Liikkuva mittauslaboratorio Nuuskijan katupölyjärjestelmän jatkokehitys

Työn tarkoituksena oli kehittää liikkuvan mittausjärjestelmän Nuuskijan katupölyjärjestelmää. Katupöly on yksi suurimpia ilmalaatuongelmia pohjoismaissa keväisin. Alkuperäinen järjestelmä oli rakennettu vuoden 2004 lopulla ja 2005 alussa TEKESin rahoittamassa VIPEN -projektissa. Nyt esitetty kehitystyö liittyy ympäristöministeriön rahoittaman KAPU -projektiin, ja liikenne- ja viestintäministeriön rahoittaman VIEME -projektiin. Hankittiin, asennettiin, ja testattiin virtausanturi Nuuskijan katupölyn keruuputkistoa varten. Hankitulla kuumalankaperiaatteella toimivan anturin toimintaa verrattiin massavirtausputken tuloksiin, ja ne todettiin yhtäpitäviksi. Pääkeruuputkiston virtausta säätelevän pumpun ottomoottori poistettiin ja tilalle rakennettiin sähkömoottori hihnapyörineen. Näin saatiin meluttomampi, päästöttömämpi, kevyempi systeemi, jota on helppo käynnistää ja sammuttaa. Validointimittauksella selvitettiin, miten hyvin pääkeruuputkiston kartiomainen suutin kerää renkaan nostattaman pölypilven. Mittaustulokset osoittivat, että suutin kerää suurimman osan pölypilvestä, ja todettiin, että sen suhteen ei ole muutostarvetta. Tämän projektin jälkeen mittauskampanjoita on helpompaa suorittaa, ja mittaustuloksista tulee entistä tarkempia.

Esite rokotesuojauksesta ja terveysriskien ennaltaehkäisystä Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan matkustaville virolaisille

Tämä opinnäytetyö liittyy Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Länsi-Tallinnan sairaalaan yhteiseen STaLT-projektiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa yhteistyökumppanin toivomuksesta esite rokotesuojauksesta ja terveysriskien ennaltaehkäisystä Aasiaan ja Etelä- Amerikkaan matkustaville virolaisille matkailijoille. Ensimmäisenä tavoitteena oli kerätä tietoa matkailusta ja virolaisten matkailutottumuksista, terveysviestinnästä ja matkailijan terveysneuvonnasta. Erityisesti kartoitettiin tutkittua tietoa matkailijoiden terveysriskeistä ja näiden ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä kuten rokotesuojauksesta. Toisena tavoitteena oli koota yhteenveto yleisimmistä matkailijaa kohtaavista tartuntataudeista sekä niiden ennaltaehkäisystä painottuen rokotesuojaukseen. Kolmantena tavoitteena oli suunnitella esite, josta hyödyn saavat etenkin Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan matkustavat virolaiset sekä soveltuvin osin myös muut virolaiset matkailijat. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta sekä esitteestä. Teoriaosuus koostuu kirjallisuudesta ja tutkimuksista löytyvästä aineistosta, jonka perusteella työstimme matkailijoiden rokotesuojauksesta ja terveysriskien ennaltaehkäisystä esitteen, jota yhteistyökumppani voi käyttää oheismateriaalina toteuttaessaan terveysneuvontaa virolaisille matkailijoille. Kansainvälisen matkailun nopea kasvu nopeuttaa tartuntatautien leviämistä maailmassa. Laadukkaalla matkailijan terveysneuvonnalla pystytään ehkäisemään matkusteluun liittyviä terveysriskejä.

Elokuvaa hetkestä : dokumentaarin ilmaisukeinot

Opinnäytetyössä pohditaan elokuvan keinoja kuvata hetkeä. Tavoitteena on tarkastella elokuvaa ilmaisumuotona, joka ei kerro tarinoita vaan välittää tunteita ja ajatuksia kuvan avulla. Tutkielmassa vertaillaan kahta erilaista elokuvakäsitystä, jotka on nimetty tarinaelokuvaksi ja kuvaelokuvaksi. Tarinaelokuvaa edustaa amerikkalainen Hollywood-elokuvan perinne ja kuvaelokuvaa erityisesti venäläisen Andrei Tarkovskin tuotanto. Havaintoja näistä suhteutetaan dokumentaariseen elokuvaan. Kirjallisuuden ja elokuvien tutkimisen lisäksi työssä käydään läpi elokuvantekoprosessi, jonka tuloksena syntyi dokumentaari enneN. Elokuvan aiheena on odotus: miltä tuntuu juuri ennen tärkeää tapahtumaa. Siinä on kolme episodia, joista ensimmäisessä seurataan abiturientin odotusta koululla ennen ylioppilaskirjoituksia, toisessa näyttelijän valmistautumista ensi-iltaan ja kolmannessa ihmistä sairaalassa ennen leikkausta. Jokainen episodi päättyy kun odotus on ohi, eli elokuvassa ei näytetä mitä tapahtuu sen jälkeen. Sisällöllisenä työhypoteesina on, että odottaminen on olemisen pelkistetty muoto. Opinnäytteessä esitetään, että elokuvaa kannattaa ajatella kuvallisena välineenä eikä pelkästään päähenkilövetoisen ja loppuunsaatetun toiminnan kautta. Elokuvassa voi näyttää myös elämän hitautta ilman, että elämys menetetään. Samastuminen voi tapahtua siten, että katsojalle annetaan vapaus tulkita näkemäänsä omista lähtökohdistaan, ja tekemällä kuvia, jotka koskettavat katsojaa suoraan, ilman tarinallista pohjustusta. enneN-dokumentaarin keskeiset ilmaisukeinot ovat pitkäkestoiset kuvat ja kunkin episodin päättäminen juuri ennen tapahtumaa niin, että katsoja havahtuu nyt-hetkeen. Elokuvan peruskuvat ovat sellaisia, että ne ilmaisevat itsensä ilman selityksiä. Muutamat avainkuvat kiteyttävät odottamisen luonteen. Kuvan ytimessä on tarkka havainto ja ajan näyttäminen. Dokumentaarinen kuvaelokuva luottaa kuvaan ja katsojaan. Jos tarinaelokuvan katsoja miettii, mitä tapahtuu seuraavaksi, kuvaelokuvan katsoja pohtii, millaista elämää näen nyt.

Terminaali, oma vai ulkoistettu

Insinöörityö tehtiin Panalpina Finland Oy:lle. Työn tarkoituksena oli selvittää, kumpi on yritykselle kustannustehokkaampi vaihtoehto, nykyinen, ulkoistettu terminaali vai investointi omaan terminaaliin. Ulkoistettu terminaalitila on käynyt yrityksen nykyiselle tavaramäärälle riittämättömäksi. Yrityksen ja palveluntuottajan välisessä tiedonkulussa sekä tavaran kierron hitaudessa esiintyy myös ongelmia. Näiden syiden vuoksi nykyinen toiminta ei vastaa kohdeyrityksen yleistä imagotasoa, ja siksi yritys harkitsee investointia omaan terminaaliin. Teoriaosan alussa kerrotaan yleistä ulkoistamisesta sekä terminaali- ja varastotiloista. Sen jälkeen käsitellään varastoinnin kustannuksia ja keskeisiä tunnuslukuja, toimintolaskentaa sekä tasapainotettua mittaristoa. Investointilaskelmista selostetaan nykyarvomenetelmä, jota käytetään tämän työn tutkimuksissa laskentamenetelmänä. Teoriaosan loppuosassa kerrotaan ulkoistetun terminaalin ja oman terminaalin hyödyistä ja haitoista. Työn empiirisessä osassa esitellään kohdeyritys ja palveluntuottaja sekä kerrotaan osapuolten yhteistyöstä ja ongelmista. Tässä osassa esitetään myös nykyarvomenetelmällä lasketut terminaalivaihtoehtojen kannattavuustulokset. Työn lopussa on pohdinta ja yhteenveto. Tämän työn tutkimustulokset ovat luottamukselliset, minkä takia niitä ei ole esitetty työn julkisessa osassa.

Asiakastyytyväisyystutkimus ResMed Finland Oy:n huolto-osastolle

Tämä insinöörityö on tehty osana ResMed Finland Oy:n huoltotoiminnan laadun parannus- ja kehittämisprojektia. Työtehtävänä oli suorittaa yrityksen huolto-osaston asiakastyytyväisyystutkimus. Työn tavoitteena oli selvittää, miten laadukkaana asiakkaat kokevat yrityksen huoltoosaston toiminnan sekä millä osa-alueilla yrityksen huoltotoimintaa tulisi erityisesti kehittää, jotta se täyttäisi paremmin asiakkaan siihen kohdistamat odotukset, tarpeet ja vaatimukset. Työ aloitettiin selvittämällä, mistä osatekijöistä palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys muodostuvat, ja miten ne vaikuttavat yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi selvitettiin perusteita asiakastyytyväisyystutkimuksen tekemiselle ja yleisesti huoltopalvelun ulottuvuuksia asiakaspalvelun osa-alueena. Alkuselvitysten jälkeen aloitettiin varsinainen asiakastyytyväisyystutkimuksen suorittaminen. Tutkimus tehtiin lomakekyselynä. Kysely koski huoltohenkilökunnan ja huoltotoiminnan lisäksi huoltokoulutusta, varaosamyyntiä sekä yrityksen tuotteiden ja varaosien Internet- markkinointisivustoa (www.resmedtuotteet.fi). Kysymykset esitettiin sekä monivalintamuodossa että avoimina kysymyksinä. Asiakastyytyväisyystutkimus suoritettiin helmi - kesäkuun aikana vuonna 2006. Kyselylomakkeita postitettiin yhteensä 45 kappaletta. Näistä 17 palautui täytettynä takaisin, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 38. Pienistä puutteistaan huolimatta, ResMedin huoltotoiminta sai tutkimuksen perusteella yleisarvosanaksi kiitettävän. Työn tuloksena saatiin paljon arvokasta tietoa yrityksen huoltotoiminnasta -mitä hyvää siinä nykyisellään on ja mitkä sen osa-alueet tarvitsevat kipeimmin kohennusta. Tutkimus auttoi myös asiakkaiden tarpeiden ja odotuksien kartoittamisessa. Työn avulla yritys sai tietoonsa, mitkä huoltotoiminnan osa-alueet ovat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä, ja mihin sen on siis erityisesti panostettava.