Kuudesluokkalaisten kokemuksia arvioinnista ja arvosanoista

Arviointiin liittyvää kritiikkiä esitettäessä unohdetaan helposti joukko, johon arviointi kohdistuu. Lasten mielipiteiden huomioiminen kasvatustyössä on tärkeää mutta haasteellista. Arviointi on pohjimmiltaan ihmissuhdetoimintaa, jossa opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus on keskeinen tekijä. Oppilaan käsitys omasta osaamisestaan muodostuu monen tekijän vaikutuksesta. Opettajan tehtävänä on antaa oppilaalle ohjaavaa ja kannustavaa palautetta edistymisestä sekä realistista tietoa osaamisesta. Arviointityötä ohjaavat opetussuunnitelman ohella opettajan oma kasvatus- ja oppimiskäsitys, koulun arviointikulttuuri sekä yhteiskunnan normit ja odotukset. Arviointikulttuurin tutkiminen voi paljastaa nykyään toteutuvan arvioinnin vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden kokemuksia arvioinnista. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita nykyisestä arviointikulttuurista verrattuna uuden Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) vaatimuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan, pitävätkö oppilaat saamiaan arvosanoja osaamistaan vastaavina ja kokevatko oppilaat arviointiperusteiden olevan heille selvät. Lisäksi tutkitaan, miten oppilaat kokevat hyvien arvosanojen saamisen tärkeyden. Tutkimusjoukko koostuu seitsemän länsisuomalaisen peruskoulun kuudennen luokan oppilaista (N=202). Oppilaiden arviointiin liittyviä käsityksiä ja kokemuksia mitattiin tähän tutkimukseen kehitetyllä kyselylomakkeella. Tutkimuksen lähestymistapa on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tutkimus on tyypiltään kuvaileva survey-tutkimus. Tulokset osoittavat, että lähes kaikki oppilaat ansaitsisivat mielestään ainakin jostain oppiaineesta eri arvosanan kuin sen, jonka he ovat saaneet todistukseen. Erityisesti äidinkielen kohdalla tyttöjen ja poikien välillä on merkitsevä ero, sillä selvästi tyttöjä suurempi osa pojista arvioi osaamisensa saamaansa arvosanaa paremmaksi. Lisäksi taito- ja taideaineiden kohdalla oppilaat olivat vielä useammin kuin lukuaineiden kohdalla sitä mieltä, että he ansaitsisivat vähintään yhdessä tutkitussa oppiaineessa saamaansa paremman arvosanan. Oppilaat uskoivat useimmiten tietävänsä arvosanaan vaikuttavat asiat. Hyvien arvosanojen saaminen on suurimmalle osalle oppilaista tärkeää tulevaisuuden takia. Oppilaiden vastausten perusteella nykyarvioinnissa on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) arvioinnin vaatimuksiin nähden puutteita. Tulokset viittaavat siihen, että arviointiin ja arvosanoihin liittyvät erilaiset mielipiteet opettajien ja oppilaiden välillä ovat hyvin yleisiä. Vaikka oppilaiden näkemyksiä pyritään huomioimaan muun muassa itsearviointia käyttämällä, saatua tietoa ei välttämättä hyödynnetä oikealla tavalla. Peruskoulussa toteutettavaa oppilasarviointia tulee jatkuvasti kehittää muuttuvien vaatimusten mukana.

Siirtohinnoittelu pk-yrityksessä − Case-tutkimus

Yritystoiminnan kansainvälistyminen ja liiketoiminnan keskittyminen kansainvälisiin konserneihin ovat nostaneet siirtohinnoittelun, eli toisiinsa etuyhteyssuhteessa olevien yritysten liiketoimien hinnoittelun, painoarvoa yritysverotuksen kriittisenä osa-alueena. Euroopan Unionin siirtohinnoittelufoorumin julkaiseman raportin mukaan EU:n alueella toimii noin 23 miljoonaa pientä tai keskisuurta yritystä ja siirtohinnoitteluasiat ovat relevantteja noin viidelle prosentille näistä yrityksistä. Tutkielmassa keskitytään yhden suomalaisen pk-yrityksen siirtohinnoitteluun ja siihen liittyviin teemoihin ja haasteisiin. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella siirtohinnoittelun merkitystä pk-yritykselle. Lisäksi pyritään selvittämään, miten siirtohinnoittelu yrityksessä koetaan ja mitkä ovat case-yrityksen siirtohinnoittelun tavoitteet. Arvioinnin kohteena ovat myös siirtohinnoittelun yritykselle mukanaan tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Tutkimus on suoritettu laadullisella menetelmäsuuntauksella sekä toiminta-analyyttisella tutkimusotteella ja on luonteeltaan case-tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelun sekä erillisten puheluiden, sähköpostikeskusteluiden ja tapaamisten avulla. Case-yritykseen tutustumisen jälkeen sille laadittiin siirtohinnoittelupolitiikkaa koskeva raportti, jota yritys on hyödyntänyt laatiessaan siirtohinnoittelupolitiikkaansa. Tutkimuksessa huomattiin, ettei siirtohinnoittelu näyttänyt olevan aivan case-yrityksen liiketoiminnan keskiössä. Samalla kuitenkin havaittiin, että hyvin hoidetun ja relevantin siirtohinnoittelupolitiikan avulla yrityksen olisi mahdollista kehittää liiketoimintaansa ja parantaa toimintansa ennakoitavuutta. Siirtohinnoittelun hoitamisen voidaan nähdä olevan pk-yrityksille enneminkin ”välttämätön paha” kuin esimerkiksi väline verosuunnitteluun. Case-yrityksessä siirtohinnoittelu nähtiinkin yhtenä taloudellisena osa-alueena, joka yrityksellä on oltava verottajaa varten kunnossa. Siirtohinnoittelun avulla lisääntynyt kustannustietoisuus toi case-yritykselle ennakko-odotuksiin nähden odottamatonta lisäarvoa, tarjoamalla talousosaston käyttöön relevanttia tietoa yrityksen liiketoiminnasta. Kuten pk-yrityksissä yleensä, myös case-yrityksessä siirtohinnoittelun haasteena koettiin olevan erityisesti osaamisen ja resurssien puute siirtohinnoitteluprojektin hoitamisessa. Lisäksi siirtohinnoittelupolitiikan aiheuttamat muutokset siirtohinnoittelukäytäntöihin koettiin haasteellisina. Lopulta haasteet eivät kuitenkaan aiheuttaneet case-yritykselle ylimääräisiä ongelmia. Siirtohinnoittelun avulla pk-yritysten on mahdollista kehittää liiketoimintaansa ja varautua kansainvälisen liiketoimintaympäristön veroriskeihin.

EU:n sisämarkkinoille sopimaton verotuki - valikoivuuden arviointi

Valtiontukisäännökset ovat olennainen osa EU-vero-oikeutta sekä EU-kilpailuoikeutta. Näiden arvioinnissa on vastakkain toimivat sisämarkkinat EU:ssa ja sisämarkkinoilla toimivien yritysten tarve saada taloudellista tukea. Valtiontukisäännösten soveltaminen välittömän verotuksen muodossa annettuihin verotukiin on erityisen hankalaa, koska välitöntä verotusta ei unionintasolla ole harmonisoitu. Tässä tutkielmassa tutkitaan välittömän verotuksen muodossa annettujen valtiontukien soveltuvuutta EU:n sisämarkkinoille ja erityisesti verotuen valikoivuuden arviointia. Kielletyn valtiontuen kriteereistä valikoivuuden tunnistaminen on erityisen hankalaa, koska tämä edellyttää jäsenvaltioiden verojärjestelmien perus- tai pääperiaatteiden tuntemusta. Valtiontukisäännösten soveltuvuutta verotukiin voidaan tästä syystä kyseenalaistaa. Voimassa olevan oikeustilan mukaan EU:n toimielimet arvioivat kansallista verotoimenpidettä ja sen myötä koko kansallista verojärjestelmää. Valtiontukisäännösten suhde muihin säännöksin mm. perusvapauksiin on myös ongelmallinen, osittain päällekkäisen soveltamisalan vuoksi. EU:n tasolla tahtotila vaikuttaisi olevan valtiontukisäännösten soveltaminen verotukiin myös jatkossa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole vaihtoehdoista tarkoituksenmukaisin. Tämä tahtotila yhdessä jäsenvaltioilla olevalla, ainakin muodollisella suvereniteetilla välittömän verotuksen saralla, on tulevaisuuden oikeustilaa ajatellen mahdoton yhtälö.

KÄYTTÄJÄNSÄ NÄKÖINEN KASSI - Kokonaista käsityötä tukevan käyttäjälähtöisen suunnittelun mukainen käsityöprosessi käsityön taiteen perusopetuksessa

Tutkimuksen tehtävänä on tutkia kokonaisen käsityön prosessin mahdollistavan käyttäjälähtöisen suunnittelumallin vaiheiden näyttäytymistä käsityön taiteen perusopetuksen käsityöjaksolla. Tutkimuksen kohdejoukon muodostaa 11 oppilaan ryhmä (9 – 12 v.). Tutkimusaineisto kerättiin kansalaisopiston alaisuudessa toimivan käsityökoulun perusopintojen 1 – 2 sekä 3 – 4 yhdistetyllä tekstiilimateriaalein toteutetulla jaksolla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jota lähestyttiin etnografisen tutkimusotteen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin käsityöjaksolla tapahtuvan osallistuvan havainnoinnin ja kontekstuaalisen haastattelun avulla. Tutkimusaineisto muodostui havainnointipäiväkirjoista sekä kuvatusta videomateriaalista. Tutkimuksen tavoitteena on tulkita ja tehdä johtopäätöksiä käsityötunnilla tapahtuvasta toiminnasta ja oppilaiden ajatteluprosesseista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, mitkä suunnittelumallin vaiheet näyttäytyvät oppilaan ajattelussa ja/tai toiminnassa, ja miten vaihe näkyy oppilaan käsityötuotteessa. Tämän pohjalta voitiin määritellä myös millaisia eri käsityöntekijöitä oppilasryhmästä löytyy. Tutkimustulokset on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja aineiston tulkinta tehdään kokonaisen käsityön vaiheiden, suunnittelun, valmistuksen ja arvioinnin näkökulmista. Tutkimuksen tuloksista selviää se, että alakouluikäinen oppilas kokee käytettävyyden syvällisen ymmärtämisen ja tuotteen optimaalisen käytettävyyden suunnittelun hankalaksi. Käsityötuotetta suunnitellaan vahvasti tuotteen materiaalivalinnan ja teknisen toteuttamisen näkökulmista. Käytettävyyden ja tuotteen toimivuuden arviointi helpottuu huomattavasti oppilaan ollessa konkreettisen valmistuksen vaiheessa, jolloin ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikuttavuutta on helpompi pohtia. Oppilaat kokevat haasteelliseksi myös käytettävyyden kehittämisen prosessin keskellä ja lopussa. Jotta käsityötä voidaan opettaa alakoulussa kokonaisen käsityön prosessin periaatetta seuraten, tulee suunnittelun ja arvioinnin tehtävien olla konkreettisia, käytännönläheisiä ja monipuolisia. Käyttäjälähtöisen suunnittelun mukaan toteutetulla käsityöjaksolla tulee suunnittelun lähtökohtana olevan ongelman olla selkeä ja opettajan tulee käydä keskustelua siitä, mitä käytettävyydellä tarkoitetaan. Käytettävyyden kehittelyä ja arviointia tulee tapahtua koko käsityöprosessin ajan ja oppilaita tulee johdatella kysymyksillä tuotteen käytettävyyteen vaikuttavien ominaisuuksien kehittämisen mahdollisuuksista.

Hankalasta kumppanuudesta avioeroon? Tilastollinen tutkimus brittiläisen euroskeptisyyden luonteesta ja Britannian EU-jäsenyyden tulevaisuudesta

Britannia äänestää EU-jäsenyytensä jatkamisesta kesäkuussa 2016. Mikäli brittiläiset äänestävä lähtemisen puolesta, on pääministeri David Cameron luvannut heti seuraavana päivänä käynnistää neuvottelut Britannian eroamiseksi Euroopan unionista. Vaikka Britanniaa on pitkään pidetty Euroopan euroskeptisimpänä maana, on ollut epäselvää, mikä brittiläisistä tekee niin euroskeptisiä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä taustamuuttujat selittävät brittiläistä euroskeptisyyttä, ovatko nämä muuttujat muuttuneet vuosien 1994 ja 2015 välillä ja toisaalta, eroaako brittiläinen euroskeptisyys taustaltaan muiden maiden euroskeptisyydestä. Viimeinen kysymys on mielenkiintoinen pohtiessa sitä, miksi Britannia on ainoa maa, jossa EU-kansanäänestys on realisoitunut. Yllä esitettyihin kysymyksiin vastataan tutkielmassa Eurobarometreista tehtyjen ristiintaulukointien ja logistisen regressioanalyysin avulla. Pelkästään Britannian euroskeptisyyden syihin paneudutaan neljänä tutkimusvuonna. Ajallisen vertailun tuloksena todetaan, että brittiläinen euroskeptisyys on pohjautunut ja pohjautuu edelleen voimakkaasti identiteettikysymyksiin: erityisesti eksklusiivisen identiteetin omaavat britit ovat todennäköisesti euroskeptisiä. Britannian euroskeptisyyden eroavuutta tutkitaan vertaamalla vuoden 2015 tuloksia Saksan ja Tanskan aineistoihin. Maavertailun tulokseksi saadaan, etteivät euroskeptisyyden syyt vaihtele merkittävästi maiden välillä, joten kansanäänestyksen syyt täytyy löytyä muualta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että brittiläistä euroskeptisyyttä saattavat enemmänkin selittää avoimen euroskeptinen media ja poliittinen eliitti sekä näkemykset Britanniasta Euroopasta erillisenä yksikkönä. Tutkielman tuloksien pohjalta voidaan myös esittää huolestuneita johtopäätöksiä Britannian EU-suhteen tulevaisuudesta. Mikäli identiteetti on tärkeässä asemassa euroskeptisyydessä, eivät talouteen perustuvat argumentit EU:hun jäämiselle vaikuta kansalaisten mielipiteeseen. Laajemminkin euroskeptisyys näyttäytyy tutkielman perusteella ennustamattomalta ominaisuudelta, joka EU:n tulee paremmin ottaa huomioon. Britannian EU-kansanäänestys tulisi maassa nähdä mahdollisuutena puhdistaa ilmaa ja käydä avointa keskustelua siitä, millaisen EU:n brittiläiset haluavat. Myös EU:n tulisi nähdä tilanne mahdollisuutena pohtia, minkälaisen unionin sen jäsenet haluavat ja mitä eurooppalaisuus oikeastaan tarkoittaa.

“Ulkona on se kaikki luonto ympärillä ja sisäl on nää seinät.” Tutkimus alkuopetusikäisen lapsen luontosuhteesta ja ulkona oppimisen kokemuksista

Tutkimuksen aiheena on toisen luokan oppilaiden luontosuhde sekä heidän kokemuksensa ulkona oppimisesta. Aiempien tutkimusten mukaan lapset viettävät nykypäivänä yhä vähemmän vapaa-aikaa ulkona. Lisäksi useista tutkimuksista käy ilmi lasten ja nuorten luonnosta vieraantuminen ja luontosuhteen heikkeneminen. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada selville, millaisia luontosuhteita alkuopetusikäisillä on ja miten he kokevat ulkona oppimisen. Ulkona oppimista on tutkittu kansainvälisesti jo melko paljon ja siitä saatavat hyödyt muun muassa motivaation ja hyvinvoinnin kannalta ovat tulleet esiin tutkimuksissa. Tutkimuksen aihe on siis tällä hetkellä erittäin ajankohtainen, mutta Suomessa vielä melko vähän tutkittu. Tutkimus toteutettiin eräässä varsinaissuomalaisessa alakoulussa ja siihen osallistui kaksi 2. luokkaa. Tutkimusaineisto koostui kolmesta osasta: alkukyselystä, teemahaastatteluista ja piirroksista. Aineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Tutkimuksen ensimmäisenä päätuloksena voidaan esittää, että lasten luontosuhde on melko kahtiajakautunut positiivisiin ja luonnosta vieraantuneisiin. Toisena päätuloksena voidaan esittää, että ulkona oppiminen koetaan enemminkin retkeksi kuin perinteiseksi oppitunniksi. Ulkona oppimisen kokemukset olivat vähäisiä, mutta kauttaaltaan positiivisia. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kotiympäristöllä on suuri merkitys luontosuhteen muodostumisessa, sillä monilla positiivisesti luontoon suhtautuvilla oli paljon vapaa-ajan luontokokemuksia. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa luontosuhteen vaikuttavan suhtautumiseen ulkona oppimista kohtaan. Ulkona oppimisen kokemukset liittyivät enemmän siihen, mitä on tehty ja suurin osa oppilaista koki ulkona oppimisen mielekkäänä, vaikka vapaa-ajan luontokokemuksia olisi ollut hyvin vähän. Aineistosta kävi ilmi oppilaiden kiinnostus tutkivaa ja toiminnallista oppimista kohtaan sekä kokemukset syvällisemmästä oppimisesta konkreettisen tekemisen ansiosta. Tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että ulkona oppiminen voi olla hyvä lisä opetukseen hyvinvoinnin, motivoinnin sekä käytännön taitojen oppimisen kannalta.

Buyouyin rahoittaminen ja avainhenkilöiden sitouttaminen osana rahoitusratkaisua - Case-tutkimus buyoutin seurauksena perustetusta PK-yrityksestä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten päätös management buyoutin rahoitusratkaisusta syntyy PK-yrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan niitä tekijöitä, joita pohditaan, kun mietitään buyoutin rahoitusta. Termillä management buyout tarkoitetaan yrityksen toimivan johdon tai henkilöstön tekemää koko yrityksen tai sen osan ostoa. Tutkimus kartoittaa lisäksi sitä, miten PK-yrityksen koko vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen ja mitä ominaispiirteitä management buyout tuo perustettavan yrityksen rahoituksen suunnitteluun. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, miten pääomaa voidaan käyttää buyoutissa yritykselle merkityksellisten henkilöiden sitouttamiskeinona. Tutkimus selvittää myös, miten omistajayrittäjyys vaikuttaa työntekijöiden toimintaan yrityksessä ja pienentääkö työntekijöiden omistajuus epäsymmetristä informaatiota. Aiempi tutkimus osakeperusteisia järjestelmiä käyttävien yritysten päätöksenteosta on vähäistä ja tämä tutkimus keskittyykin tutkimaan aihetta laadullisin menetelmin käyttämällä toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin yksittäisen casen pohjalta. Case yritys on suomalainen IT-alan asiantuntijaorganisaatio, jonka palveluksessa työskentelee 19 henkilöä. Case-yritys perustettiin johdon ja avainhenkilöiden toteuttaman buyoutin seurauksena kesäkuussa 2015 ja yritys luokitellaan PK-yritykseksi. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin yrityksestä saadun materiaalin sekä viiden yksilöhaastattelun avulla. Tämän tutkimuksen mukaan buyout-oston menestyksekkääseen toteuttamiseen vaikuttaa erityisesti ydinryhmän jäsenten osaaminen, aiemmat kokemukset sekä sidosryhmäsuhteet. Sidosryhmäsuhteilla tarkoitetaan tässä jo aiemman yrityksen aikana luotuja suhteita esimerkiksi rahoittajiin ja toimittajiin. Aiempien suhteiden hyödyntäminen on ollut mahdollista siksi, että yhtiö irtosi yrityksestä, jonka liiketoimintayksikön johdossa henkilöt aiemmin toimivat. Tutkimus vahvisti teorian esittämää näkemystä siitä, että asiantuntijaorganisaatiossa työntekijöiden sitouttaminen on tärkeää, koska se parantaa heidän motivaatiotaan. Yrityksen näkökulmasta ihanteellisessa tilanteessa avainhenkilöt pysyvät yrityksessä pitkään. He tukevat yrityksen kasvua ammatillisella osaamisellaan, yrittäjämäisellä joustavuudellaan sekä esimerkiksi asiakassuhteiden menestyksekkääseen hoitoon liittyvillä kokemuksillaan. Kun yrityksen osakkeiden tarjoamista käytetään buyout-ostossa sitouttamiseen, tulee osakkeiden myynti suunnitella tarkasti, jottei henkilöille koidu ylimääräisiä kustannuksia, jotka pienentävät sitouttamistavan houkuttelevuutta.

Vieraannuttavat vieraskirjailijat- käsiteanalyyttinen tutkimus maahanmuuttajakirjallisuuden (lajista)

Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastelen kriittisesti maahanmuuttajakirjallisuuden (lajin) käsitettä ja tässä käsitteessä kielellistyvää ilmiötä. Tutkimuksen teoreettista pohjaa leimaa jälkikolonialistinen tutkimusote ja keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä on käsiteanalyysi. Tutkielman aineisto koostuu tutkimushavaintoja tukevista teoreettisista ja journalistisista teksteistä sekä kaunokirjallisesta aineistosta, jonka tarjoamiin esimerkkeihin käsitteen dekonstruktiota peilataan. Tutkielman kaunokirjallinen valikoima sisältää kaunokirjallisia teoksia kuudelta Suomessa 2000- ja 2010-luvulla suomen kielellä julkaisseelta maahanmuuttajataustaiselta kirjailijalta. Käsiteanalyyttisesta tutkimusotteesta huolimatta tutkielma ei tähtää maahanmuuttajakirjallisuuden (lajin) käsitteen käsitteellistämiseen vaan ilmiön ja käsitteen merkityksellistymisen sekä käsitteellistämisen tarpeen problematisointiin. Käsiteanalyysin perustana on sanatason dekonstruktio (yhdyssanajohteen käsiteosasten tarkastelu merkitystasolla), joka tukeutuu kotimaisessa kirjallisuustieteessä jo esitettyihin käsitteellistämisen työhypoteeseihin (esim. Eila Rantonen 2006 ja 2010). Tutkimuksen agendana on maahanmuuttajakirjallisuuden (lajin) käsitteen avulla tapahtuvasta tarpeettomasta ja perusteettomasta erillistämisestä luopuminen, mutta tutkimuksessa arvioidaan myös käsitteen loogiseen perusmuotoon palauttamisen ja uudelleen haltuun ottamisen mahdollisuuksia. Aineiston maahanmuuttajakirjallisuuden (lajiin) nyt luettuja teoksia tarkastellaan toiseuttavasta lajista pois luettuina siten, että niiden kirjallisuudellisuus (joka tässä tutkimuskontekstissa näyttäytyy vieraannuttavana monikielisyytenä) asetetaan luentojen keskiöön. Tutkielma osoittaa maahanmuuttajakirjallisuuden (lajin) käsitteen moniongelmaisuuden ja perusteet tästä toiseuttavasta käsitteestä luopumiselle. Maahanmuuttajakirjallisuuden (lajiksi) nyt kutsutun ilmiön käsitteellistämisestä ei ole johdettu riittävän kattavaa kielellistä sopimusta ja siksi käsitteen käyttö on epämääräistynyt. Maahanmuuttajakirjallisuuden (laji) ei täytä kirjallisuustieteellisen lajijaottelun määreitä, sillä (lajiin) lukemista määrittää ainoastaan tekijän maahanmuuttotaustaisuus eikä lajia luonnehtiva, toisinnettava piirrejoukko (esim. kieli, muoto, rakenne ja tematiikka). Vaikka (laji) ehdottaa suppeaa maahanmuutto- ja tekijäkeskeistä luentaa, aineiston kaunokirjalliset teokset eivät muodoltaan, rakenteeltaan tai tematiikaltaan olennaisesti eroa muusta kansallisesta aikalaiskirjallisuudesta. Erillistämisen tarpeelliseksi kokeminen ja kolonialistinen toiseuttamisen halu estävät maahanmuuttajakirjallisuuden (lajin) käsitteestä luopumisen.

Monikulttuurisuuden haasteet musiikinopetuksessa. Laadullinen tutkimus opettajien ja maahanmuuttajavanhempien suhtautumisesta musiikin opetukseen monikulttuurisessa oppimisympäristössä.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on monikulttuurisuuden haasteet musiikinopetuksessa. Työ on laadullinen tutkimus opettajien ja maahanmuuttajavanhempien suhtautumisesta musiikin opetukseen monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Tutkimuksen yhtenä puolena on maahanmuuttajavanhempien kulttuurinen integraatio Suomessa sekä mielipiteet ja kulttuurissosiologiset näkemykset musiikkia kohtaan suomalaisessa ympäristössä ja toisena puolena kasvatushenkilöstön keinot mahdolliseen eriyttämiseen ja näiden kulttuuristen haasteiden vastaanottamiseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty yhdeksän arabiankielisen maahanmuuttajavanhemman sekä viiden opetushenkilöstön edustajan vastauksista. Olen jakanut tutkimuksen tehtävän viiteen pääteemaan, jotka ovat musiikin merkitys, musiikin rooli kotona ja opetuksessa, monikulttuurisuuden vaikutus musiikinopetukseen, vanhempien ja opetushenkilöstön vuorovaikutus sekä uskonnon ja kulttuuritaustan vaikutus musiikinopetukseen. Käyn tutkimuksessani läpi keskeisiä monikulttuurisuuden, kulttuuri-identiteetin ja maahanmuuttajuuden määrityksiä. Tutkimus antoi hyviä eväitä aiheen pohtimiseen. Analyysiosion yhteenvetona on, että musiikinopetus osoittautui hyväksi työkaluksi arabiankielisten maahanmuuttajavanhempien ja koulun opettajien ajatusten ja näkemysten ymmärtämiseksi usein haastavassa monikulttuurisessa oppimisympäristössä, edellä mainittujen teemojen mukaan jäsentyneenä.

Imagem percebida de Lisboa como destino turístico por parte do mercado finlandês

RESUMO: O presente estudo pretende analisar a imagem percebida de Lisboa como destino turístico por parte do mercado finlandês, considerando as seguintes perguntas de partida: a) quais os elementos que caracterizam a imagem percebida de Lisboa como destino turístico por parte dos turistas finlandeses; b) quais os factores com maior predominância na imagem percebida e c) qual o perfil do turista finlandês que visita Lisboa. Para atingir os objectivos deste estudo, foi realizado um inquérito por questionário a turistas finlandeses em Lisboa, de forma autoministrada, nos meses de Maio, Junho, Setembro e Outubro de 2008, no último dia da sua estada. Para além de questões que visaram compreender a imagem percebida de Lisboa como destino turístico, por parte dos inquiridos, o questionário incluiu perguntas sobre as suas características sócio-demográficas. Os resultados confirmaram as três componentes da imagem propostas no modelo de Echtner e Ritchie: psicológica-funcional, atributos-holística e comum-única. Os mesmos permitem também concluir que os inquiridos valorizam principalmente as características históricas e estéticas da cidade, como também o bom clima e a simpatia da população local. Por sua vez, os aspectos relativos à programação, eventos, diversão nocturna, interacção com a população local e preços, são os factores menos associados à cidade pelos inquiridos. As qualidades e as características únicas de Lisboa foram destacadas, tendo-se também verificado um elevado grau de satisfação com a visita à cidade e um vasto leque de sugestões dos inquiridos para melhorar Lisboa como destino turístico. ABSTRACT: This study aims to analyze the perceived image of Lisbon as a tourist destination by the Finnish market, considering the following questions: a) what are the elements that characterize the perceived image of Lisbon as a tourist destination by Finnish tourists b ) what features/attributes are most predominant in the perceived image c) what is the sociodemographic profile of the Finnish tourist who visits Lisbon. Data was collected in May, June September and October 2008. The questions were used seeking to identify the image of Lisbon of the respondents as a tourist destination, as well as the socio-demographic characteristics of the tourists. The results identified the three components of the image model proposed by Ritchie and Echtner: psychological-functional, attributes-holistic and commonunique. The results also allowed to conclude that respondents identify and value particularly historical and aesthetic characteristics, as well as the good weather and the friendliness of the local people whereas factors of the city such as the events, the nightlife, the interaction with the local population and the price level, didn’t particularly convinced the respondents. The qualities and the unique characteristics of Lisbon were highlighted, having also noticed a high degree of satisfaction on the visit to the city and a wide range of suggestions obtained from respondents to improve Lisbon as a tourist destination. TIIVISTELMÄ: Perehdyin tutkielmassani suomalaisten kokemusperäiseen mielikuvaan Lissabonista matkakohteena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja mielikuvia suomalaisilla matkailijoilla on Lissabonista matkakohteena. Tutkimus pyrki vastaamaan kolmeen kysymykseen: a) mitkä tekijät luonnehtivat suomalaisten matkailijoiden kokemusperäistä mielikuvaa Lissabonista matkakohteena, b) mitkä ominaisuudet hallitsevat kyseistä mielikuvaa sekä c) mihin sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja yhteiskuntaluokkaan Lissabonissa vierailevat suomalaiset matkailijat kuuluivat. Tiedot kerättiin touko-, kesä-, syys- ja lokakuussa 2008. Kyselyssä keskityttiin pääosin matkailijoiden kokemuksiin ja mielikuviin Lissabonista sekä matkan ominaisuuksiin ja matkailijoiden matkakohdetta koskeviin tietoihin. Lisäksi matkailijoita pyydettiin kirjoittamaan, miten Lissabonin asemaa matkakohteena voitaisiin parantaa. Alkuperäisen olettamuksen mukaan tulokset osoittivat Echtnerin ja Richien ehdottaman mallin mukaisesti mielikuvien muodostuvan kolmesta osatekijästä: toiminnallinen-psykologinen, attribuutti-kokonaisvaltainen ja yleinenainutlaatuinen. Tulokset osoittivat vastaajien yhtyvän mielikuvissaan ensisijaisesti kaupungin toiminnallisiin osatekijöihin. Sen sijaan kaupungin tapahtumiin ja yöelämään tai vuorovaikutukseen paikallisten kanssa taikka hintatasoon liittyviä ominaisuuksia ei koettu erityisen merkittäviksi. Vastauksista tulivat selvästi esille Lissabonin vetovoimatekijät ja ainutlaatuiset ominaisuudet matkakohteena. Lisäksi vastaukset osoittivat matkailijoiden olleen suurimmaksi osaksi erittäin tyytyväisiä vierailuunsa kaupungissa. Vastauksiin sisältyi myös useita ehdotuksia Lissabonin aseman parantamiseksi matkailukohteena.