Assessment of pelvic floor by three-dimensional-ultrasound in primiparous women according to delivery mode: initial experience from a single reference service in Brazil

PURPOSE: To evaluate changes to the pelvic floor of primiparous women with different delivery modes, using three-dimensional ultrasound. METHODS: A prospective cross-sectional study on 35 primiparae divided into groups according to the delivery mode: elective cesarean delivery (n=10), vaginal delivery (n=16), and forceps delivery (n=9). Three-dimensional ultrasound on the pelvic floor was performed on the second postpartum day with the patient in a resting position. A convex volumetric transducer (RAB4-8L) was used, in contact with the large labia, with the patient in the gynecological position. Biometric measurements of the urogenital hiatus were taken in the axial plane on images in the rendering mode, in order to assess the area, anteroposterior and transverse diameters, average thickness, and avulsion of the levator ani muscle. Differences between groups were evaluated by determining the mean differences and their respective 95% confidence intervals. The proportions of levator ani muscle avulsion were compared between elective cesarean section and vaginal birth using Fisher's exact test. RESULTS: The mean areas of the urogenital hiatus in the cases of vaginal and forceps deliveries were 17.0 and 20.1 cm², respectively, versus 12.4 cm² in the Control Group (elective cesarean). Avulsion of the levator ani muscle was observed in women who underwent vaginal delivery (3/25), however there was no statistically significant difference between cesarean section and vaginal delivery groups (p=0.5). CONCLUSION: Transperineal three-dimensional ultrasound was useful for assessing the pelvic floor of primiparous women, by allowing pelvic morphological changes to be differentiated according to the delivery mode.

"It's Barack Obama Who's Soft" Political Bias on BBC, CNN, and Fox News: A Critical Discourse Analysis of News Websites

Tutkielmassa analysoidaan kolmen internetsivuston uutisartikkeleita kielitieteen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää esiintyykö internetsivustojen BBC, CNN ja Fox News uutisoinnissa politiikkaan liittyviä ennakkoasenteita tai puolueellisuuksia ja miten ne käytännössä näkyvät uutisartikkeleiden kielessä. Kriittiseen diskurssianalyysiin pohjautuen tutkielma esittelee jokaisen uutissivuston taustaan (esimerkiksi rakenteeseen ja rahoitukseen) liittyviä seikkoja sekä mediadiskurssiin ja politiikkaan liittyvät taustatiedot, jolla taataan Norman Fairclough'n kolmivaiheisen menetelmän mahdollisimman perusteellinen toteuttaminen. Uutissivustoja analysoidaan kriittiselle diskurssianalyysille sopivan funktionaalisen kieliopin ja muiden lingvististen välineiden avulla. Koko aineiston (404 artikkelia) otsikot analysoidaan ensin, minkä jälkeen analysoidaan yhdeksän kokonaista artikkelia kolmeen eri aihealueeseen liittyen niin, että jokaiselta internetsivustolta analysoidaan yksi artikkeli jokaista aihetta kohden. Analyysikeinoina käytetään ensisijaisesti systeemis-funktionaalisen kieliopin tekstuaalisen metafunktion välineitä (thematic structure). Myös ideationaalisen metafunktion välineitä (transitivity), referenssiketjuja (referential identity chains) ja leksikaalista analyysia käytetään hyväksi. Lähtökohtaisesti tavoitteena on analysoida uutissivustoja vertailevasti, jolloin analyysin tulokset ovat paremmin havainnoitavissa ja perusteltavissa. Hypoteesi aikaisempien tutkimusten ja yleisen mielikuvan perusteella on, että CNN uutisoi demokraattipuolueelle ja Fox News taas republikaanipuolueelle edulliseen sävyyn. Tutkimustulokset vaihtelivat hypoteesia tukevista ja sen vastaisista tuloksista niihin, jotka eivät olleet tarpeeksi tuettuja kumpaankaan suuntaan. Vahvimmat tulokset ovat kuitenkin hypoteesia tukevia, joten tässä tutkielmassa todetaan, ettei uutisointi ole puolueetonta ainakaan näiden kolmen internetsivuston kohdalla. Lisäksi muutaman aihealueen kohdalla uutisointi on niin toistuvaa tietystä näkökulmasta, että luonnollistumisteorian mukaista aatteiden luonnollistumista saattaa tapahtua. Tutkielmassa käytettyjen menetelmien menestyksen perusteella suositellaan, että tekstuaalisen metafunktion analyysivälineitä käytetään enemmän. Lisäksi suositellaan meta-analyysin harkitsemista, jotta voitaisiin selvittää, mitkä analyysimetodit parhaiten sopivat minkäkinlaisen aineiston analysointiin.