Elokuvat romaanien välissä : Mitä tapahtuu Baby Janelle?

Teemanumero 3/2011: Adaptaatio.

Etelänkiislasta enkelikolibriin : mitä linnunnimet kertovat?

Kirjallisuusarvostelu

Parameter estimation and use of gamma interferon assay for the diagnosis of bovine tuberculosis in Brazil

This study aimed to evaluate the interference of tuberculin test on the gamma-interferon (INFg) assay, to estimate the sensitivity and specificity of the INFg assay in Brazilian conditions, and to simulate multiple testing using the comparative tuberculin test and the INFg assay. Three hundred-fifty cattle from two TB-free and two TB-infected herds were submitted to the comparative tuberculin test and the INFg assay. The comparative tuberculin test was performed using avian and bovine PPD. The INFg assay was performed by the BovigamTM kit (CSL Veterinary, Australia), according to the manufacturer's specifications. Sensitivity and specificity of the INFg assay were assessed by a Bayesian latent class model. These diagnostic parameters were also estimate for multiple testing. The results of INFg assay on D0 and D3 after the comparative tuberculin test were compared by the McNemar's test and kappa statistics. Results of mean optical density from INFg assay on both days were similar. Sensitivity and specificity of the INFg assay showed results varying (95% confidence intervals) from 72 to 100% and 74 to 100% respectively. Sensitivity of parallel testing was over 97.5%, while specificity of serial testing was over 99.7%. The INFg assay proved to be a very useful diagnostic method.

Development and evaluation of a loop-mediated isothermal amplification (LAMP) assay for rapid detection of Actinobacillus pleuropneumoniae based the dsbE-like gene

This paper reports on the development and validation of a loop-mediated isothermal amplification assay (LAMP) for the rapid and specific detection of Actinobacillus pleuropneumoniae (A. pleuropneumoniae). A set of six primers were designed derived from the dsbE-like gene of A.pleuropneumoniae and validate the assay using 9 A. pleuropneumoniae reference/field strains, 132 clinical isolates and 9 other pathogens. The results indicated that positive reactions were confirmed for all A. pleuropneumoniae strains and specimens by LAMP at 63ºC for 60 min and no cross-reactivity were observed from other non-A.pleuropneumoniae including Haemophilus parasuis, Escherichia coli, Pasteurella multocida, Bordetella bronchiseptica, Streptococcus suis, Salmonella enterica, Staphylococcus, porcine reproductive and respiratory syndrome virus (PRRSV), and Pseudorabies virus. The detection limit of the conventional PCR was 10² CFU per PCR test tube, while that of the LAMP was 5 copies per tube. Therefore, the sensitivity of LAMP was higher than that of PCR. Moreover, the LAMP assay provided a rapid yet simple test of A. pleuropneumoniae suitable for laboratory diagnosis and pen-side detection due to ease of operation and the requirement of only a regular water bath or heat block for the reaction.

Mitä mä just luin? Epäonnistumisen etnografiaa eli tutkimus epäonnistumisen tavoista Feissarimokat –sivustolla

Tutkimuksen lähdeaineistona käyttämälleni Feissarimokat-sivustolle lähetetään hauskoja tai sosiaalisen median käyttösäännöistä jollakin tapaa poikkeavia kuvakaappauksia Facebook -profiileista. Olen tutkinut näitä julkaisuja ja niiden kommentteja etsien syitä mokien syntymiseen ja jakamiseen. Mokalla tarkoitetaan jollakin tapaa epäonnistunutta julkaisua, joka ei toimi julkaisijansa tarkoittamalla tavalla. Feissarimokat –sivuston materiaali sisältää internet-huumoria, kokemuskerrontaa, anekdootteja, kaskuja, vitsejä sekä kuvallista materiaalia, joka epäonnistumisen käsitteen kautta on koottu sivustolle. Mokia kommentoidaan ahkerasti ja näiden kommenttien avulla mokista voi saada lisätietoa, usein myös itse mokaajan kertomana. Käytän työssäni teoreettisena viitekehyksenä huumorintutkimusta ja analysoin aineistoa internet-etnografian keinoin. Havainnointi Feissarimokat-sivuston kommentteja seuraamalla mahdollistaa mokien syntymekanismien ja arvioinnin käytänteiden pohdinnan. Olen kiinnittänyt erityistä huomiota internet-tutkimuksen eettisiin kysymyksiin ja pyrkinyt selvittämään miten tutkimusetiikkaa voidaan soveltaa alun perin pienelle lukijakunnalle tarkoitettujen julkaisujen tullessa täysin julkisiksi. Mokaajien enemmistön havaitsin olevan nuoria tyttöjä ja heidän kohdallaan osassa mokia motiivina näytti kommenttien perusteella olevan huomiohakuisuus. Myös netiketin rikkominen johti usein mokan syntymiseen, näissä tapauksissa mokaajat olivat usein keskimääräistä iäkkäämpiä. Meemit olivat hyvin edustettuina Feissarimokat -sivustolla ja niiden tekijänoikeuksien syntymiseen liittyvä kommentointi oli sivuston kommenteissa myös esillä. Meemien käyttöön liittyy myös vahvasti internetin toimintatapojen tunteminen, ilman tietoa meemien käyttötavoista mokaaminen oli todennäköisempää. Tutkimus tuottaa uutta tietoa perinteen ja internetin suhteesta sekä tarjoaa uuden näkökulman sosiaalisen median tarkasteluun epäonnistumisen kautta. Aihe kaipaisi edelleen tarkentunutta jatkotutkimusta mm. meemien kehittymisen ja käytön osalta.