EFB järjestelmän hyväksyttämisprosessi Rajavartiolaitoksen ilma-aluksissa

Rajavartiolaitoksen ilma-aluksissa on tarkoitus siirtyä elektroniseen karttamateriaaliin mit-tarilentotoiminnan osalta sekä lisäksi tallentaa, hallinnoida ja esittää lentäjille lennon aika-na heidän tarvitsemaansa muuta materiaalia elektronisessa muodossa aiemman laajan pape-rikirjaston korvaajana. Uusien järjestelmien ja menetelmien käyttöönotto on ilmailuviran-omaisen taholta säädeltyä ja haettaessa hyväksyntää uudelle toiminnalle tulee tietyt kriteerit täyttää hyväksynnän myöntämiseksi. Tämän tutkielman tarkoituksena on laatia prosessi jonka avulla Vartiolentolaivue voi hakea siviili-ilmailuviranomaiselta hyväksyntää näiden elektronisten laitteiden ja sovellusten käyttöä varten Rajavartiolaitoksen ilma-aluksiin ohjaajien käytettäväksi lennon aikana. Tutkimuskysymyksenä tutkija laati prosessin joka noudattaa viranomaismääräyksen JAA TGL 36:n ja TRAFI -ilmailun antamia vaatimuksia ja ohjeita. Elektronisella laitteella Ra-javartiolaitoksen lentotoiminnassa tarkoitetaan kannettavaa tablet -tyyppistä tietokonetta jossa käsitellään ilma-alusten ohjaamossa ohjaajien toimesta lentoon suoranaisesti liittyvää materiaalia elektronisessa muodossa. Prosessissa otetaan kantaa järjestelmän teknisiin omi-naisuuksiin ja ratkaisuihin sekä operatiiviseen toimintaan lentäjien toimintaa ohjeistamalla kirjallisuustutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden sekä tutkijan oman ammattitaidon kaut-ta. Tutkimus avaa vaaditut asiakokonaisuudet ja esittää tutkijan ratkaisun kunkin viran-omaisvaatimuksen kysymyksiin. Lopputuotteena tutkielma antaa lähtökohdat virkatyönä jatkettavalle käytännön toimille hyväksyntäprosessissa ja sen pohjalta voidaan hakea toi-minnalle hyväksyntää TRAFI -ilmailulta.

Yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun vaikutukset maksimaaliseen voimantuottoon, kehon koostumukseen ja taakan kantamiseen

Varusmiesten peruskoulutuskauden aikana koulutettavien maksimaalinen hapenottokyky paranee ja elimistön rasvan määrä vähenee. Kestävyyssuorituskyvyn nousu ja kehon koos-tumuksen muutokset ovat sitä myönteisemmät, mitä huonommassa fyysisessä kunnossa va-rusmies on palveluksen alussa ja mitä alhaisempi on palvelusta edeltävä liikunta-aktiivisuus. Voimaominaisuuksien kehittymisen osalta peruskoulutuskauden kestävyyspainotteinen soti-laskoulutus saattaa osittain estää voima- sekä kestävyysharjoittelun spesifiset vaikutukset. Erikoiskoulutuskauden aikana toteutettu koulutussuunnitelmien mukainen fyysinen harjoitte-lu ei yleisesti paranna voimaominaisuuksia. Tämä tutkimus on ensimmäinen Suomessa tehty kenttätutkimus, jossa tarkastellaan suoma-laisten varusmiesten erikoiskoulutuskauden koulutukseen lisätyn voimaharjoittelun vaikutus-ta maksimaaliseen voimantuottoon, kehon koostumukseen ja taakan kantamiseen. Tuloksia voidaan soveltaa pohdittaessa maavoimien jalkaväkisotilaalle asetettavia fyysisiä vaatimuk-sia, koulutettavien valintaa eri tehtäviin, eri koulutuskausien liikuntakoulutuksen rakennetta ja kannettavan taakan massan vaikutusta sotilaan kuormittumiseen ja toimintakykyyn taiste-lukentällä. Tutkimusjoukko (n=25) koostui vapaaehtoisista Kaartin Jääkärirykmentin varusmiehistä. Kontrolliryhmä (n=12) harjoitteli erikoiskoulutuskauden koulutussuunnitelman mukaisia harjoitteita. Koeryhmän (n=13) erikoiskoulutuskauden koulutukseen lisättiin kahdeksan vii-kon ajan, kaksi kertaa viikossa, toteutettu voimaharjoittelu. Alkumittaukset suoritettiin eri-koiskoulutuskauden alussa ja loppumittaukset erikoiskoulutuskauden lopussa. Muuttujina käytettiin yläraajojen, keskivartalon ja alaraajojen maksimaalista voimantuottoa, kehon koos-tumuksen muutoksia ja kahden mailin taakkajuoksua. Koeryhmän yläraajojen maksimaalisessa voimantuotossa ei havaittu muutoksia. Kontrolli-ryhmän yläraajojen maksimaalisen voimantuotto kasvoi 990 ± 320 N  1140 ± 360 N, p<0,05. Koeryhmän vatsalihasten maksimaalisen voimantuotto kasvoi 3260 ± 510 N  3740 ± 750 N, p<0,05. Selkälihasten maksimaalinen voimantuotto laski molempien ryhmien osalta, koeryhmä 4290 ± 990 N  3570 ± 480 N, p<0,01 ja kontrolliryhmä 3920 ± 720 N  3410 ± 530 N, p<0,05. Molempien ryhmien alaraajojen maksimaalinen voimantuotto laski, koeryhmä 5250 ± 1110 N  4290 ± 720 N, p<0,001, kontrolli 5170 ± 1050 N  4330 ± 1230 N, p<0,05. Kahden mailin taakkajuoksun suoritusajan muutos oli erittäin merkitsevä. Koeryhmä 1162 ± 116 s  1047 ± 81 s, p<0,001 ja kontrolliryhmä 1142 ± 95 s  1035 ± 819 s, p<0,001. Kehon rasvaprosentin ja kahden mailin taakkajuoksuun käytetyn suoritus-ajan välillä havaittiin loppumittauksissa koeryhmän osalta positiivinen korrelaatio r =0,65*, p≤0,05. Kehon koostumuksen muutosten tai voimantuoton muutosten ja taakkajuoksun muu-tosten välillä ei havaittu yhteyttä. Varusmiespalveluksen erikoiskoulutuskauden aikana toteutetun yhdistetyn voima- ja kestä-vyysharjoittelun harjoitusvaikutuksiin saattaa vaikuttaa erikoiskoulutuskauden kestävyyspai-notteinen koulutus, harjoittelun kokonaisvolyymi ja puutteellinen palautuminen. Nämä saat-tavat johtaa ylirasitustilaan ja siten haitata optimaalista voimantuoton kasvua. Koulutettavien yksilölliset fysiologiset ominaisuudet tulee huomioida yksityiskohtaisemmin ja yksilölli-semmin erikoiskoulutuskauden harjoittelun optimoinnissa. Fyysisten ominaisuuksien kehit-tämisessä tulee entistä tarkemmin huomioida palveluksen kokonaiskuormittavuus, voima- ja kestävyysominaisuuksien tasapainoinen ja nousujohteinen kehittäminen sekä laadukas palau-tuminen.

”Tuurilla ne laivatkin seilaa!” : työ- ja palvelusturvallisuus osana taistelualuksen meriturvallisuutta ja sen johtamista

Turvallisuus merkitsee puolustusvoimille paljon. Turvallisuuden tavoitetilana on nolla tapaturmaa, jolloin palvelusturvallisuudesta ei voida tinkiä. Turvallisuutta ja turvallisuusjohtamista ei ole tutkittu puolustusvoimien kontekstissa juuri ollenkaan. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska työ- ja palvelusturvallisuus on nostettu yhdeksi keskeisimmäksi kehitettäväksi kokonaisuudeksi osana puolustusvoimissa tehtävää työtä sekä harjoittelua ja koulutusta. Vuonna 2015 voimaan tuleva työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmä edesauttaa turvallisuuden ja turvallisuusjohtamisen kehittämistä kohti avoimempaa ja aloitteellisempaa ilmoituskulttuuria. Tutkimuksen tarkoitus on hyödyntää organisaatiota ja sen johtajia käsittelemällä työ- ja palvelusturvallisuuden kokonaisuutta ja turvallisuusjohtamista osana esimiesten vastuuta taistelualuksen meriturvallisuudessa ja sen johtamisessa. Tutkimuksessa kartoitetaan työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmän sekä meriturvallisuuskäsitteiden kautta näkemystä siitä, mitkä asiat vaikuttavat aluksen johtamisen kautta hyvään työ- ja palvelusturvallisuuteen taistelualuksella. Aihetta tutkitaan yksilön, eli esimiehen, turvallisuusjohtamisen näkökulmasta unohtamatta organisaation vaikutusta ja ohjausta. Tutkimus on pääosin teoreettinen tarkastelu ja katsaus meriturvallisuudesta ja sen toteuttamisesta merivoimien aluksilla osana puolustusvoimien turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Tutkimuksen tavoitteena on syventää organisaation ja sen johtajien näkemystä ja ymmärrystä työ- ja palvelusturvallisuuden roolista osana puolustusvoimien meriturvallisuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimuksen perustuessa tarkoin valittujen lähteiden analysoin-tiin. Tutkimuksen lähdeaineisto perustuu asiakirjoihin, tutkimuksiin ja ohjeisiin sekä ohje-sääntöihin, jolloin tutkimusote voidaan mieltää asiakirja- ja kirjallisuustutkimukseksi. Tässä tutkimuksessa turvallisuus määritellään olotilana ja toimintana seuraavasti: ”Turvalli-suus on olotila, jossa ei ole tosiasiallista uhkaa tai tiedossa olevat uhat eivät merkitse sanotta-vaa riskiä, tunnistetut riskit ovat hallinnassa hyväksyttävällä tasolla, kohteella on riittävät edellytykset mahdollisen uhkan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja olotila koetaan turvalliseksi ja pysyväksi.” ja ”Turvallisuus on toimintaa, jolla pyritään säilyttämään arvokkaana pidetyt asiat, valmistaudutaan vaaran aiheuttajien ehkäisemiseen ja torjuntaan, vapaudutaan uhkista sekä tuotetaan levollisuutta, varmuutta ja tunne tilanteen ennustettavuudesta.”. Tutkimuksen keskeisiä osia ovat työ- ja palvelusturvallisuuden osalta sen ohjeistus, vastuulli-set henkilöt, tilannetietoisuus ja riskienhallinta. Riskit ja riskienhallinta nousevat turvallisuut-ta ja turvallisuusjohtamista tutkittaessa esiin voimakkaasti. Ne kuuluvat oleellisena osana turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Kysymykseen Miten hallitsemme riskejä? hyvä vastaus kuuluu ”joko ottamalla tai olemalla ottamatta riskejä”. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että työ- ja palvelusturvallisuustoiminta on jo nyt osa, vaikkakin osittain piilotetusti, taistelualuksen meriturvallisuutta ja sen johtamista. Meriturvallisuus kuuluu oleellisena osana aluksen jokapäiväiseen toimintaan ja sen johtami-seen, eikä se juurikaan eroa työ- ja palvelusturvallisuusprosessista. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on organisaation johtajien tehtävä, heidän ollessaan vastuussa alaisistaan. Tur-vallisuuskulttuuria voidaan parhaiten kehittää luomalla avoin ja aloitteellinen ilmoituskult-tuuri vaara- ja vahinkotapahtumista. Meriturvallisuutta voidaan kehittää julkaisemalla aluk-sille suunnattu Meriturvallisuuskäsikirja, vastaava kuin Ilmavoimien Lentoturvallisuuskäsi-kirja tai Rajavartiolaitoksen Meriturvallisuuskäsikirjat, jossa meriturvallisuuden kokonaisuus on kuvattu ja määritelty.

Lentoreserviupseerikurssin johtaja- ja kouluttajakoulutus lentopalveluskauden aikana

Lentoreserviupseerikurssin tehtävä on tuottaa riittävä määrä upseerikokelaita valittavaksi Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaajalinjalle. Lentoreserviupseerikurssin johtajakaudesta käytetään nimitystä lentopalveluskausi, koska koulutuksen painopiste on silloin alkeislentokoulutuksessa. Reservinupseerin tutkintoon vaaditaan myös johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman suorittaminen. Tämän merkitys korostuu, kun kadettikurssille halutaan opiskelijoiksi upseeriksi soveltuvia. Tämän tutkimuksen päämääränä oli tarkastella johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman tavoitteiden toteutumista lentopalveluskauden aikana koulutuksen suunnittelua varten. Tästä muodostui tavoite selvittää, miten Lentoreserviupseerikurssin lentopalveluskauden johtaja- ja kouluttajakoulutuksen päämäärä ja yleiset tavoitteet koetaan toteutuvan. Tarkastelu oli koulutukseen osallistuvien näkökulmasta, eli kurssin kouluttajien ja kahden viimeisen kurssin. Tutkimuksessa selvitettiin ensin kirjallisuustutkimuksen keinoin, mistä rakentuu johtajakauden johtaja- ja kouluttajakoulutuksen sisältö ja sen päämäärä sekä yleiset tavoitteet. Tämän jälkeen selvitettiin, mistä muodostuu Lentoreserviupseerikurssin lentopalveluskausi ja erityisesti sen aikainen johtaja- ja kouluttajakoulutus. Painopiste oli, miten siihen liittyvä koulutus koetaan toteutuvan. Tämä toteutettiin laadullisella tutkimusotteella teorialähtöistä sisällönanalyysiä käyttämällä. Aineistoa kerättiin asiakirjoista, teemahaastatteluin ja kurssilaisten antamista palautteista. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta selvitettiin koulutusohjelman päämäärä ja koulutusohjelman yleiset tavoitteet. Tämän jälkeen selvitettiin koulutuksen sisällöt ja millaisia menetelmiä toteutuksessa tulee käyttää. Koulutuksen ohjauksessa kiinnitettiin erityisesti huomiota kohtiin, joissa koulutettavilla ei ole omia alaisia. Kolmantena kokonaisuutena käsiteltiin johtaja- ja kouluttajakoulutuksen rakennetta neljän ulottuvuuden kautta. Tällä tuotiin tutkimukseen käsitys siitä, mitkä kaikki osatekijät johtaja- ja kouluttajakoulutukseen vaikuttavat. Perusoletuksista tuli käsitys erinomaisesta johtamisesta. Sisältötiedosta esille nousi syväjohtamisen malli. Syväjohtamisen mallin kautta muodostui näkemys siitä, miten tavoitteita koulutusohjelman mukaan tulisi saavuttaa. Toinen merkillepantava ulottuvuus oli järjestelmätieto. Tämän ulottuvuus sisältää ne osatekijät, jotka tekevät Lentoreserviupseerikurssin johtajakauden, eli lentopalveluskauden, poikkeukselliseksi. Alkeislentokoulutus tuo poikkeavan organisaation, koulutusjärjestelmän ja sitä kautta toimintaympäristön kurssille. Lentoreserviupseerikurssin lentopalveluskauden sisällön avaaminen oli tutkimuksen haastavin luku. Luvussa selvitettiin ensin, mikä on lentoreserviupseerikurssi, millainen on lentopalveluskausi ja mitä tavoitteita ne asettavat johtaja- ja kouluttajakoulutukseen. Tulos oli se, ettei erityisiä tavoitteita ole kuin koulutusohjelman kokonaisarvosanaan ja soveltuvuus sotilaslentäjäksi. Lentoreserviupseerikoulutuksen johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta tarkasteltiin, miten koulutus on ohjeistettu ja miten koulutusohjelma toteutuu. Tulos oli, ettei koulutusta ole juurikaan oheistettu ja koulutusohjelmasta ei toteudu kuin murto-osa. Teemahaastattelujen kautta muodostettiin käsitys koulutuksen toteutuksesta ja millaisia käsityksiä kou-luttajilla on tavoitteiden saavuttamisesta. Sen lisäksi kurssilaisten antama palaute jäsennel-tiin, jolla muodostettiin käsitys koulutuksen vahvuuksista ja heikkouksista. Kurssilaisten antama palaute oli huomattavasti parempi mitä koulutuksen toteutus olisi antanut odottaa. Pääongelman ratkaisu muodostui yhdistämällä kouluttajien haastattelut, kurssilaisten palaut-teet ja annettu koulutus määritettyihin päämäärään ja tavoitteisiin. Tulosten perusteella ta-voitteista koetaan parhaiten saavutettavan oman käyttäytymisen kriittinen arviointi, kannus-taminen koulutettavia jatkuvaan itsensä ja oman toiminnan kehittämiseen ja osin ymmärrys syväjohtamisen mallin käyttöajatuksesta. Heikosti saavutetuksi koettuja tavoitteita olivat oman joukon hallinta sekä joukon toiminta- ja suorituskyvyn kehittäminen tehtävän edellyt-tämälle tasolle. Vahvuudet ja heikkoudet korostuivat niitä verrattaessa valtakunnallisiin tu-loksiin. JOKO-koulutuksen päämäärää ei koettu saavutettavan, koska se vaatisi oman koulu-tettavan joukon, jotta riittävä harjaantuminen tehtäviin voitaisiin saavuttaa. Tulosten perus-teella muodostui johtopäätös, että lentopalveluskauden koulutuksen täytyy sisältää nykyisel-lään JOKO-koulutusohjelman mukaisia elementtejä. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen tavoit-teita voitaisiin jatkossa saavuttaa paremmin, jos koulutukselle laadittaisiin soveltamisohje. Kurssin koulutussuunnitelmassa tulisi tunnistaa johtaja- ja kouluttajakoulutus osaksi alkeis-lentokoulutusta.

Populaari kertomus nälänhädästä ja suurista kuolonvuosista

Kirjallisuusarvostelu

Myyntiprosessin kehittäminen logistiikkapalveluyrityksessä

Tämä diplomityö on toteutettu HUB logistics Oy:lle ja se keskittyy yrityksen myyntiprosessin kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisilla myynnin johtamisen keinoilla ja myyntiprosessin vaiheilla voidaan tehokkaasti toteuttaa yrityksen myyntiä. Tutkimus keskittyy myynnin suunnitteluun, tavoit- teiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen sekä seurantaan. Tutkimuksessa huomioidaan myyntiorganisaation rakenne sekä myyntiprosessin eri vaiheet. Näiden näkökulmien lisäksi tärkeänä teemana on myös lean-ajattelun hyödyn- täminen myyntiprosessin kehittämisessä. Kohdeyrityksestä on kerätty tietoa toteuttamalla haastatteluita myyntiorganisaatiossa mukana oleville henkilöille. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että myyntiprosessin toiminnalla ja tehokkuu- della on merkittävä rooli koko yrityksen toiminnan kannalta. Myynnin käytän- nön tekeminen on sidottu vahvasti yrityksen strategisiin tavoitteisiin ja niiden tulokset vaikuttavat tavoitteiden onnistumiseen. Myyntiprosessi on raskas ja vaatii usein paljon resursseja. Resurssien tehokkaalla käytöllä ja prosessin vai- heita parantamalla voidaan saavuttaa mittavia säästöjä. Toisaalta vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää myyntiprosessin sisältämät hukat. Niiden poistamisella ja keskittymisellä asiakkaalle luotavaan arvoon saadaan jatkuvan kehittämisen kautta yhä sujuvampi ja tehokkaampi myyntiprosessi yrityksen käyttöön.

Synvinklar på samarbete mellan bibliotek och skola : en fallstudie om S:t Karins huvudbibliotek och S:t Karins svenska skola

Denna pro gradu-avhandling studerar samarbetet mellan det svenskspråkiga lågstadiet S:t Karins svenska skola och S:t Karins stadsbibliotek. I detta fall är huvudvikten på de svenskspråkiga elevernas och lärarnas behov och krav som de har på bibliotekstjänsterna i S:t Karins. Eftersom kommunens enda svenska skola är S:t Karins svenska skola valdes den som undersökningsobjekt. Andra deltagare i avhandlingen är bibliotekspersonalen i S:t Karins bibliotek och S:t Karins stads administrativa personal. Avhandlingens resultat bidrar med ett antal intressanta aspekter. Resultatet erbjuder en mångsidig syn på samarbetet. Från bibliotekets synvinkel är det viktigaste att bygga ett helt nytt bibliotek så snart som möjligt. Bibliotekspersonalen tycker att biblioteksutrymmena är trånga och att de inte motsvarar bibliotekets behov. Dessutom finns det inneluftsproblem i bibliotekshuset som orsakar hälsorisker. Personalen i S:t Karins svenska skola anser att antalet svenskspråkiga böcker är den största bristen hos biblioteket. Biblioteksutrymmena borde också utvecklas eller så borde kommunen investera i nya lokaler i den närmaste framtiden. Från skolans synvinkel är den största fördelen att eleverna och lärarna får betjäning på svenska. Andra fördelar är att det finns en bibliotekarie som är ansvarig för S:t Karins svenska skola och att det är lätt att gå till biblioteket eftersom det ligger nära. S:t Karins bildningsdirektör och den svenskspråkiga stadsfullmäktigeledamoten anser att biblioteksverksamhet beror på pengar och investeringar. Detta styr hurdana S:t Karins bibliotekstjänster är i framtiden. Sammanfattningsvis är det inte möjligt att direkt förutsäga vilken linje samarbetet mellan biblioteket och S:t Karins svenska skola ska ta. Härmed kan konstateras att biblioteket har långa samarbetstraditioner och att samarbetet ska fortsätta. Barn, ungdomar och skolorna är ett av de mest centrala fokusområden för biblioteksverksamhet i S:t Karins region i dag och i framtiden.

Puolustusvoimien kouluttajat varusmiesten eettisen toimintakyvyn kehittäjinä

Tässä tutkimuksessa tutkitaan Puolustusvoimien kouluttajia varusmiesten eettisen toiminta-kyvyn kehittäjinä. Tämän päivän sotilaalliset kriisit ovat korostaneet eettisen toimintakyvyn merkitystä, minkä vuoksi meidän tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota varusmiesten eettisen toimintakyvyn kehittämiseen. Tutkimuksen motiivi on peräisin tutkijan henkilökoh-taisesta kiinnostuksesta sotilaan eettistä toimintakykyä kohtaan. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksia siihen, minkälaisia mielipiteitä ja käsityksiä kouluttajilla ja varusmiehillä on Puo-lustusvoimien kouluttajista eettisen toimintakyvyn kehittäjinä. Tätä päätutkimusongelmaa on tutkimuksessa lähestytty kouluttajien eettisen toimintakyvyn kehittämisen valmiuksien, mah-dollisuuksien ja pyrkimyksien kautta. Tutkimuksessa on käytetty laadullista tutkimusmenetelmää ja tutkimuksen aineisto on hankit-tu haastatteluilla. Tutkimusta varten päädyttiin haastattelemaan kolmea varusmiestä sekä kah-ta kantahenkilökuntaan kuuluvaa kouluttajaa. Haastatteluissa on päädytty käyttämään puoli-strukturoitua haastattelutapaa. Tutkimuksen empiirisen aineiston analysoimisessa on käytetty fenomenografista tutkimusotetta sekä horisontaalista kuvauskategoriaa. Horisontaalinen ku-vauskategoria tulee sille siinä, että tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltavien vastauk-set ovat toisiinsa nähden samanarvoisia, eivätkä painotu esimerkiksi henkilön saaman soti-laallisen koulutuksen mukaan. Tutkimuksen antamien tulosten mukaan Puolustusvoimien kouluttajien valmiudet varusmies-ten eettisen toimintakyvyn kehittämiseen eivät ole kaikilta osin riittävät. Kouluttajilla näyttäi-si olevan mahdollisuus varusmiesten eettiseen kasvattamiseen ja eettisen toimintakyvyn ke-hittämiseen. Puolustusvoimien kouluttajat eivät pyri tietoisesti kehittämään varusmiesten eet-tistä toimintakykyä. Kadettikoulun antamat valmiudet varusmiesten eettisen toimintakyvyn kehittämiseen eivät ole kaikilta osin riittävät. Kadettikoulussa etiikan opetus jää muiden toimintakyvyn osa-alueiden pimentoon, kuten se jää myös varusmiesten koulutuksessa. Kouluttajille näyttäisi tarjoutuvan mahdollisuuksia varusmiesten eettiseen kasvattamiseen. Asian puheeksi ottami-nen sekä etiikan sitominen osaksi koulutusta tuntuu olevan vaikeaa kouluttajille. Varusmies-ten mukaan kouluttajat eivät ole tuoneet sotilasetiikkaa osaksi koulutusta. Kouluttajien mu-kaan asiasta on saatettu mainita jollakin yksittäisellä oppitunnilla, mutta varsinaiseen tietoi-seen varusmiesten eettisen toimintakyvyn kehittämiseen ei ole tässä yhteydessä edetty. Eetti-sen toimintakyvyn korostunut merkitys nykyaikaisissa sotilaallisissa kriiseissä, tulisi korostaa sen merkitystä myös osana varusmiesten ja ammattisotilaiden koulutusta.

Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkana Kiinan suurvalta-asemalle Korean niemimaalla

Kiina on voimakkaasti kasvava suurvalta, mikä uhkaa maailman voimakkainta suurvaltaa Yhdysvaltoja. Pohjois-Korea on keskeinen valtio Korean niemimaalla, jonka ydinaseohjel-man muodostamaan ongelmaan kulminoituvat sekä Kiinan että Yhdysvaltojen intressit. Ydinaseohjelma ei itsessään ole varsinainen uhka Kiinalle, vaan niitä ovat ydinaseohjelman aiheuttamat seuraukset, jotka näkyvät muun muassa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean välisen sotilasliiton varautumisessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkaa Kiinan suurvalta-asemaa Korean niemimaalla. Hegemoninen realismi on tutkimuksen teoreettinen näkökulma. Tiivistetysti hegemoninen realismi kuvaa maailmanpolitiikkaa suurvaltojen valtapyrkimyksien kautta. Tämä tutkimuk-sen tarkastelee aihetta Kiinan suurvalta-aseman näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus. Lähdeaineistoa analysoidaan sisällönanalyysillä tutkimuksen teoreetti-sesta näkökulmasta. Tutkimuksen primäärilähteet ovat Yhdysvaltojen hallituksen ja Yhdys-valtalaisen strategian tutkimuslaitoksen tuottamia. Tutkimuksen pääluvut käsittelevät Pohjois-Korean ydinaseohjelmaa, Kiinan suurvalta-asemaa Korean niemimaalla sekä Pohjois-Korean ydinaseohjelman muodostamia uhkateki-jöitä Kiinalle. Pohjois-Korea säilyttää Kimin perhedynastian ja parantaa ulkopoliittista ase-maansa ydinaseohjelmansa avulla. Pohjois-Korean nostamat jännitteet vaikeuttavat Kiinan, Etelä-Korean sekä Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä. Kiinan suurvalta-asema Korean niemi-maalla riippuu pääasiassa Pohjois-Koreasta ja Yhdysvalloista. Kiinan hegemoniastrategian pohjana on Pohjois-Korean tukeminen. Vakaampi Pohjois-Korea vahvistaisi Kiinan suurval-ta-asemaa Korean niemimaalla. Pohjois-Korean ydinaseohjelman jatkuminen ja epävakaa toiminta uhkaavat Kiinan suurvalta-asemaa erityisesti Yhdysvaltojen toimesta. Yhdysvalloil-la on voimakkaat intressit saada Pohjois-Korea luopumaan ydinaseohjelmastaan. Pohjois-Korean kokema uhka Yhdysvaltojen asevoimista ja Kiinan tuen muuttumisesta, voivat saada Pohjois-Korean aiheuttamaan konfliktin. Pohjois-Korean luottamus ydinaseohjelmaansa kasvaa Kiinan ja Yhdysvaltojen valtakamp-pailun voimistuessa, mikä lisää jännitteitä Korean niemimaalla. Hegemonisen realismin nä-kökulmasta Pohjois-Korean lisääntyvä epävakaus johtaa Yhdysvaltojen valta-aseman vahvis-tumiseen Korean niemimaalla. Pohjois-Korean ydinaseohjelman uhka Kiinan suurvalta-asemalle kasvaa, koska ydinaseohjelma lisää konfliktin riskiä ja hankaloittaa Kiinan kansain-välistä suurvalta-asemaa Pohjois-Korean tukijana. Konflikti Korean niemimaalla voi johtaa sotaan Pohjois-Korean ja sotilasliiton välillä, mikä heikentäisi Kiinan suurvalta-asemaa ja vahvistaisi Yhdysvaltojen johtoasemaa Kiinan suhteen.