BFK 83 : [sinfoninen runoelma orkesterille]

Digitoitu 11. 6. 2008.

Qualidade de vida de doentes esofagectomizados: adenocarcinoma versus carcinoma epidermoide

OBJETIVO: Avaliar e comparar a qualidade de vida de pacientes esofagectomizados para tratamento de adenocarcinoma da junção esofagogástrica e de carcinoma epidermoide. MÉTODOS: estudo transversal no pós-operatório de doentes esofagectomizados por adenocarcinoma da junção esofagogástrica (Adenoca) e carcinoma epidermóide (CEC), empregando o questionário SF-36 aplicado em 24 pacientes (10 por Adenoca e 14 por CEC), a partir do 5º mês de pós-operatório, incluindo os sintomas clínicos e a variação de peso. RESULTADOS: A avaliação da QV mostrou melhor resultado de capacidade funcional (p=0,018) para o grupo Adenoca. Houve correlação entre os domínios "saúde mental" e "limitação por aspectos emocionais" (p=0,003) e entre "dor" e "limitação por aspectos físicos" (p=0,003) nos dois tipos histológicos. A perda de peso foi maior nos esofagectomizados por Adenoca (45,9Kg), sem diferença significativa entre o IMC atual (p>0,66). A disfagia foi relatada por 83,3% dos pacientes, a anorexia por 58,3%, a dificuldade de mastigação por 42%, a náuseas e os vômitos por 41,7% e a diarréia por 29,2%, sem correlação com a QV relatada (p>0,05). CONCLUSÃO: O escore mais alto para capacidade funcional indica que o paciente com Adenoca foi capaz de realizar todo tipo de atividade física, incluindo as mais vigorosas em um nível maior que o paciente com CEC. Alguns sintomas persistiram no pós-operatório, porém não interferiram na qualidade de vida dos pacientes.

Volvo kuormavaunumallit LV 83-84, LV 93-94, LV 93 FCH, LV 94 FCH

kuv., 23 x 15 cm

Opinto-opas 2013 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot : 100./83. kadettikurssi : SM4-kurssi : SMOHJ13-kurssi : SMSIV13 : EUK 66

Kädessäsi on Maanpuolustuskorkeakoulun kaikkia eri tutkintotasojen opiskelijoita koskeva opinto-oppaan yleinen osa. Yleisessä osassa esitetään opiskelijoille välttämätöntä perustietoutta Maanpuolustuskorkeakoulusta, opiskelusta ja tutkinnoista. Muille lukijoille opas on hyvä tietolähde. Opinto-oppaan neljäs luku on opiskelujen kannalta tärkein, koska siinä määritetään sotatieteelliset oppiaineet ja niiden tavoitteet tutkintotasoittain. Opas on laadittu koskemaan jokaista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa, siviiliopiskelijat mukaan luettuna. Oppaasta löytyy tarpeellista tietoa muun muassa opintohallinnosta, opiskeluoikeuksista ja opintoneuvonnasta sekä toimimisesta Santahaminan sotilasalueella. Yleisen osan lisäksi sinun on tunnettava opinto-oppaan eriytyvät osat ja niihin sisältyvät oman tutkintotasosi opintojaksokuvaukset. Lue opinto-oppaat huolella. Näin saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevien vuosiesi työskentelystä ja opintojesi tavoitteista. Yksityiskohtaisempia tietoja saat kurssinjohtajalta, oman tutkintotasosi koulutussuunnittelijalta ja ainelaitoksilta. Oppaaseen on koottu opiskeluun liittyviä tärkeitä yhteystietoja helpottamaan opiskelijan arkea. Oppaasta löydät myös Santahaminan kampusalueen kartan. Jos et saa oppaasta tarvitsemaasi tietoa, tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, otathan yhteyttä Opintoasiainosaston henkilökuntaan. On myös toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta Opintoasiainosaston henkilöstölle. Näin voimme kehittää opasta edelleen. Parhaimman opetuksen saanut asevelvollinen ansaitsee parhaimman opetuksen saaneen kouluttajan ja upseerin, sinut.

Leptospirose bovina no Estado da Paraíba: prevalência e fatores de risco associados à ocorrência de propriedades positivas

Foram determinadas as prevalências de propriedades positivas e de animais positivos e identificados fatores de risco associados à leptospirose em vacas no Estado da Paraíba, Nordeste do Brasil. Foram aleatoriamente selecionadas 2.317vacas com idade ≥ 24 meses, procedentes de 450propriedades. Para o diagnóstico sorológico da infecção por Leptospira spp. foi empregado o teste de soroaglutinação microscópica (SAM), utilizando-se 24 sorovares como antígenos. Uma propriedade foi considerada positiva quando apresentou pelo menos um animal soropositivo. Das 450 propriedades investigadas 398 (89,7%; IC 95% = 86,6-92,2%) apresentaram pelo menos um animal reagente na SAM para qualquer sorovar, e 1.349 (61,1%; IC 95% = 56,6-65,4%) animais foram soropositivos. O sorovar Hardjo foi o mais prevalente nas propriedades e nos animais, com frequências de 58,17% e 54,69%, respectivamente. Propriedade ser localizada no Sertão (odds ratio = 3,20; p = 0,003), presença de animais silvestres (odds ratio =2,89; p=0,005), não resfriar o leite (odds ratio =3,83; p=0,034) e presença de pastos alagados (odds ratio =2,36; p<0,001) foram identificados como fatores de riscos associados à prevalência de propriedades positivas. Conclui-se que a leptospirose encontra-se amplamente difundida em bovinos do Estado da Paraíba, o que reforça a necessidade de intensificação de medidas de prevenção e controle, como a vacinação dos rebanhos. De acordo com os resultados da análise de fatores de risco, sugere-se que o controle sanitário antes da introdução de animais, drenagem de áreas alagadas e melhora nas condições de manejo são importantes medidas para a prevenção da infecção.

Mä meen niille sanoon, et älkää puhuko höpöjä! Verbit ja lauserakenteet lapsen kielenkehityksen kuvaajina iässä 1;8–3;8

Tämän tutkimuksen aiheena on yhden lapsen kielenkehitys kahden vuoden tarkastelujakson aikana. Tutkimus on aloitettu lapsen ollessa vuoden ja kahdeksan kuukauden (1;8) ikäinen. Kielenkehitystä seurataan ikään kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta (3;8). Tutkimusaineisto jakautuu neljään eri tarkastelujaksoon (ikä 1;8–2;0, 2;6–2;7, 3;0–3;1 ja 3;7–3;8). Olen seurannut informanttini kielenkehitystä syntymästä alkaen ja havainnut, että lapsen kielessä voi tapahtua jo hyvin lyhyessäkin ajassa huomattavaa edistymistä. Toisaalta jotkin lapsenkielelle tyypilliset piirteet, kuten ongelmat astevaihtelussa (näkit ’näit’), voivat säilyä vielä pitkäänkin lapsen puheessa. Aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja lapsen puheesta tehdyistä nauhoituksista, jotka on litteroitu. Työn tavoitteena on selvittää, miten lapsen verbit ja lauserakenteet kehittyvät. Lisäksi tuon esiin jokaisena tarkasteltavana ikäkautena joitakin kyseiselle iälle tyypillisiä kielen piirteitä, kuten murteellisuutta ja uudissanoja. Aineistoa analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tutkimus kuuluu lapsenkielen tutkimuksen alaan. Tutkimustulokset osoittavat, että informanttini kielenkehitys noudattelee suomalaislapselle tyypillisiä kehityspolkuja. Informanttini ensimmäisinä omaksumat verbinmuodot esimerkiksi ovat yksikön 2. persoonan imperatiivi (iskä päisty ’väisty’) ja yksikön 3. persoonan indikatiivin preesens (Aada tottaa ’ottaa’). Persoona-, modus- ja tempuskategoriat monipuolistuvat iän karttuessa. Esimerkiksi iässä 2;6 informantti käyttää jo kaikkia muita moduksia paitsi potentiaalia. Iässä 3;0 lapsi on omaksunut kaikki persoonamuodot. Ikään 3;8 mennessä lapsi käyttää myös kaikkia tempuksia. Infinitiivejäkin puheessa esiintyy jo varhain (nykätä ’tykätä’, nukkumassa). Toisaalta variaatio voi olla samanikäistenkin lasten välillä varsin suurta, vaikka kehitys olisi täysin ikäkaudelle ominaista. Siksi jokainen lapsenkielen tutkimus antaa arvokasta tietoa kielenkehityksestä, joka on hyvin yksilöllistä. Tutkimustulokset tuovat esiin monia lapsenkielelle tyypillisiä piirteitä, kuten analogiamuotojen (hakes ’haki’) ja lapsenkielisten sanojen (sylkky ’syli’) esiintymistä puheessa. Toisaalta lapsen puheessa esiintyy alusta asti aikuiskielelle ominaisesti esimerkiksi niin konkreettisia verbejä (mennä, tulla), mentaalisia verbejä (haluta, puhua) kuin sekundaariverbejäkin (voida, täytyä). Toisaalta verbin vaatimat pakolliset täydennykset voivat toisinaan erityisesti tutkittavan ajanjakson alussa olla vielä puutteellisia. Esimerkiksi subjekti saattaa puuttua sitä edellyttävästä lauseesta (peekää tota ’Aada pelkää tuota’). Toisaalta aikuistenkin puhekielelle ovat ominaisia muun muassa yksisanaiset ilmaukset ja verbittömät lauseet. Puhekieli ja alueellinen variaatio tulisikin aina huomioida myös tutkittaessa lapsenkieltä. Nopeasti lapsen lauseet kuitenkin monipuolistuvat ja lauseissa alkaa täydennysten lisäksi esiintyä runsaasti vapaita määritteitä. Lapsen yhdyslauseet ja konjunktioiden käyttö lisääntyvät erityisesti iästä 2;6 alkaen. Lapsen lauserakenteet monipuolistuvat sanaston ja erilaisten verbilekseemien ja verbinmuotojen lisääntyessä.

Association of acanthosis nigricans with race and metabolic disturbances in obese women

Acanthosis nigricans (AN) has been recognized as a marker of insulin resistance and diabetes mellitus. We have compared frequency of race and metabolic disturbances in obese women with several degrees of AN (AN group, N = 190) to a group without AN (non-AN group, N = 61) from a mixed racial population. The groups were similar regarding age and body mass index. All patients (except the diabetic patients) underwent an oral glucose tolerance test (75 g). The racial distribution of this population was 35.1% white, 37.8% mulatto and 27.1% black and the frequency of AN was 62.5, 82.1 and 83.8%, respectively, higher in black versus white (P = 0.003) and mulatto versus white (P = 0.002) women. The frequencies of diabetes mellitus and impaired glucose tolerance were 5.8 and 12.6% in the AN group and 1.6 and 8.2% in the non-AN group, respectively (P>0.05). Fasting glucose, ß cell function determined by the homeostasis model of assessment (HOMA), fasting insulin and insulin area under the curve were similar for the AN and non-AN groups. A higher HOMA insulin resistance was observed in the AN group compared to the non-AN group (P = 0.02) and in the subgroup of highest degree of AN compared to those with other degrees. The mean lipid levels and the frequency of dyslipidemia were similar for the two groups. AN was strongly associated with the black or mulatto rather than the white race, even after taking into account the effect of age, body mass index and HOMA insulin resistance.

Alternative parameters for echocardiographic assessment of fetal diastolic function

Alternative methods to assess ventricular diastolic function in the fetus are proposed. Fetal myocardial hypertrophy in maternal diabetes was used as a model of decreased left ventricular compliance (LVC), and fetal respiratory movements as a model of increased LVC. Comparison of three groups of fetuses showed that, in 10 fetuses of diabetic mothers (FDM) with septal hypertrophy (SH), the mean excursion index of the septum primum (EISP) (ratio between the linear excursion of the flap valve and the left atrial diameter) was 0.36 ± 0.09, in 8 FDM without SH it was 0.51 ± 0.09 (P = 0.001), and in the 8 normal control fetuses (NCF) it was 0.49 ± 0.12 (P = 0.003). In another study, 28 fetuses in apnea had a mean EISP of 0.39 ± 0.05 which increased to 0.57 ± 0.07 during respiration (P < 0.001). These two studies showed that the mobility of the septum primum was reduced when LVC was decreased and was increased when LVC was enhanced. Mean pulmonary vein pulsatility was higher in 14 FDM (1.83 ± 1.21) than in 26 NCF (1.02 ± 0.31; P = 0.02). In the same fetuses, mean left atrial shortening was decreased (0.40 ± 0.11) in relation to NCF (0.51 ± 0.09; P = 0.011). These results suggest that FDM may have a higher preload than normal controls, probably as a result of increased myocardial mass and LV hypertrophy. Prenatal assessment of LV diastolic function by fetal echocardiography should include analysis of septum primum mobility, pulmonary vein pulsatility, and left atrial shortening.

Leishmania infantum heat shock protein 83 for the serodiagnosis of tegumentary leishmaniasis

The serologic assay is an important tool in the diagnosis of leishmaniasis. One of the most commonly used tests is enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA). Since total Leishmania promastigotes are used as antigen in the routine assay, false-positive reactions are frequent due to cross-reaction with sera from other diseases, mainly Chagas' disease. Therefore, an antigen that determines less cross-reactivity has been pursued for the serodiagnosis of leishmaniasis. In the present study we analyzed the use of recombinant Leishmania infantum heat shock protein (Hsp) 83 in ELISA for the serodiagnosis of cutaneous (N = 12) and mucocutaneous leishmaniasis (N = 14) and we observed the presence of anti-L. infantum Hsp 83 antibodies in all samples as well as anti-Leishmania total antigen antibodies. When cross-reactivity was tested, chronic Chagas' disease patients (N = 10) did not show any reactivity. Therefore, we consider this L. infantum Hsp 83 to be a good antigen for routine use for serodiagnosis of tegumentary leishmaniasis.

APOA1/C3/A4 gene cluster variability and lipid levels in Brazilian children

Genetic studies have suggested that polymorphisms of genes coding for apolipoproteins are significant determinants of serum lipoprotein and lipid levels in adults. However, only a few studies have investigated the association of these polymorphisms in children. Therefore, in the present investigation we studied the distribution of APOA1 -75 G>A, +83 C>T, APOC3 -482 C>T, -455 T>C and 3238 C>G, and APOA4 Q360H and T347S polymorphisms and their influence on plasma lipoprotein levels in children from a Brazilian northeastern admixed population. The seven polymorphic sites were genotyped in 414 children aged 5 to 15 years (mean 8.9 ± 2.9). The genotypes of the seven polymorphic sites were assessed by PCR-RFLP methods. The frequencies of the less common alleles were, in general, intermediate among parental populations, as expected. Strong linkage disequilibrium was detected between polymorphisms at the APOA1, APOC3 and APOA4 loci in this admixed population sample. Overall the genotype effects seen in adults were weaker or absent in children. The APOC3/-455 and APOA4 T347S variants showed significant effects on HDL cholesterol in girls (P = 0.033 and P = 0.016, respectively). Significantly higher plasma total (P = 0.003) and LDL cholesterol (P = 0.004) levels were observed in boys who were carriers of the 3238G allele at the APOC3/3238 C>G site. These results disclosed an overall absence of associations between these polymorphisms and lipids in children. This finding is not unexpected because expression of the effect of these polymorphisms might depend on the interaction with environmental variables both internal and external to the individual.