaren 18 eta 19an, Bonnat museoan / Actes du Colloque:Le XVIIIe siècle au Pays Basque à travers les lettres et l'histoire, Musée Bonnat, Bayonne, 18-19 novembre 2004.

De la Viena "Fin-de-Siècle" al París "Rive-Gauche": Reigen/La Ronde

Eguíluz, Federico; Merino, Raquel; Olsen, Vickie; Pajares, Eterio; Santamaría, José Miguel (eds.)

Retratos de Machado de Assis : sabedoria, genialidade e melancolia na crítica literária fin de siècle

Este ensaio de pensamento social brasileiro tem por objeto de análise as críticas literárias sobre a obra de Machado de Assis, publicadas em jornais e revistas imediatamente após o lançamento de cada um de seus livros. Portanto, são publicações de critica literárias escritas por contemporâneos do próprio Machado de Assis, e que, ao resenharem suas obras evidenciam o cenário e os modelos de interação vivenciados pelos artistas e intelectuais do período. Assim como expõem ainda as compreensões de literatura e de artista que fazem parte de seus repertórios analíticos. Este ensaio busca identificar, através das categorias mobilizadas para retratar Machado de Assis, as transformações ocorridas nestes modelos de interação social do período, e como a sociabilidade intelectual e artística, inicialmente vinculada ao padrão de gosto cortesão estabelecido no Rio de Janeiro, foi cedendo espaço para outros modelos de interação, e assim permitiu o desenvolvimento de diferentes compreensões de literatura e do papel da crítica literária, contribuindo diretamente para a alteração nos discursos retóricos das resenhas literárias. Portanto, este ensaio tenta identificar e entender os modelos retóricos inscritos na crítica, e como estes discursos estão correlacionados à transformações de ordem mais profunda, principalmente com o processo de modernização social e a construção da autonomia do universo intelectual e artístico no fim do século XIX e na primeira década do século XX

William Hope Hodgson's borderlands: monstrosity, other worlds, and the future at the fin de siècle.

William Hope Hodgson has generally been understood as the author of several atmospheric sea-horror stories and two powerful but flawed horror science fiction novels. There has been no substantial study analysing the historical and cultural context of his fiction or its place in the Gothic, horror, and science fiction literary traditions. Through analysing the theme of borderlands, this thesis contextualises Hodgson’s novels and short stories within these traditions and within late Victorian cultural discourse. Liminal other world realms, boundaries of corporeal monstrosity, and the imagined future of the world form key elements of Hodgson’s fiction, reflecting the currents of anxiety and optimism characterising fin-de-siècle British society. Hodgson’s early career as a sailor and his interest in body-building and physical culture colour his fiction. Fin-de-siècle discourses of evolution, entropy, spiritualism, psychical research, and the occult also influence his ideas. In The House on the Borderland (1908) and The Night Land (1912), the known world brushes against other forms of reality, exposing humanity to incomprehensible horrors. In The Ghost Pirates (1909), the sea forms a liminal region on the borderland of materiality and immateriality in which other world encounters can take place. In The Night Land and The Boats of the ‘Glen Carrig’ (1907), evolution gives rise to strange monstrous forms existing on the borderlines of species and identity. In Hodgson’s science fiction—The House on the Borderland and The Night Land—the future of the earth forms a temporal borderland of human existence shaped by fin-de-siècle fears of entropy and the heat-death of the sun. Alongside the work of other writers such as H. G. Wells and Arthur Machen, Hodgson’s four novels respond to the borderland discourses of the fin de siècle, better enabling us to understand the Gothic literature of the period as well as Hodgson’s position as a writer who offers a unique imaginative perspective on his contemporary culture.

L'Ane promeneur, ou Critès promené par son ane : Chef-d'oeuvre pour servir d'Apologie au Goût, aux Moeurs, à l'Esprit, et aux Découvertes du siècle

Première edition revue, corrigée, et précédée d'une Préface à la Mosaïque, dans le plus nouveau goût.

La préformation du germe dans la philosophie biologique du XVIIIe siècle

info:eu-repo/semantics/published

Le reçu de taxe O. Brux. Inv. E. 375

Édition d'un reçu de taxe copte inédit des Musées royaux d'Art et d'Histoire de Bruxelles. Réédition de deux reçus de taxe similaires. Corrections à d'autres textes déjà édités. Les documents proviennent de la région thébaine et datent de la première moitié du 8e siècle.

Robert Morin, « Les Pensées philosophiques de Diderot devant leurs principaux contradicteurs au XVIIIe siècle » (Paris 1975), 168 p.

info:eu-repo/semantics/published

Faut-il encore craindre la tuberculose au XXIème siècle ?

info:eu-repo/semantics/nonPublished

Adaptation to the Environment: Changes in Initial Projects in Ottoman Shephardic Press

The origins of Sephardic press date back to the mid-20th century, when the influence of the Western world spread across the Sephardim communities of the East. The content of these newspapers was diverse: pieces of general interest, but also scientific, literary and humorous works, with various political orientations. These papers were published in different languages, writing styles and alphabets. Those to be analysed here, however, were published in aljamiado Judeo-Spanish: three papers from Smyrna and one from Salonica. Throughout this work we will focus on the different obstacles and difficulties the editors and publishers of this Ottoman Sephardic press had to face to bring their publications to light.

The redemption of the gaze: the crisis of observation in the "fin de siècle" and the advent of cinema

The intention of this article is not to affirm, but rather to question wether it is possible to speak of a loss of the ability to gaze in the context of the nineteenth century and especially in the context of the fin de siècle, in the bosom of the epistemological crisis that beset the Turn of the Century. And very especially, this article tries to question about the impact this crisis had, perhaps, in the birth of cinema. Is in this context that arises the work of Marey and the advent of the cinematograph of the Lumière brothers in the fin de siècle Europe, both of them showing a deep faith in a mechanical apparatus that would allow the redemption of a battered gaze. And it seems to be a dream that continues over time through the tradition of shooting the everyday life.